Pilviin ei voi kirjoittaa - Affektiivinen tulokulma osallisuuteen alakoulussa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
L6 (OP-Pohjola sali), Linnanmaan kampus
Väitöksen aihe
Pilviin ei voi kirjoittaa - Affektiivinen tulokulma osallisuuteen alakoulussa
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Anu Uusikylä
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Opettajankoulutus, koulu ja yhteiskunta
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Riikka Hohti, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Tuija Huuki, Oulun yliopisto
Opettajan tutkimus osallisuudesta haastaa järjestämään kouluarkea uudella tavalla
Koulututkimuksissa on tunnistettu, että osa alakoulun oppilaista jää osallisuuden ulkopuolelle. Luokanopettajan tekemä väitöstutkimus vastaa haasteeseen avaamalla keholliseen tietoon perustuvan affektiivisen tulokulman osallisuuteen. Hyödyntäen posthumanistisia ja uusmaterialistisia teorioita sekä affektikäsitettä tutkimus lähestyy osallisuutta yhteismuotoutuvissa tiloissa ja sosiomateriaalisissa suhteissa tuottuvina esitietoisina kokemuksina. Tutkimuksessa kehitetään uusia tapoja sanallistaa, havainnoida ja järjestää osallisuutta luokassa.
Tutkimukseen osallistui kymmenen vuoden aikana 100 alakoulun oppilasta. Sen aineisto koostuu havaintopäiväkirjoista, haastatteluista, oppilaiden taidetuotoksista, post-it-lapuista, videoista ja valokuvista. Luovaa aistietnografista metodologiaa mukaillen eleitä, ilmeitä ja puheen sävyjä analysoitiin rektioina muutoksiin osallisuuden tiloissa. Osallisuutta havainnoitiin oppilaiden kehityskeskusteluissa ja vertaissuhteissa sekä ohikiitävissä arjen hetkissä. Tutkimuksessa kehitettiin oppilaiden osallisuutta vahvistavia käytänteitä, kuten KESY-Keskustelu symbolein toimintamalli.
Tutkimus koostuu kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista ja kokoomaosasta. Niissä esitellään luovat tutkimuskäytänteet sekä pedagogismetodiset interventiot, joiden avulla heikosti tiedostettuja osallisuuden esteitä ja mahdollisuuksia voidaan tunnistaa alakoulussa. Tutkimuksessa määritellään osallisuuden affektiiviset reunaehdot, jotka ilmenevät verbaalisuutta ylittävänä, materiaalisesti ja aineettomasti järjestyvänä, normatiivisuutta venyttävänä sekä inklusiivisesti vahvistuvana osallisuutena. Tutkimuksen tuloksena esitellään affektiivisen osallisuuden käsite, joka kuvaa esitietoista osallisuuden kokemusta.
Tutkimukseen osallistui kymmenen vuoden aikana 100 alakoulun oppilasta. Sen aineisto koostuu havaintopäiväkirjoista, haastatteluista, oppilaiden taidetuotoksista, post-it-lapuista, videoista ja valokuvista. Luovaa aistietnografista metodologiaa mukaillen eleitä, ilmeitä ja puheen sävyjä analysoitiin rektioina muutoksiin osallisuuden tiloissa. Osallisuutta havainnoitiin oppilaiden kehityskeskusteluissa ja vertaissuhteissa sekä ohikiitävissä arjen hetkissä. Tutkimuksessa kehitettiin oppilaiden osallisuutta vahvistavia käytänteitä, kuten KESY-Keskustelu symbolein toimintamalli.
Tutkimus koostuu kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista ja kokoomaosasta. Niissä esitellään luovat tutkimuskäytänteet sekä pedagogismetodiset interventiot, joiden avulla heikosti tiedostettuja osallisuuden esteitä ja mahdollisuuksia voidaan tunnistaa alakoulussa. Tutkimuksessa määritellään osallisuuden affektiiviset reunaehdot, jotka ilmenevät verbaalisuutta ylittävänä, materiaalisesti ja aineettomasti järjestyvänä, normatiivisuutta venyttävänä sekä inklusiivisesti vahvistuvana osallisuutena. Tutkimuksen tuloksena esitellään affektiivisen osallisuuden käsite, joka kuvaa esitietoista osallisuuden kokemusta.
Luotu 27.10.2026 | Muokattu 27.10.2026