THE ANNUAL MEETING OF FINNISH GEOGRAPHERS 2021

University of Oulu 4.-5.11.2021

Sessions and call for abstracts

Below you can find all the accepted sessions that are open for abstract submission. Please submit your abstract on 19th September at latest. Registration for the event will open in 1st of September. All the presenters (i.e. accepted abstracts) should register for the event separately.

Submit your abstract here

You can continue to propose sessions as long as we have session slots available, but the proposal must be sent on September 5th at the latest. Considering the great number of sessions already accepted, we will prioritize proposals that compliment the accepted program.

Your session does not need to follow the traditional structure of a session (i.e. 3-5 Powerpoint presentations per session). You can freely use and try out alternative ways of creating discussion and knowledge in your session. In The Annual Meeting of Finnish Geographers 2021, we encourage everyone to consider the importance of geography in society at large.


Accepted sessions and descriptions

Updated 11.6.2021

1.    Migration and Environment

Geography is well placed to advance interdisciplinary thinking about migration. In recent decades, there has been an increase in geographical studies on migration from the perspective of climate/environmental change as environmental factors are gaining more importance. This effectively brings together knowledge on human and physical geography aspects in relation to space, place and movement. There is no single theory of migration, and migration experiences differ significantly according to groups and environments, and in time. The Migration and Environment workshop invites papers from scholars interested in examining the interrelated issues of migration and environment, especially:

  • In relation to dynamics and sites of migration, refugee and IDP camps, urban and rural areas, border crossing, transition routes, governance, international development, global agendas, and other related themes;
  • How changing environmental conditions impact populations (food security, health etc.) and how these environmental factors affect decision-making on migration.

We appreciate insights on the current geographical problems and solutions in relation to migration and environment, how geography can participate in solving these societal and environmental challenges, and how the geography community can strengthen its societal impact. Whether they are empirical, theoretical, or policy-oriented, presentations from all branches of geography are welcome.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Saija Niemi (Migration Institute of Finland), Eeva-Kaisa Prokkola (University of Oulu), Élise Lépy (University of Oulu)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: English

 

2.    Arviointi maantieteen opetuksessa ja oppimisessa

Maantiede on kohdannut suuria koulutuksellisia muutoksia viime vuosien aikana. Opetussuunnitelmauudistukset peruskoulussa ja lukiossa sekä digitaalistuneet ylioppilaskirjoitukset ovat vaikuttaneet maantieteen opetukseen ja oppimiseen, erityisesti arviointiin. Uudet opetussuunnitelmat korostavat opiskelijoiden monipuolista arviointia, jossa otetaan huomioon opiskelijan omaksumat tiedot, taidot ja arvot. Opettajan antaman arvioinnin tulisi olla opiskelijaa ohjaavaa sekä tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, kuin myös motivoida opiskelijaa oman oppimisprosessin ymmärtämisessä.

Millaista arviointia maantieteessä toteutetaan? Millaisia tietoja, taitoja ja arvoja maantieteessä arvioidaan? Millaisia arviointikäytänteitä maantieteessä on? Millaista arviointia haluttaisiin toteuttaa? Miten arviointia toteutetaan oikeudenmukaisesti? Kutsumme tähän työryhmään esityksiä arvioinnista maantieteen opetuksessa ja oppimisessa kaikilla kouluasteilla alakoulusta yliopistoon. Esitysten aiheena voivat olla esimerkiksi erilaiset arviointikäytänteet maantieteen opetuksessa (formatiivinen ja summatiivinen arviointi, itse- ja vertaisarviointi..), arvioitava maantieteellinen tiedollinen ja taidollinen osaaminen sekä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen arviointi. Myös muut maantieteen arviointiin liittyvät aiheet ovat tervetulleita. Toivomme esityksiä myös konkreettisista, käytännön esimerkeistä maantieteen arviointiin liittyen. Toivotamme työryhmäämme tervetulleeksi myös virtuaaliset esitykset. Ilmoitathan virtuaalisesta esityksestä abstraktissasi.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Eerika Virranmäki (Oulun yliopisto), Kirsi Valta-Hulkkonen (Oulun normaalikoulu, Oulun yliopisto), Anne Pellikka (Oulun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi

 

3.    Research agenda for Finnish disaster research and disaster geography

Geography has often been highlighted as a discipline bridging natural and social sciences, and it has also prominently shaped the interdisciplinary field of disaster studies. Disaster geography has, for instance, typically emphasized that disasters emerge from a combination of hazard (e.g. a natural phenomenon) and vulnerability (e.g. stemming from societal inequality). Key concepts of geography, such as space, place and scale, are increasingly useful in making sense of the transnational dynamics of disaster risks. Disaster studies have not been extensively developed in Finland so far and there is a need for maturing this research field and contributing with it to the domestic academic discussion. Beyond Finland being directly impacted by hazards such as COVID-19, storms and floods, Finnish actors are also involved in disaster governance and politics beyond the national borders. Hence, in this session we ask “what could Finnish disaster research and disaster geography look like”? The panel is bilingual, welcoming contributions in Finnish or/and English. Key themes include but are not limited to:

  • Governing and managing disaster risks within Finland
  • The role of Finnish actors in the transnational disaster risk governance and management
  • Understanding key concepts in disaster studies and disaster geography
  • Theoretical and methodological perspectives on disaster studies

