Perheiden kasautuneet vaikeudet ovat nykypäivän halla – tutkimus etsii keinoja ennaltaehkäisyyn

Vielä 1800-luvulla oli tyypillistä, että halla saattoi viedä perheeltä koko sadon, muistuttaa tutkija Mika Niemelä.

”Tästä aiheutui köyhässä Suomessa suunnatonta kärsimystä. Alavilla mailla on tänä päivänäkin hallanvaara, mutta halla on nyky-yhteiskunnassa menettänyt voimansa. Sitä vastaan pystytään suojautumaan erilaisin keinoin.”

Niemelän mukaan nykypäivän halla on toisenlainen.

”Samanlaisena ilmiönä voidaan pitää lasten elämään kasautuneita vaikeuksia, joita he eivät voi itse valita. Osa lapsiperheistä elää edelleen alavilla mailla”, Niemelä kuvaa.

Niemelä on tutkinut muun muassa vanhemman vakavan sairastumisen vaikutusta lapsiin. Kun tällaiseen kuormittavaan tilanteeseen tulee lisää kuormittavia tekijöitä, kuten vanhemman psyykkisiä ongelmia ja perheen huono taloudellinen tilanne, alkaa kasautuminen vaikuttaa lapsen elämään ja tulevaisuuteen. Ollaan alavilla mailla ja hallanvaara on todellinen.

Nuorten psykiatrinen laitoshuolto on ollut useilla alueilla jo pitkään ruuhkautunut ja yleinen lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle vie valtavasti resursseja.

”Ajatuksemme on, että näitä niin sanottuja raskaita palveluita voitaisiin ehkäistä tarjoamalla kohdennettua apua lapsille ja perheille jo varhaisessa vaiheessa. Ensin pitää tutkia aineistoja: keitä ovat runsaasti terveyspalveluita käyttävät lapset ja nuoret ja millaisia haasteita heillä on ollut ennen kuin tilanne kriisiytyy”, Niemelä kertoo.

Niemelän johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on, että tutkimustieto palautuisi kentälle mahdollisimman nopeasti – ei vasta vuosien kuluttua, kuten usein käy. Ennaltaehkäiseviä palveluita pystyttäisiin heti kehittämään.

”Tässä olemme edelläkävijöitä. Nopeaa tiedon kentälle palautumista tukee se, että monet tutkijoistamme ovat itse aloilta ja alueilta, joissa he voivat viedä tutkimustuloksensa heti käytäntöön. Mukana on esimerkiksi koulun rehtoreita ja lastenlääkäreitä.”

Monenlaisia ennaltaehkäiseviä palveluita kehitetään hyvinvointialueilla jo nyt. Ongelmana on usein se, että niitä tarjotaan aivan liian monelta ”luukulta.”

”Tutkimuksellamme pyrimme edistämään yhteensovitettujen palveluiden syntymistä”, Niemelä sanoo.

Olennaista on Niemelän mukaan myös tutkimuksen paikallisuus.

”Meillä on selvästi ilmiöitä, jotka vaihtelevat alueittain. On esimerkiksi tiedossa, että Pohjois-Karjalan alueella kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on paljon ADHD-diagnooseja. Mitä muun muassa varhaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa voitaisiin muuttaa, jotta pystyisimme ennaltaehkäisemään näitä sijoituksia?”

Niemelä on itse työskennellyt pitkään terveydenhuollossa. Hän kiinnostui tutkimuksen tekemisestä osana käytännön työtä eikä ole malttanut lopettaa.

”Osalle lapsista ja nuorista vaikeudet kasautuvat, tämä ilmiö on ollut olemassa todella pitkään. Yhteiskuntana emme tietenkään voi vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä vaikeuksia perhe kohtaa. Oikea-aikaisilla ja oikeanlaisilla palveluilla meillä pitäisi kuitenkin olla keinot viedä ilmiöltä voima pois. Kuten nälkää aiheuttanut halla historiassa, ovat vaikeiden elämäntilanteiden seuraukset ratkaistavissa tutkimuksen ja käytännön yhteistyönä.”

Lääketieteellinen tiedekunta on panostanut merkittävästi Mika Niemelän johtaman lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tutkimukseen. Tiedekunnan omarahoituksen lisäksi haemme lahjoituksia, joilla voidaan kasvattaa tutkimusryhmää ja tutkimuksen vaikuttavuutta.

Lahjoitusten kautta saatava lisärahoitus mahdollistaa tutkimuksen viemisen seuraavalle tasolle. Sitä kautta syntyy uusia vaikuttavia, monialaisia ja perhelähtöisiä toimintamalleja, joilla tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä, hyvinvointia ja pärjäävyyttä. Lahjoitus on sijoitus lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.