Nuoruusiän ADHD:n ja uhmakkuushäiriön oireiden yhteys koulutukseen ja työelämään. Pitkittäistutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986

Nuoruus on tärkeä elämänvaihe, jolloin rakennetaan pohjaa tulevalle koulutus- ja työuralle. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten 16-vuotiaana esiintyvät aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) sekä uhmakkuushäiriön (ODD) oireet ovat yhteydessä myöhempään koulutukseen, työllistymiseen ja tuloihin aikuisuudessa. Aiempi pitkittäistutkimus niiden itsenäisistä ja rinnakkaisista vaikutuksista koulutukseen ja työelämään sekä vaikutusmekanismeista on edelleen puutteellista.

Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1986, johon kuuluu yli 6 000 henkilöä. Nuorten oireita arvioitiin 16 vuoden iässä kyselylomakkeella, ja tietoja koulutuksesta, työllisyydestä, sairauspoissaoloista ja tuloista saatiin kansallisista rekistereistä aina noin 30 ikävuoteen saakka.

Keskeinen tulos oli, että ADHD:n oireet, erityisesti yhdessä uhmakkuushäiriön oireiden kanssa, vaikuttivat tulotasoon 30 vuoden iässä epäsuorasti matalamman koulutustason ja korkeamman psykiatrisen sairastavuuden kautta. Suoria yhteyksiä ei havaittu, eikä uhmakkuushäiriön oireilla yksinään ollut yhteyttä tuloihin. Molemmat oireulottuvuudet liittyivät myös korkeampaan työttömyyteen ja suurempaan sairauspoissaolomäärään aikuisuudessa. Tulosten mukaan ADHD:n ja uhmakkuushäiriön oireet nuoruudessa olivat yhteydessä heikompaan koulumenestykseen jo 16-vuotiaana. Lisäksi ne lisäsivät riskiä jäädä ilman toisen tai korkea-asteen tutkintoa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olivat ne nuoret, joilla esiintyi samanaikaisesti sekä ADHD:n että uhmakkuushäiriön oireita.

Tulokset osoittavat, että nuoruusiän neurokehitykselliset ja käyttäytymiseen liittyvät oireet voivat vaikuttaa elämänkulkuun pitkälle aikuisuuteen. Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki koulussa ja terveydenhuollossa ovat keskeisiä keinoja ehkäistä myöhempää sosioekonomista huono-osaisuutta.