Katastrofitutkimuksen ja katastrofimaantieteen suuntaviivoja Suomessa 

Maantieteen on usein korostettu rakentavan siltoja luonnon- ja yhteiskuntatieteiden välille. Tieteenala on myös voimakkaasti muovannut monitieteisen katastrofitutkimuksen kenttään. Katastrofimaantiede on esimerkiksi tyypillisesti korostanut katastrofin syntyvän vaaran (esim. luonnonilmiö) ja haavoittuvuuden (esim. yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen kytkeytyvä) kohdatessa. Ylikansallisten katastrofien dynamiikan ymmärtämisessä maantieteen avainkäsitteet, paikasta tilan kautta mittakaavaan, ovat myös yhä hyödyllisempiä. Suomalaista katastrofitutkimusta ei ole tähän saakka laajamittaisesti kehitetty, mutta tutkimusalalla olisi tilaa kypsyä ja ammentaa kotimaiseen akateemiseen keskusteluun. Myrskyt, tulvat ja COVID-19 vaikuttavat Suomeen suoraan, mutta tämän lisäksi suomalaiset toimijat osallistuvat katastrofiriskien hallinnointiin ja politiikkaan myös kansallisten rajojen ulkopuolella. Näistä syistä kysymmekin, ”miltä suomalainen katastrofitutkimus ja politiikka voisi näyttää?”. Paneeli on kaksikielinen ja esityksiä voi ehdotta suomeksi ja/tai englanniksi. Paneelin avainteemoja ovat:

  • Katastrofiriskien hallinnointi ja hallinta Suomessa
  • Suomalaisten toimijoiden rooli kansainvälisessä katastrofiriskien hallinnoinnissa ja hallinnassa
  • Katastrofitutkimuksen ja katastrofimaantieteen avainkäsitteet
  • Teoreettiset ja metodologiset näkökulmat katastrofitutkimukseen

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Eija Meriläinen (University College London), Maija Nikkanen (University of Helsinki), Aleksi Räsänen (University of Helsinki), Antti Silvast (NTNU)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English
 

6. (Re-)assembling small town geographies

Small towns and rural centres (Finnish Taajama) provide a living environment and services for one third of the Finnish population. Yet, research on small towns is fragmented, and regional policies focus either on sparsely populated areas or larger cities matching poorly with small town characteristics. Lack of research on European small towns has spurred calls for new, clearly focused studies. The session gathers research on the social, spatial and cultural transformations of small towns (not restricted by administrative classifications), their livelihoods, politics and planning, demographies, cultures and the diversification of their economies. With many small towns experiencing socio-economic challenges such as shrinkage, a focused geographical analysis into the assembling processes of these localities provides a scientific framework to design solutions for future developments and their role in an urbanizing society.

Local (case) studies on development and planning, community activities/involvement, economic transition or national/regional policy in small urban localities are examples of interest in this session but the scope is not limited to them. Considering conceptualizations related to local assembling processes (e.g. Woods 2016; Kortelainen & Albrecht 2020) as particular suited for a comprehensive understanding of small towns the session is open to all approaches aiming to understand their socio-spatial processes.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Moritz Albrecht (University of Eastern Finland), Maija Halonen (University of Eastern Finland), Jarmo Kortelainen (University of Eastern Finland)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English
 

7. European Green Deal for circular economy and green energy

Sustainable development has for decades been on the agenda of international negotiations within the United Nations, General Agreement on Tariffs and Trade, and World Trade Organization. What started in the 1960s as a civil society movement on environmental awareness, has evolved in the 2020s to an all-embracing need to respond to climate change. Today, not only governments but also companies, universities, non-governmental organizations, and the civil society take part as stakeholders in defining, negotiating, and implementing actions for sustainable development. This negotiation “or bargaining“ takes place between stakeholders at different scales ranging from local to national and international. In this session, we study the European Green Deal including its origins, aims and outcomes. Papers are invited that address the strategies, policies and actions at various scales aiming at a green transition. How has the multiple-actor bargaining led to current objectives? What kinds of policy tools are developed regionally? How are industries responding? Topics may include sustainable industry and services, energy efficiency, and circular economy, among others.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Erja Kettunen-Matilainen (University of Turku), Antti Mäenpää (University of Vaasa)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: English

 

8.    The spatiality of critical sustainability

Sustainability is often utilized as a framing mechanism for the transitions that society needs to undertake to remake our anthropocentric world system. However, transitions as they manifest in our day to day activities usually take place locally or on a micro-scale, while the rhetoric of sustainability describes macro-level processes and often narrates changes that would be better described as reformative rather than transformative. We turn a critical eye to the project of sustainability and ask questions including: who is the sustainable transition actually for; at what scale can sustainability be enacted; and what are the spatial dimensions that contribute to a rooted sustainable transition?

This session invites interventions that critically evaluate sustainability as it is rolled out in place. This includes approaches that go below the surface to uncover systematic greenwashing, or the public relations tactics used to hide the local dimensions and impacts of sustainable projects. We want to tease out the systemic strategies used to implement sustainability that incorporates the economic, social, and environmental. The interventions and ideas expressed in this session can take many forms e.g. facilitated discussion, paper presentation, or an artistic expression, whatever form best supports the content and aims of the ideas.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Janne Salovaara (University of Helsinki), Sophia Hagolani-Albov (University of Helsinki)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: English

 

9.    Luonnonalueiden käyttö ja muuttuva kulttuuriperintö

Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on omat käytäntönsä, joiden mukaan luontoa, kuten soita, metsiä, vesistöjä ja vuoristoja, hyödynnetään. Luonnonkäyttö on neuvottelua siitä, mikä on sallittua, toivottua ja kiellettyä. Aikakauden ja yhteiskunnallisen tilanteen mukaan luonnonalueita arvotetaan ja käytetään eri tavoin, mikä osaltaan muokkaa myös niiden aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. 

