Yhteisövaikuttavuus monialaisessa verkostotyössä lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisissa palveluissa. Näkökulmia palvelusektoreiden välisen yhteistyön johtajuuteen

Yhteisövaikuttavuuteen perustuva palvelusektoreiden välinen yhteistyömalli on sovellettavissa suomalaiseen palvelujärjestelmään. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että mallin toteuttaminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita, määriteltyjä johtamistehtäviä ja toimivaa viestintää. Lisäksi tutkimus korostaa tarvetta vahvistaa palvelusektoreiden välistä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden tuen yhteensovittamiseksi.

Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen tarve on kasvanut samalla, kun palvelujärjestelmän pirstaleisuus on vaikeuttanut tuen yhteensovittamista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten yhteisövaikuttavuuteen (Collective Impact) perustuva palvelusektoreiden välinen yhteistyö ja sen johtajuus voivat tukea palvelujen kehittämistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toteutettua yhteisövaikuttavuuteen perustuvaa yhteistyömallia, jonka keskeisiä elementtejä ovat yhteisen tavoitteen määrittäminen, yhteistyötä tukevat toiminnot, jatkuva vuorovaikutus, yhteinen arviointi ja taustatukiorganisaation toiminta. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin mittari, jonka avulla yhteisövaikuttavuuteen perustuvaa yhteistyötä ja sen johtamista voidaan arvioida.
Tulokset osoittivat, että lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun palvelujen käyttö on pysynyt korkealla tasolla, mikä korostaa tarvetta vahvistaa palvelusektoreiden välistä yhteistyötä. Työntekijöille ja esihenkilöille suunnatun kyselyn perusteella yhteistyön toteutuminen edellyttää selkeää johtajuutta. Vaikka organisaatioilla oli yhteinen strateginen tavoite, sen havaittiin välittyvän puutteellisesti työntekijöille. Tutkimuksessa kehitetyn arviointimittarin todettiin soveltuvan hyvin monialaisen yhteistyön ja johtajuuden arviointiin. Kirjallisuuskatsauksen perusteella johtajuutta on tutkittu vielä vähän yhteisövaikuttavuuteen perustuvissa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisaloitteissa. Vaikka johtamisrakenteet vaihtelivat eri toimintaympäristöissä, yhteistyön toteutusta tukivat johdonmukaisesti yhteisövaikuttavuuden keskeiset periaatteet.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisessä sekä monialaisen yhteistyön ja johtajuuden vahvistamisessa yli organisaatiorajojen. Tutkimustulokset tuovat uusia näkökulmia palvelujen yhteensovittamiseen ja korostaa tulevaisuudessa pitkittäistutkimuksen tarvetta yhteistyön vaikuttavuuden ja johtajuuden arvioimiseksi.