Työntekijän innovaatiopotentiaali ja johtajan ja alaisen välinen vaihtosuhde: uusia kehityskulkuja ja suuntaviivoja

Väitöskirjassa tutkitaan sitä, millä tavoin niin kutsuttu esihenkilön ja alaisen välinen vaihtosuhde (englanniksi leader-member exchange, LMX) kytkeytyy työntekijän innovatiivisuuteen.

Vastauksia haetaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Ensiksi tarkastellaan sitä, voiko sekä korkealaatuinen että heikompilaatuinen LMX-suhde tietyissä olosuhteissa edistää työntekijän kykyä olla innovatiivinen ja kehittää uusia ideoita ja toimintatapoja. Seuraavaksi tutkitaan, miten LMX-suhde liittyy työntekijän asenteisiin ulkopuolisia ideoita kohtaan eli niin sanottuun "ei meidän keksintö" -syndroomaan (englanniksi not-invented-here syndrome). Kolmanneksi selvitetään, miten LMX-suhteet linkittyvät innovatiisuuteen, kun niitä tarkastellaan tiimin sisäisen dynamiikan ja sosiaalisen vertailun näkökulmasta. Tässä yhteydessä halutaan erityisesti ymmärtää, mikä vaikutus LMX-suhteiden erilaatuisuudella tiimin sisällä ja kunkin henkilön suhteellisella LMX-asemalla tiimissä on työntekijän ideointiin ja innovointiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös heikkolaatuinen LMX-suhde voi tukea työntekijän innovatiivisuutta uusien ideoiden ja toimintatapojen luomisessa, kun organisaatio koetaan innovatiivisuutta tukevaksi. Lisäksi tutkimuksessa löydetään LMX:n erilainen vaikutus työntekijän innovatiivisen käyttäytymisen eri vaiheille; ideoiden luomiseseen, tuen hakemiseeen omille ideoille organisaatiossa, ja omien ideoiden viemiseeen käytäntöön. Lisäksi tutkimuksen tulokset osoittavat, että LMX-suhde ja työntekijän ja organisaation arvojen yhteensopivuus (person-organization fit) yhdessä muovaavat työntekijän "ei meidän keksintö" -syndroomaa; niillä työntekijöillä, joilla on korkealaatuinen LMX-suhde ja hyvä omien ja organisaation arvojen yhteensopivuus, on vähemmän ennakkoluuloja ulkopuolisia ideoita kohtaan kuin muilla työtekijöillä. Viimeisimpänä tutkimuksessa tunnistetaan tiimin sisäisten LMX-suhteiden laadun eroavuuden ja työntekijän suhteellisen LMX-aseman aikaansaamaa sosiaalista vertailua, jolla voi olla tilannetekijöistä riippuen sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työntekijän innnovatiivisuuden näkökulmasta.

Tämän väitöstutkimuksen tulokset alleviivaavat sitä, että LMX-suhteet ovat tärkeä osa työelämää ja että ne vaikuttavat monin tavoin työntekijöiden innovatiivisuuteen. Työntekijöillä ei ole keskenään tasalaatuisen hyvä LMX-suhde esihenkilönsä kanssa, ja siksi on tärkeää ymmärtää, miten tiimin sisäiset erot LMX-suhteiden laadussa vaikuttavat työntekijöiden innovatiiviseen toimintaan ja asenteisiin, ja millaiset tekijät tukevat toivottua toimintaa myös tilanteissa, joissa LMX-suhteen laatu on heikompi. Näkökulmiensa myötä tämä väitöstutkimus täydentää aiempaa tutkimuskirjallisuutta, joka perinteisesti on keskittynyt ymmärtämään erityisesti korkealaatuisten LMX-suhteiden syntymistä ja seurauksia.