Tässä työryhmässä pohditaan luonnonalueiden merkityksiä niin menneisyydessä, tässä ajassa kuin tulevaisuudessa. Kutsumme mukaan eri alojen tutkijoita ja toimijoita, joita kiinnostavat luonnonalueisiin liittyvät ajankohtaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset, paikalliset vaikutukset ja muutosprosessit. Käsiteltäviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: 

  • Millaisiin arvoihin eri luonnonalueita hyödyntävät tahot nojaavat toiminnassaan ja päätöksissään?
  • Millaisena tilana, maisemana ja alueena luonto määrittyy eri ihmisille ja yhteisöille (esimerkiksi taiteessa, matkailussa, urheilussa)? 
  • Kuinka luontokokemuksia muistellaan ja miten niistä kerrotaan? 
  • Millaisia ovat eri luonnonalueiden aistimaisemat (äänet, tuoksut ja hajut, tuntemukset, visuaalisuus) ja kuinka suhtautuminen niihin on muuttunut? 

Toivotamme tervetulleeksi erilaiset lähestymistavat, tutkimusaineistot ja teoreettiset näkökulmat sekä erilaiset tapausesimerkit niin tutkimuksesta kuin käytännön kehittämistyöstä. Työryhmässä kulttuuriperintö ymmärretään olemukseltaan joustavana prosessina. Tässä prosessissa määritellään ympäristöä ja menneisyyden jälkiä koskevia arvoja. Määrittelijöinä toimivat niin yksityiset ihmiset kuin yhteisöt ja instituutiotkin.

Työryhmän vetäjät edustavat monitieteistä Suotrendi-tutkimushanketta (Itä-Suomen yliopisto), ks.  https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/suotrendi-tutkimushanke/

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Pauliina Latvala-Harvilahti (Itä-Suomen yliopisto), Kirsi Laurén (Itä-Suomen yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

10.    Feministisiä näkökulmia kaupunki- ja aluekehitykseen: Kohti oikeudenmukaisempaa, kestävämpää ja inklusiivisempaa yhteiskuntaa

Aikamme ekologisten kriisien ja alueellisen eriarvoistumisen ratkaisemiseminen edellyttää myös kaupunkien ja alueiden suunnittelun ja kehittämisen käytänteiden muuttamista. Feministinen kaupunkisuunnittelu pyrkii osaltaan vastaamaan kestämättömyyden haasteisiin ottamalla huomioon asukkaiden erilaisia kokemuksia ja arjen todellisuuksia, suunnittelemalla valtarakenteita purkavilla tavoilla sekä tuomalla esiin yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita. Samassa feministisessä hengessä myös aluekehityksen parissa on alettu kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon, osallisuuteen sekä elinvoimapolitiikan moninaistamiseen. Tämä työryhmä kutsuu tutkijat, opiskelijat, kehittäjät, kansalaiset ja aktivistit hahmottelemaan feministisen alue- ja kaupunkikehityksen nykytilaa ja tulevaisuutta: Mitä annettavaa feministisellä ja kriittisellä maantieteellä on kaupunki- ja aluekehityksen tutkimukseen? Mitä feministinen näkökulma tuo erilaisten ja eriytyvienkin kaupunkien, kuntien, korttelien, kylien ja alueiden kehittämiseen? Miten huomioida moninaisuus, intersektionaalisuus ja yhdenvertaisuus? Entä miten tuoda perinteisesti syrjään jääneiden ja äänettä jätettyjen näkökulmia kuuluviin? Millaisia oikeudenmukaisempien, kestävämpien ja inklusiivisempien ratkaisujen maantieteitä näistä urkenee tai mitä ristiriitoja näihin kehityskulkuihin liittyy? Esitykset voivat pohjautua niin kehittämishankkeisiin ja käytäntöön kuin teoreettisiin tai empiirisiin tutkimusnäkökulmiin. Toivotamme tervetulleeksi myös vapaamuotoisemmat puheenvuorot ja keskustelunavaukset.

Feminist perspectives on urban planning and regional development: Towards more just, sustainable and inclusive societies

Resolving the ecological crises and regional inequalities of our time requires that the planning and development practices of cities and regions must change as well. Feminist urban planning aims to tackle these challenges by taking into account the different experiences and everyday realities of residents, highlighting structural inequalities and seeking to dismantle existing power structures. In a similar manner, feminist approaches to regional development and policy have begun to highlight topics such as gender equality, inclusion, participation and, for example, the need to diversify our understandings of regional vitality. This working group invites researchers, students, developers, citizens and activists to outline the current state and future of feminist urban planning and regional development:  What does feminist and critical geography have to offer for urban and regional development research? What does a feminist perspective bring to developing different, and even differentiating, cities, municipalities, neighbourhoods, villages and regions? How to take into account diversity, intersectionality and equality? How to give a voice to those traditionally left voiceless or outside the decision-making processes? What geographies of more just, sustainable, and inclusive solutions may emerge, or what contradictions are associated with these development trajectories? We invite contributions that look at the themes of feminist and critical urban and regional planning and development in a broad sense. Presentations can be based on development projects and practice as well as theoretical or empirical research perspectives. We also welcome informal speeches and openings for debate.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Marika Kettunen (Oulun yliopisto), Milla Kallio (FEMMA Planning), Efe Ogbeide (FEMMA Planning)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

11.    Posterisessio: Suomalainen lähiö eilen, tänään ja tulevaisuudessa

Lähiöitä kehitetään erilaisten hankkeiden muodossa, joista suurin osa on asukkaita osallistavia. Parhaimmillaan niissä syntyykin yhdessä toteutettavia toimivia ratkaisuja, jotka edistävät eri asukasryhmien viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Posterisessiomme viitoittaa lähiöiden tulevaisuuden roolia osana kehittyviä ja kukoistavia kaupunkeja. Kutsumme mukaan tutkijoita lähiötutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen alalta. Esiteltävä aihe voi käsitellä lähiötutkimuksen uusia menetelmiä, tutkimus- ja kehittämishankkeiden haasteita, tutkimustuloksia ja vaikkapa uusia kokeiluja. Esitykset pidetään posterinäyttelyn muodossa sessioon varatussa erillisessä tilassa. Session aikana tutkijat ovat paikalla esittelemässä hankkeitaan. Perinteisen julisteposterin sijaan oman tutkimuksen esittelyyn voi käyttää myös muita visuaalisia tapoja, kuten videota tai interaktiivista kuvaa ja karttoja.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Ilkka Luoto (Vaasan yliopisto), Kaisu Kumpulainen (Jyväskylän yliopisto), Eerika Koskinen-Koivisto (Jyväskylän yliopisto), Tuomas Honkaniemi (Vaasan yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

12.    Promises and Challenges of Future Technologies in Human Geographical Research

Advances in technology are often presented as a solution for today's and future problems. However, new technologies also bring about challenges in themselves. This session brings together geographers to engage with key promises and challenges of future technologies (such as AI, robotics, big data, etc.), and their societal impacts.

