Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

FM Essi Jouhki

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Historia

Oppiaine

Historia

Väitöstilaisuus

21.2.2020 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, Linnanmaa, L6

Aihe

Teinikuntatoiminnan sukupolvet. Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla

Vastaväittäjä

Professori Laura Kolbe, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Tiina Kinnunen, Oulun yliopisto

Teinikuntatoiminnan sukupolvet. Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla

Päättynyt vuosikymmen tullaan muistamaan kansainvälisestä ilmastoliikkeestä, jonka kärkijoukossa marssivat ennen kaikkea nuoret ja kouluikäiset. Ilmiössä on paljon samaa kuin lähes 50 vuotta sitten länsimaita liikuttaneen ”hullun vuoden” 1968 tapahtumissa ja seurauksissa.

Käsillä oleva väitöskirja avaa uuden näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun nuorison yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja osoittaa, miten nuoruuden toimintatavat ja tavoitteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. Väitöskirjassa tutkittiin suomalaisen koululaisaktivismin historiaa ja osoitettiin, miten esimerkiksi nykypäivän koululaisten ilmastoaktivismi jatkaa aiempien koululaissukupolvien aloittamaa perintöä.

Historian alan väitöskirjassa tutkittiin 1950–1970-lukujen oppikouluissa toimineiden teinikuntien toimintaa ja menneiden koululaissukupolvien muistoja ja kokemuksia teinitoiminnasta Oulun ja Iisalmen alueilla. Teinikunnat olivat nykypäivän oppilaskuntiin verrattava oppikoululaisten omaehtoinen toimintamuoto, joka ylläpiti yhteisöllisyyttä sekä tarjosi koululaisille mahdollisuuden toteuttaa yhdessä tärkeitä asioita. Teinikuntien kattojärjestönä toimi Suomen Teiniliitto, josta kasvoi valppaan koululaisnuorison edunvalvoja ja äänekäs poliittinen puolestapuhuja.

Tutkimuksessa esitetään, miten alun perin kulttuuriharrastusten varaan rakentuneesta teinikuntatoiminnasta kehittyi 1960-luvun kuluessa yhteiskunnallinen koululaisliike. Samalla teinikuntalaisista muodostui malliesimerkki yhteiskunnallisesti ja poliittisesti osallistuvista, aktiivisista, jopa radikaaleista, koululaisista. Väitöstutkimuksen mukaan 1950–1970-lukujen teinitoiminnasta voidaan perustellusti puhua myös kerroksellisena sukupolviliikkeenä, joka liikutti liki neljän vuosikymmenen ajan laajoja koululaisjoukkoja eri puolilla Suomea.

Tulokset osoittavat, että nuorisoaktivismilla on pitkä ja monipolvinen historia, jonka tunteminen auttaa ymmärtämään myös nykypäivän ilmiöitä. Teinikuntatoiminnalla on ollut kauaskantoiset vaikutukset niin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin entisten teiniaktiivienkin myöhempiin elämänvaiheisiin: teinikuntakunnat valmistivat nuoria ottamaan myöhemmin vastuuta niin kulttuurin, politiikan kuin talouselämänkin keskeisillä paikoilla. Tämä on vaikuttanut perustavasti siihen, miten nykypäivän yhteiskunnallista ja poliittista toimintakulttuuria tulkitaan ja selitetään.

Yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta merkityksestään huolimatta teinikunnat ja niiden vaikutukset ovat kuitenkin tähän asti jääneet lähes tutkimattomiksi. Tutkimuksessa haastateltiin yli kolmeakymmentä entistä teinikunta-aktiivia heidän kokemuksistaan teinikuntien toiminnasta. Teinikuntien historiaa rakennettiin myös arkistoaineistojen ja sanomalehtien kautta, mutta tutkimusmenetelmien painopisteenä olivat henkilökohtaisten muistojen sekä historian lähdeaineistojen kerronnalliset tulkinnat.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 12.2.2020