Maksasolusyövän hoidon kohdentaminen ja ennusteelliset biomarkkerit

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Luentosali 8, Oulun yliopistollinen sairaala

Väitöksen aihe

Maksasolusyövän hoidon kohdentaminen ja ennusteelliset biomarkkerit

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Niklas Sarelin

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Medical Research Center Oulu

Oppiaine

Patologia

Vastaväittäjä

Lääketieteen tohtori Stefan Gilg, Karoliininen instituutti

Kustos

Dosentti Olli Helminen, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Maksasolusyövän hoitovalinnat ja sairauden ennustetekijät

Maksasolusyöpä on yksi yleisimmistä syöpäkuolemien aiheuttajista maailmanlaajuisesti. Sairaus uusiutuu usein myös parantavaksi tarkoitetun hoidon jälkeen. Tämän vuoksi tarvitaan uusia keinoja, joiden avulla voidaan valita potilaalle sopivin hoito ja arvioida sairauden ennustetta.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin maksasolusyövän hoitovalintoja ja kasvaimen mikroskooppisten ominaisuuksien yhteyttä potilaiden ennusteeseen. Tutkimusaineisto koostui Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1986–2022 ja Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 1997–2022 hoidetuista potilaista. Erityisesti tarkasteltiin kasvaimen kudosrakenteita, joita voidaan arvioida tavanomaisista kudosnäytteistä.

Tutkimuksessa havaittiin, että kansainvälisten hoitosuositusten mukainen hoito oli yhteydessä parempaan eloonjäämiseen kirurgisesti hoidetuilla potilailla. Lisäksi tunnistettiin useita kasvaimen mikroskooppisia ominaisuuksia, jotka olivat yhteydessä potilaiden ennusteeseen. Kasvaimen silmuilu sekä kasvaimen kuolio olivat yhteydessä huonompaan ennusteeseen. Sen sijaan kasvainta ympäröivät immuunisolukertymät ja desmoplastinen kasvutapa olivat yhteydessä parempaan eloonjäämiseen.

Tulokset korostavat huolellisen hoitovalinnan merkitystä maksasolusyövässä. Lisäksi ne osoittavat, että tavanomaisista kudosnäytteistä voidaan tunnistaa ominaisuuksia, jotka auttavat arvioimaan sairauden ennustetta. Löydökset ovat lupaavia, mutta niiden hyödyntäminen kliinisessä työssä edellyttää lisätutkimuksia suuremmissa potilasaineistoissa.
Luotu 13.10.2026 | Muokattu 14.10.2026