The session is open to a wide range of and often overlapping topics, covering discussions on the social, economic, ethico-political implications of these technologies. We explore how these issues are represented in current debates in (human) geographies. This allows, for instance, inquiries into automation, surveillance, transformation of working-life, and sustainable transitions. 

We welcome presentations both on theoretical and empirical level.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Thomas Behrndt (University of Turku), Johanna Hautala (University of Vaasa), Liisa Mäkinen (University of Turku), Roosa Wingström (University of Turku)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: English

 

13.    Young people as environmental citizens beyond individualistic consumers

As part of rising awareness of the climate crisis, youths in different parts of the globe seek insight and practical solutions to such broad-ranging challenges that will deeply affect the future of all life on earth. Yet young people’s opportunities to impact on decision making have not increased adequately; they still tend to be viewed as vulnerable groups to be protected and provided for by the adult society, instead of active citizens. Moreover, the dominating interpretation of environmental citizenship based on individualistic consumerism downplays the views that young people present in other roles than critical consumers.  This session explores young people’s emerging interests in environmental politics and the related societal participation as environmental citizenship broadly understood, acknowledging formal, informal, and mundane civic activities. We set out to challenge the dominant understanding of environmental citizenship as individualistic and consumerist agency vis-à-vis global markets and emphasise the need to understand wicked environmental problems as intertwined with other broad phenomena in which young people’s voices remain scarcely heard. We welcome theoretically, methodologically, and empirically oriented contributions, in Finnish or English. The session is organized as a set of hybrid panels, at two scientific meetings (the annual meetings of Finnish geographers and youth studies).

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Kirsi Pauliina Kallio (Tampereen yliopisto), Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

14.    Pecha Kucha -työpaja opiskelijoille

Tänä vuonna Maantieteen päivillä on perustutkinto-opiskelijoilla jälleen mahdollisuus päästä ääneen. Opiskelijoiden sessio toteutetaan Pecha Kucha periaatteella. Ideana siinä on esitellä opiskelijoiden kandi- tai gradututkielmia lyhyesti ja ytimekkäästi. Pääsääntöisesti dioissa on eniten kuvia ja kaavioita. Dioja esityksessä on 20 ja tarkoituksena niitä on vaihtaa 20 sekunnin välein (ks. https://www.pechakucha.com). Esityksen jälkeen varataan aikaa muutamille kysymyksille.  Session tarkoituksena on antaa kuulijoille katsaus eri yliopistoissa tehtävistä kandeista ja graduista. Lisäksi sessio tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden saada esiintymiskokemusta rennolla tavalla. 

Sessiossa äänessä ovat perustutkinto-opiskelijat, mutta kaikki ovat tervetulleita seuraamaan.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Samuli Taanila (Oulun yliopisto), Marja Lindholm (Oulun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi

 

15.    Talousmaantiede: mitä nyt tutkitaan eli globaalista paikalliseen alue- ja kaupunkikehitykseen?

Työryhmässä esitellään ja keskustellaan uusimmista talousmaantieteellisistä tutkimuksista tai tutkimushankkeista. Ne voivat olla empiirisesti tai teoreettisesti motivoituneita. Kaupunki- ja aluetaloutta voidaan tarkastella joko laajasti taloustilastojen ja aluetyyppien avulla tai suppeasti analysoimalla yksittäisiä toimijoita, kohdesijainteja, tapahtumia ja toimijaverkostoja. Talouden toimintojen perusteisiin kuuluu useita talousmaantieteen vakiintuneita näkökulmia. Näitä ovat muun muassa aluekehitys, innovaatiojärjestelmät, markkinaläheisyys, tuotantoresurssien (pääoma ja työvoima) saavutettavuus, luonnonvarojen riittävyys sekä käytön kestävyys ja kuljetus- ja varastointilogistiikan hinta- ja kustannustekijät. Myös hallintoon ja hallintaan liittyvät kaavoitusprosessien ja erityisesti liikennejärjestelmien sekä logististen sijaintien analyysit ovat erityisen tervetulleita. 

Talousmaantieteellisessä kirjallisuudessa on viimeisen vuosikymmenen aikana kirjoitettu valtaisa määrä alueellisista ja kansallisista innovaatiojärjestelmistä. Näillä useimmiten viitataan ratkaisuihin tukea yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa, josta kanavoituisi lopulta tuote- tai prosessi-innovaatioita. Alueelliset toiminnot on jalkautettu alueviranomaisten ja elinkeinokeskusten kautta. Tuotannon pohja perustuu kuitenkin markkinatalouksissa yritysten ja yksityisen sektorin toimintaan. Hyvin toimivat innovaatioita tukevat järjestelmät ovat osoitetusti tärkeä lisä aikaan saada uusia ideoita, tuotteita ja palveluita. Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat osoittaneet henkisen pääoman (koulutukseen ja osaamiseen) tuottaman ammattitaidon aikaansaamien innovaatioiden ja uusien toimintatapojen tärkeyden talous- ja elinkeinorakenteiden muutoksessa. Esimerkiksi elinkeinorakenteen tarkastelu antaa monimuotoisen kuvan alue- ja kaupunkitalouksien kehityksestä. Työryhmä pyrkii yhdistämään oheista tutkimusmoninaisuutta esittelemällä alan ajankohtaisia tutkimuksia kaikille talousmaantieteestä innostuneille.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Tommi Inkinen (Turun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

