Syöpäimmunologia ja immuuniprofilointi: kohti tietoon perustuvaa yksilöllistä potilasvalintaa

Immuunijärjestelmä voi sekä estää että edistää syövän etenemistä, riippuen taudin vaiheesta ja kasvaimen mikroympäristöstä. Viime vuosikymmeninä syöpäimmunologian tutkimus on mullistanut käsityksemme elimistön puolustusmekanismeista ja johtanut uusiin, tehokkaisiin hoitoihin. Immuunivasteen vapauttajat (immune checkpoint inhibitors, ICI) ovat nykyään ensilinjan hoito useissa vaikeahoitoisissa syövissä, kuten levinneessä melanoomassa, ja niiden avulla potilaat voivat saavuttaa pitkäkestoisia hoitovasteita. Samalla kuitenkin nousevat kustannukset ja yksilölliset erot hoitovasteessa korostavat tarvetta löytää keinoja valita oikea hoito oikealle potilaalle.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin, miten kudosten immunologiset piirteet ja verestä mitattavat proteiinit voisivat auttaa kohdentamaan hoitoja ja tehostamaan syöpäseulontaa. Tulokset osoittavat, että potilaan oma immuuniprofiili voi tarjota arvokasta tietoa sekä hoitovasteesta että ennusteesta.

HER2-positiivista rintasyöpää sairastavilla havaittiin, että kasvaimeen tunkeutuneiden T-lymfosyyttien ja makrofagien runsaus ennusti pidempää elossaoloa ja mahdollisti trastutsumabi-hoidon tauottamisen turvallisesti. Usean eri syöpätyypin potilailla lyhyempi, enintään puolen vuoden mittainen immunoterapia ei heikentänyt elossaoloa, mikä viittaa siihen, että hoitoa voidaan joissakin tapauksissa lyhentää ilman tehon menetystä.

Veren proteiininäytteitä tutkimalla tunnistettiin kaksi proteiinia, ARG1 ja ADGRG1, jotka liittyivät hoitovasteeseen ja elossaoloon immuunihoitoa saavilla potilailla. Pilottitutkimuksessa, jossa yhdistettiin matala-annos tietokonetomografia -kuvantaminen ja veren proteiininäytteiden mittaus keuhkosyövän seulonnassa, havaittiin seulontapositiivisilla tutkittavilla olevan selvästi poikkeava veren proteiiniprofiili.

Tulokset osoittavat, että kudos- ja verinäytteisiin perustuvia biomarkkereita yhdistävä lähestymistapa voi tulevaisuudessa auttaa valitsemaan potilaille yksilöllisempiä ja kustannustehokkaampia hoitoja sekä kehittämään tarkempia seulontamenetelmiä. Näin syövän hoito ja ehkäisy voisivat perustua entistä enemmän tietoon.