Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Sanna Iivanainen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Syövän ja translationaalisen lääketieteen tutkimusyksikkö
+358 294 48 0000

Oppiaine

Syöpätaudit

Väitöstilaisuus

31.1.2020 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 7

Aihe

Kliinisiä näkökulmia immuunivasteen tarkastuspisteen estäjiä saavien syöpäpotilaiden hoitoon

Vastaväittäjä

Dosentti Vesa Kataja, Keski-Suomen keskusairaala

Kustos

Dosentti Jussi Koivunen, Oulun yliopistollinen sairaala

Kliinisiä näkökulmia immuunivasteen tarkastuspisteen estäjiä saavien syöpäpotilaiden hoitoon

Syöpä on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimpiä sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttajia. Paitsi että syöpä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, sillä on myös huomattava taloudellinen vaikutus hoitokustannusten noustessa syövän esiintyvyyden lisääntyessä väestön ikääntymisen ja uusien, kalliiden syöpälääkkeiden kehityksen myötä.

Uudet immuunivasteen tarkastuspisteen estäjähoidot ovat merkittävästi parantaneet hoitotuloksia monissa levinneissä syövissä. Kuitenkin vain murto-osa potilaista saa hoidolle vasteita, ja hoidon tehoa ennustavia, kliiniseen käyttöön soveltuvia tekijöitä on niukasti. Immunologisiin hoitoihin liittyvät haitat ovat erilaisia kuin perinteisillä syövän lääkehoidoilla ja hoitojen hyötyjen ja haittojen arviointi on käytännön elämässä haasteellista. Tutkimustietoa hoidon mahdollisesti pysyville haitoille ennustavista tekijöistä tai hoidon optimaalisesta kestosta on vasta vähäisessä määrin.

Väitöskirjatyön tavoitteena on arvioida immuunivasteen tarkastuspisteen estäjien kliinisesti optimaalista hoidon pituutta, hoitovasteeseen assosioituvia tekijöitä ja sähköisen oireseurannan käytettävyyttä ja kliinistä merkitystä kyseisiä lääkehoitoja saavien syöpäpotilaiden seurannassa.

Väitöskirjatyössä voitiin osoittaa, että kuuden kuukauden kestoinen immuno-onkologinen (IO) hoito tuotti hyviä ja kestäviäkin hoitovasteita ja että koholla oleva tulehduksen merkkiaine C-reaktiivinen proteiini (CRP) on erittäin vahva negatiivinen ennustekijä kyseissä potilasryhmässä ja ennakoi huonoa hoitovastetta immuno-onkologiselle hoidolle. IO-hoitoja saavien syöpäpotilaiden sähköisen oireseurannan retrospektiivinen osatutkimus osoitti, että potilailta sähköisen oireseurannan työkalun avulla kerätty oirekirjo vastaa kliinisten lääketutkimusten tuloksia, sähköinen oireseuranta soveltuu käytännön potilastyöhön ja potilaat kokevat sähköisen seurannan parantavan syövänhoitoaan.

Lisäksi tietyt potilaiden raportoimat oireet korreloivat keskenään ja näyttävät ennustavan hoidon tehoa. Prospektiivinen, IO-hoitoja saavien potilaiden sähköisen oireseurannan tutkimuksemme (KISS) osoitti, että jo varhaiset raportoidut oireet ennustavat hoidon tehoa. Tähän perustuen oireaineistoa voisi käyttää yksilöllisten, hoidon tehoa ennustavien mallien kehittämiseen hyödyntäen tekoälyyn perustuvia algoritmeja.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 24.1.2020