16.    Ratkaisuja hankaloittamassa: Maantieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lupaus ja ongelma

Maantieteilijöiden ratkaisukeskeinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimusote on monella tapaa toivotta ja tarpeellinen. Esimerkiksi pandemian jokapaikkainen mutta perustavanlaatuisesti eriytynyt konteksti korostaa paitsi kriittisen niin myös yhteiskunnallisesti osallistuvan ja muutoshakuisen tutkimuksen tarvetta. Ratkaisujen yhteyteen tiivistyy usein muitakin tutkimuksen suuntia ohjastavia arvoja kuten käytännöllisyys, osallistuvuus, hyödyllisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi.  On kuitenkin huomattava, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja ratkaisukeskeinen puhe ovat samanaikaisesti muotoutuneet myös tutkimuksen arvotusta ja rahoitusta läpileikkaaviksi kriteereiksi. Enenevästi on esiteltävä lyhyenkin hankesyklin puitteissa tutkimuksen ansioita ”kaiken muuttamiseksi”, ja rahoitushakemuksissa kilpaillaan ratkaisujen tohkeilevilla lupauksilla muita vastaan. Ratkaisukeskeisen puheen kaikkiallisuus ei välttämättä kerro aikaansaatujen muutosten kestävyydestä, kontekstiherkkyydestä tai perustavanlaatuisuudesta mitään. Ratkaisut ovat aina historiansa ja kontekstiensa tuotteita, monin tavoin vaillinaisia ja ristiriitaisia – ongelmia uusintavia ja tuottavia siinä missä ratkaiseviakin. Ja ne ovat niiden historiallisten ja kontekstuaalisten tuotantotalouksien tuotteita, jotka tutkimusta ja sen osallistuvuutta mahdollistavat ja rajoittavat. 

Kutsumme tähän työryhmään esityksiä, jotka ottavat maantieteellisten ratkaisujen vaateen tosissaan altistamalla ne kriittiselle läpivalaisulle ja debatille. Tervetulleita ovat empiiriset ja teoreettiset sekä muilla tavoin perustellut keskustelupuheenvuorot, jotka kontekstualisoivat kriittisesti ongelmanratkaisua eri ajoissa ja tiloissa. Olemme kiinnostuneita esimerkiksi tutkimuksen yhteiskunnallisen tuotantotalouden analyyseistä, tapaustutkimusten osallistumisen kriittisestä puimisesta, vaikuttavuuden tieteenteoreettisesta ongelmallistamisesta sekä tieteenalan kriittisen itsereflektion syventämisestä. Erityisen mieluusti tarjoamme tilan akateemisen maailman marginaaleissa ja sen ulkopuolella toimivien puheenvuoroille.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Tuomo Alhojärvi (Oulun yliopisto), Johanna Sitomaniemi-San (Oulun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

17.    Power North: Seeking Solutions to Carbon Neutrality through Transdisciplinary Research across Social Sciences and Humanities

In this session, we unpack how distinct theoretical and methodological approaches in social sciences and humanities enable studying tensions, frictions and similarities in past and contemporary energy transitions in Northern European space and how they connect with broader global developments. In our planned project, Power North, we have identified similar debates in environmental history, feminist research, science and technology studies and global extractivisms to name but a few that all aim to unpack social and political power relations in the sphere of energy.

We show how by employing these theoretical and methodological approaches we could formulate new understandings of energy in varying socio-political scales as alternatives to dominant techno-economic framings. The presentations in this session cover studies assessing past and present socio-technical dynamics and visions of energy transitions in Finnish and Russian contexts with historical, discursive-material, affective and power-analytical methodologies.

We cover both fossil fuel related sociotechnical imaginaries, as well as the current energy transition challenges connected with renewables and decarbonisation, and proposed pathways for reaching them. We hope to open up new avenues for understanding, seeing and feeling the past, present and future of energy with this transdisciplinary toolkit.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Roger Norum (Oulun yliopisto), Sakari Höysniemi (Helsingin yliopisto), Tanja Riekkinen (Oulun yliopisto)
Vetäjä kutsuu esitelmien pitäjät / Chair invites speakers
Kieli / Language: English

 

18.    Maantieteellisen lukutaidon kehittyminen alakoulusta yliopistoon

Maantieteellisen lukutaidon oppimispolku kulkee alakoulun ympäristöopista yläkoulun maantiedon opintoihin, maantieteen opintoihin lukiossa ja mahdollisesti edelleen yliopistossa. Varsinkin alakoulussa maantieteellinen lukutaito kehittyy myös muiden aineiden tunneilla. Minkälaista maantieteellistä lukutaitoa lapset ja nuoret tarvitsevat eri ikätasoilla ja myöhemmin elämässä? Millä eri tavoin lapset ja nuoret omaksuvat maantieteellistä lukutaitoa koulujärjestelmän eri tasoilla, sekä opetussuunnitelman sisällä että vapaa-ajalla? Miten eri ikäiset osaavat tulkita maantieteellistä tietoa, tuottaa sitä itse ja toimia sen pohjalta? Maantieteellisen lukutaidon kehittymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi yksilölliset valmiudet ja perheen tuki, opettajien valinnat opetusmenetelmä-, sisältö- tai geomediapainotuksissa ja nuorten vapaa-ajan harrastukset. 

