Terveysvalmennuksen vaikuttavuus paljon terveyspalveluita käyttäville asiakkaille perusterveydenhuollossa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Leena Palotie -sali 101A (Aapistie 5A)

Väitöksen aihe

Terveysvalmennuksen vaikuttavuus paljon terveyspalveluita käyttäville asiakkaille perusterveydenhuollossa

Väittelijä

Terveystieteiden maisteri (TtM) Kirsi Kivelä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hoitotiede

Vastaväittäjä

Dosentti Anja Rantanen, Tampereen yliopisto

Kustos

Professori Maria Kääriäinen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Paljon terveyspalveluita käyttävät asiakkaat hyötyvät yksilöllisestä terveysvalmennuksesta

Sairaanhoitajan tarjoamalla henkilökohtaisella terveysvalmennuksella on positiivisia vaikutuksia paljon terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden elämänlaatuun ja terveyteen.

TtM Kirsi Kivelä havaitsi väitöstutkimuksessaan terveysvalmennuksen parantavan asiakkaiden psyykkistä suoriutumista arjessa, lisäävän tarmokkuutta ja liikunta-aktiivisuutta ja laskevan verenpainearvoja. Positiivisia muutoksia havaittiin myös fyysisessä arjessa suoriutumisessa, psyykkisessä hyvinvoinnissa, kivun kokemisessa ja yleisessä terveydentilassa. Sen sijaan tupakointiin, alkoholin käyttöön ja painon hallintaan valmennuksella ei ollut vaikutusta.

Tulokset ovat kiinnostavia, sillä terveysvalmennuksen vaikutuksista paljon terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden hyvinvointiin ei ole tutkittu aiemmin.

Terveysvalmennus on terveyttä edistävä menetelmä, jolla asiakasta motivoidaan käyttäytymisen muutokseen ja autetaan saavuttamaan terveyteen liittyviä tavoitteita. Valmennuksessa keskeistä on ohjata asiakasta pohtimaan omia vaihtoehtojaan, löytämään uusia toimintatapoja ja ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan. Onnistuneen valmennuksen kulmakiviä ovat luottamuksellisen hoitosuhteen muodostuminen asiakkaan ja sairaanhoitajan välille, riittävä yhteydenpito sekä yhdessä laadittu, asiakkaan tarpeista lähtevä hoitosuunnitelma.

Kivelän väitöstutkimuksessa terveysvalmentajina toimivat perusterveydenhuollon koulutetut sairaanhoitajat. Valmennusta annettiin asiakkaille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Kontrolliryhmä sai tavanomaista hoitoa perusterveydenhuollossa. Asiakkaita seurattiin vuoden ajan.

Tulokset osoittivat paljon terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden olevan keskimääräistä iäkkäämpiä ja monisairaampia, minkä lisäksi heidän elämänlaatunsa oli usein heikentynyt. Yllättävää oli Kivelän mukaan se, että asiakkaat olivat hoitoon sitoutuneita ja liikkuivat aktiivisesti jo entuudestaan. Kuitenkin myös näillä osa-alueilla havaittiin edistymistä vuoden seuranta-aikana.

”Paljon terveyspalveluita käyttävät asiakkaat tarvitsevat tukea elämäntilanteeseensa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja erityisesti sairauksiin liittyvien pelkojen käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota”, Kivelä kertoo.

Paljon terveyspalveluita käyttäviä asiakkaita on terveydenhuollon asiakaskunnasta arviolta noin 10 %. Tutkimusten mukaan he aiheuttavat suuren osan terveyspalveluiden kustannuksista. Koska nykyiset hoito- ja ohjauskäytännöt eivät ole osoittautuneet kovin vaikuttaviksi tälle asiakasryhmälle, uusia keinoja tarvitaan.

”Henkilökohtainen terveysvalmennus osoittautui monella tapaa hyödylliseksi, ja sen vaikutuksia palveluiden käyttöön kannattaisi tutkia lisää”, Kivelä summaa.

Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paljon terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden hoidon ohjauksessa ja kehittämisessä sekä terveydenhuollon koulutuksessa ja tutkimuksessa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024