Työryhmään kutsutaan tutkijoita ja asiantuntijoita pitämään aiheeseen liittyviä noin viiden minuutin mittaisia puheenvuoroja. Työryhmä alkaa session puheenjohtajana toimivan Virpi Hirvensalon alustuksella. Tämän jälkeen kuullaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuorot. Lopuksi kokoonnutaan työryhmiin keskustelemaan (n. 40 min) Jamboard-alustaa hyödyntäen. Keskustelussa perehdytään ryhmittäin maantieteellisen lukutaidon tavoitteisiin ja kehittymisen keskeisiin askeleisiin. Session päättää tulosten koonti. Jamboard-muistiinpanoista koottu yhteenveto pyritään julkaisemaan Terrassa. 

Jamboardissa on alla olevan tyyppinen taulukko, johon kootaan ytimekkäitä ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisen keskeisistä askeleista koulutusjärjestelmässämme: minkä taitojen omaksuminen on kullakin ikätasolla olennaista, jotta lapsi ja nuori on valmis siirtymään seuraavalle tasolle?  

Tulkinta, arvioiminen      Tuottaminen      Toiminta 
1.-2.-luokat
3.-6.-luokat 
7.-9.-luokat 
lukio 

Kolmiluokitus tulkintaan ja arvioimiseen, tuottamiseen ja toimintaan perustuu Opetushallituksen Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman medialukutaidon tavoitteisiin.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Virpi Hirvensalo (Helsingin yliopisto), Tua Nylén, Petteri Muukkonen (Helsingin yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi

 

19.    Promoting sustainable and active mobility in everyday lives - insights from geographic analysis and open data

This session aims to bring together geographers and other researchers interested in the interplay between health, active mobility/transportation, physical activity, and the built environment. Health benefits of active lifestyles and healthy surroundings are widely recognized. But how are the possibilities and realities of sustainable and active mobility distributed across geographic areas and societal groups? And what is the role of the built environment, urban planning, daily activity spaces and available travel mode options in promoting sustainable and healthy mobility in everyday lives? How does the urban structure support or inhibit physical activity for different age groups? How new ways of organizing mobility (e.g. bike-sharing systems, e-scooters and e-bikes) are affecting active mobility and physical activity? And how some novel dynamic data sources (e.g. mobile big data) allow new ways of studying active mobility on an unprecedented spatial and temporal scale? is there needs for new open data that would be systematically available across Finland to study sustainable and active mobility in everyday lives?

The session will consist of short (5 min) pitches/presentations of research topics and ideas followed by a brainstorming session in smaller groups. The aim of the small group discussions is to outline main research gaps and future directions for finding solutions to key challenges related to the spatial and temporal distribution of opportunities for sustainable and healthy lifestyles. The session ends to the summary session to provide some solutions or insights. Possibly participants can create a common outcome from the session: for example a discussion letter or opening to be published in the Terra (in Finnish), Fennia (in English) or Versus.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Petteri Muukkonen (Helsingin yliopisto),  Vuokko Heikinheimo (SYKE),  Elias Willberg (Helsingin yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: English

 

20.    Tutkimus muutosvoimana -paneelikeskustelu

Miten yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja muutosta edistävää tutkimusta tehdään? Kuinka sovittaa yhteen kriittinen tutkimusote, monialainen yhteistyö, systeemisen muutoksen tavoittelu ja tutkimuksen välitön vaikuttavuus? Ari Lehtisen Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran juhlaluennon jälkipyykissä viisi panelistia pohtii tutkimuksen roolia osana yhteiskunnallista muutosta. Panelisteina mukana väitöskirjatutkija ja aktivisti Camilla Marucco (Turun yliopisto/We See You ry), tutkijatohtori Tuomo Alhojärvi (Oulun yliopisto), väitöskirjatutkija Pieta Hyvärinen (Tampereen yliopisto), kaupunkilaisaktiivi Joonatan Hamari (Rotos ry) sekä arkkitehti Tuija Patana Oulusta.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Roosa Wingström (Turun yliopisto), Marika Kettunen (Oulun yliopisto)
Vetäjä kutsuu esitelmien pitäjät / Chair invites speakers
Kieli / Language: suomi 

 

21.    The Politics of Urban Problems and Solutions

By any account, the crises and problems facing cities and their residents are many and varied from climate change to polarization to racism as are the imagined solutions that these problems seem to call forth. Rather than focusing on a single problem, this session seeks to bring together researchers investigating how urban problems (and their solutions) are imagined, constructed, and contested as political matters across the plural and uneven landscape of contemporary urban life. Presentations will likely explore some of the following themes: 1) how urban problems and solutions are constructed in governance processes, 2) how such problems can be experienced or approached differently at the intersection of gender, race, class, sexuality, disability, migrant status, and other axes of societal differentiation, and/or 3) how proposed problems/solutions are contested, or alternative framings imagined, in the context of activism or other kinds of political action. The session welcomes diverse perspectives on the broadest possible range of problems/solutions in the interest of generating conversation across areas of focus that can raise critical questions about the politics of urban problems and open up possibilities for imagining and enacting alternative futures.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Derek Ruez (Tampere University)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

22.    Sustainable solutions to land cover change in Africa

This session presents and discusses geographical research that seeks sustainable solutions to land cover change in sub-Saharan Africa. Land cover change is mainly caused by agricultural land expansion on the cost of forests, bushlands, and grazing land. It can have negative impacts on ecosystem services that are integral for e.g. provisioning of clean water, maintaining productivity and resilience of ecosystems. We invite presentations from all branches of geography that contribute to better understanding of the drivers, causes and consequences of land cover change, and welcome the participants to suggest sustainable solutions to the phenomenon through research impact.  

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Petri Pellikka (Helsingin yliopisto), Tino Johansson (Helsingin yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

23.    Matkalla kohti kansainvälistä geodiversiteettipäivää: mitä geodiversiteetti on ja miten voimme yhdessä tehdä sitä näkyväksi?

Ehdotus kansainvälisen geodiversiteettipäivän perustamisesta on edennyt YK:n opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n marraskuun 2021 yleiskokoukseen maailmanlaajuisen tiedeyhteisön aloitteesta. Geodiversiteettipäivän tarkoituksena on tehdä tunnetuksi elottoman luonnon monimuotoisuutta ja sen merkitystä niin ympäristölle kuin ihmisille. Lisäksi päivän tavoitteena on edistää tutkimustiedon roolia globaalimuutoksen haasteiden ratkaisemisessa sekä lisätä ymmärrystä geoympäristön suojelun tärkeydestä ja keinoista. Ensimmäistä geodiversiteettipäivää päästään viettämään 6. lokakuuta 2022, jos aloite hyväksytään Unescon yleiskokouksessa. Tarkempi kuvaus geodiversiteettipäivästä on luettavissa UNESCO:n sivuilla.

Geodiversiteettipäivän työryhmässä perehdytään tapahtuman yleisiin perusteisiin ja luonteeseen, ideoidaan toteuttamistapoja sekä kartoitetaan toteuttamisesta kiinnostuneita tahoja erityisesti Oulun seudulla ja Pohjois-Suomessa. Työryhmän aluksi kuullaan geodiversiteetin määritelmä ja geodiversiteettipäivän esittely vetäjien puolesta, minkä jälkeen siirrytään lyhyisiin (5 min) esityksiin ja ryhmätyöskentelyyn. Kysymme työryhmässä esimerkiksi:

  • Mitä geodiversiteetti mekitsee sinulle?
  • Mitä hyviä käytänteitä olet havainnut geodiversiteetin tunnettavuuden, ymmärtämisen ja suojelun edistämiseksi?
  • Miksi elottoman luonnon monimuotoisuutta on tärkeä ymmärtää, tehdä tunnetuksi ja suojella?
  • Miten sinä/organisaatiosi/yrityksesi voisi tehdä geodiversiteettiä näkyvämmäksi?

Lopussa työryhmän anti kootaan muistioksi, jonka on tarkoitus toimia tulevaisuuden työskentelyn tukena geodiversiteetin näkyvyyden edistämiseksi. Laajan näkyvyyden ja laadukkaiden osatapahtumien järjestämiseksi tarvitaan monialaista seudullista ja valtakunnallista verkostoyhteistyötä sekä erilaisia viestintäkanavia.

Geodiversiteettipäivän perustamista ovat olleet Suomen osalta edistämässä esimerkiksi Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö ja Rokua UNESCO Global Geoparkia hallinnoiva Humanpolis Oy, jotka myös työryhmässä ovat edustettuina.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Mikko Kiuttu (Humanpolis Oy), Vesa Krökki (Humanpolis Oy), Helena Tukiainen (Oulun yliopisto), Maija Toivanen (Oulun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi

 

24.    Social and ecological sustainability in urban and rural peripheries

Urbanisation and changes in the world economy have thrown developmental trajectories within and between urban and rural areas on varying paths. We can identify marginalized areas both in urban and rural contexts, defined by their ”peripheral” position in social or geographical terms. Although the conditions vary, some dynamics and vulnerabilities converge in the ”places that ‘don’t matter’” in terms of economic power and the marginalization of the everyday experiences of residents (see Rodríguez-Pose 2018).

Simultaneously, the climate crisis demands effective solutions to be implemented fast. Finland has committed to achieving carbon neutrality by 2035. How can the transition to climate-wise solutions in housing, mobility and consumption be implemented in a socially and spatially just way, as the possibilities for acting differ according to socioeconomic status and geographic location?

In this session, we discuss the challenges that residents, decision-makers and other stakeholders face in rural and urban peripheries. How can geographers contribute to solving wicked problems related to inequality and climate change?

We especially welcome presentations that seek solutions at the intersections of social and ecological sustainability. Topics could include, but are not limited to:

  • inequalities and opportunities
  • segregation and stigmatisation
  • climate-wise housing
  • urban planning and accessibility
  • health and wellbeing

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Joni Vainikka (Helsingin yliopisto), Venla Bernelius (Helsingin yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: English

 

25.    Social justice, geography and activism: how are geographers making better futures?

For decades now, finding solutions to social injustices has been a key concern for many geographers. It seems there are many paths for geographers to contribute to making better futures (Blomley 2007: 61), from “research, action and critical” geographies (Kitchin & Hubbard 1999) to “activist geographies” (Gahman et al 2020), for example. Looking at the Finnish context, how is politically and societally aware geographical research being done at the moment? In ethical, methodological and practical terms, how do politically and societally engaged geographers do their work? What are the boundaries, if any, between research and activism? What are the responsibilities, possibilities and purposes of geographers vis à vis societal emergencies such as racism, human rights violations, climate change, to mention a few?

We welcome students and researchers from different nationalities, genders, ethnicities and career stages who embrace an activist-research approach broadly understood. Activist research is about designing and conducting research in open ways not only to grasp the reasons behind crises and injustice, but also to strategically and collaboratively contribute to struggles against them (Hale, 2001). The workshop is coordinated by the Activist Research Network, bringing people together around societally and politically engaged research since 2017. For more information: https://mailman.abo.fi/mailman/listinfo/activist-research-network.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Camilla Marucco (University of Turku), Leonardo Custódio (Åbo Akademi)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: English

 

26.    Geoinformatiikka hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja ympäristölle

Geoinformatiikka tarjoaa välineitä yhteiskunnan ja ympäristön prosessien ja ilmiöiden tutkimiseen. Erilaisten palveluiden alueellinen saavutettavuus ja tarjonta sekä ympäristöllisten, yhteiskunnallisten ja väestöllisten prosessien muutokset heijastuvat paitsi yhteiskunnan toimintaan myös väestön ja ympäristön hyvinvointiin. Metodologiset edistysaskeleet geoinformatiikassa mahdollistavat yhä tarkemman ympäristön ja yhteiskunnan monitoroinnin ja muutosten seurannan, joka osaltaan tuottaa myös tutkittua tietoa päätöksenteon taustalle. 

Toivotamme tervetulleeksi kaikenlaiset esitykset, joissa on hyödynnetty geoinformatiikkaa väestön, yhteiskunnan tai ympäristön tilan, muutoksen ja hyvinvoinnin tutkimisessa sekä geoinformatiikan metodologiaan liittyvän tutkimuksen.

Geoinformatics for a healthy society and the environment

Geoinformatics provides tools to study the processes and phenomena of the society and the environment. Accessibility and provision of amenities and services in different locations as well as the processes of environmental, societal and population change are echoed not only in the state of societal functioning but also in the well-being of population and the environment. The methodological advances in geoinformatics enable more and more accurate means for monitoring and detection of societal and environmental change, that will also produce scientific and knowledge-based information for decision making. 

We welcome all kinds of presentations that utilise geoinformatics in studies of state, change and well-being of population, society, or the environment, and methodological studies of geoinformatics.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Harri Antikainen (Oulun yliopisto), Tiina Lankila (Oulun yliopisto), Terhi Ala-Hulkko (Oulun yliopisto), Marjo Seppänen (Oulun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

27.    Uusi pohjoinen? Muuttuvat luonnonympäristöt korkeilla leveysasteilla

Pohjoisten luonnonjärjestelmien on havaittu muuttuneen nopeammin ja voimakkaammin kuin monien muiden maapallon ympäristöjen. Lumen, jään ja ikiroudan määrä on vähentynyt, eliöt ovat levittäytyneet uusille alueille ja veden kiertokulku on muuttunut. Muutosten on myös ennustettu jatkuvan jopa kiihtyvällä tahdilla lähivuosikymmeninä. Ovatko luonnonjärjestelmissä havaitut muutokset peruuttamattomia? Olemmeko jo lähellä tai ylittäneet kriittisiä luonnon keikahduspisteitä? Olemmeko matkalla kohti uusia luonnonolosuhteita pohjoisilla alueilla? Pohjoiset ympäristöt ja olosuhteet voidaan ymmärtää laaja-alaisesti, joten toivotamme tervetulleeksi esityksiä eri luonnonjärjestelmistä ja erilaisilta maantieteellisiltä alueilta. Esityksissä voidaan paneutua pohjoisiin ympäristöihin niin maastohavaintoihin, mallinnuksiin kuin teoreettisiinkin pohdintoihin tukeutuen.  

New North? Changing natural environments in high latitudes

Natural systems in the North have been observed to change faster and stronger than many other environments on the Earth. The amount of snow, ice and permafrost has decreased, organisms have spread to new areas, and water cycle has changed. Many of the changes are predicted to continue with an accelerating pace in the coming decades. Are the observed changes irreversible? Are we near or beyond critical tipping points in nature? Are we approaching new environmental conditions in the North? Northern environments and conditions can be defined broadly. Thus, we welcome presentations from different natural systems and geographical regions. The exploration of the northern environment can be based on field observations, modelling or theoretical discussions.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Jan Hjort (Oulun yliopisto), Helena Tukiainen (Oulun yliopisto), Olli Karjalainen (Oulun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English

 

28.    Vesiympäristöjen moninaiset maantieteet

Vasta viime vuosina on havahduttu siihen, että globaalimuutos on dramaattisesti muuttanut ja tulee edelleen muuttamaan vesiympäristöjä. Erityisesti pohjoiset sisävedet ja meret ovat uhattuina. Tämä on hälyttävää, koska vesiympäristöjen biologinen monimuotoisuus on poikkeuksellisen suurta ja vesistöt tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluita ihmisille, kuten juomavettä, ruokaa ja virkistysmahdollisuuksia. Vesiympäristöjen heikkeneminen johtuu useista, samaan aikaa toimivista ihmislähtöisistä tekijöistä kuten ilmastonmuutoksista, maankäytön muutoksista, resurssien liikakäytöstä ja saastumisesta. Tässä sessiossa on tarkoitus esitellä tutkimuksia, joissa on tutkittu erilaisia muutoksia vesiympäristöissä hyödyntäen erilaisia tekniikoita ja menetelmiä, kuten kaukokartoitusta, laserskannausta ja in situ näytteitä. Kaikki luonnonmaantieteen lähestymistavat ovat tervetulleita sessioon riippumatta tutkimusten maantieteellisestä alueesta ja spatiaalisesta tai ajallisesta mittakaavasta. 

Multiple geographies of aquatic environments

We have only recently realised that aquatic environments are facing dramatic changes due to global change. Especially northern freshwaters and marine environments are among the most threatened ones. This is alarming as aquatic environments hold a very large proportion of total global biodiversity and provide many essential ecosystem services for humans such as drinking water, food and recreation opportunities. Degradation of aquatic environments is due to numerous, simultaneously operating anthropogenic stressors, such as global warming, land use changes, overexploitation and pollution. This session calls for contributions where changes in any aquatic environments from rivers to lakes and from fresh water to oceans, are observed. We encourage studies that try to reveal human impacts on aquatic environments by using various techniques and methods, such as remote sensing, laser scanning and in situ methods, to submit their abstract. We welcome all approaches from different fields and there is no exclusion regarding geographical area or spatial or temporal scale.

Työryhmän vetäjä(t) / Session leader(s): Janne Alahuhta (Oulun yliopisto), Marja Lindholm (Oulun yliopisto)
Avoin esitelmäkutsu / Open for abstract submission
Kieli / Language: suomi, English