Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Hannu Kinnunen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Optoelektroniikan ja mittaustekniikan yksikkö

Oppiaine

Sähkötekniikka

Väitöstilaisuus

16.10.2020 12:15

Väitöstilaisuuden paikka

L3, Linnanmaa, https://oulu.zoom.us/j/64195850061

Aihe

Tutkimuksia ihmisen terveyskäyttäytymisen arviointiin sopivan puettavan teknologian kehittämiseksi, validoimiseksi ja soveltamiseksi

Vastaväittäjä

Professori Jari Hyttinen, Tampereen yliopisto

Kustos

Professori Esko Alasaarela, Oulun yliopisto

Voiko hyvinvointia mittaamalla lisätä hyvinvointia? Tutkimuksia puettavasta teknologiasta ja hyvinvoinnista

Puettava teknologia antaa tietoa, valtaa ja vastuuta

Puettava teknologia paljastaa maailmanlaajuisia sykkeen trendejä ensimmäistä kertaa. Tuore väitöstutkimus kertoo, että Pohjois-Suomessa kehitetyllä puettavalla teknologialla voi olla mahdollista paljastaa maailmanlaajuisia hyvintointitrendejä. Tutkimus luo pohjaa sille, miten puettava teknologia, kuten älysormus, voi mahdollistaa hyvinvoinnin reaaliaikaisen arvion lähitulevaisuudessa.

  • Puettava teknologian käyttäjät saavat palautetta itsestään, jotta he voivat ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan
  • Parhaisiin vertailumenetelmiin verrattuna laitteet antavat luotettavaa palautetta
  • Pitkän aikavälin data puettavan teknologian laitteista paljastaa ennennäkemättömiä ilmiöitä, jotka voivat olla merkityksellisiä terveyden näkökulmasta

Monen tärkeän hyvinvointisuureen mittaaminen onnistuu jo nykyisen teknologian avulla tarkasti ja luotettavasti. Vastuu omasta hyvinvoinnista on kuitenkin ensisijaisesti ihmisellä itsellään. Hyvinvointitekniikan tuotteiden ansioista oman elämän valintoja voi tehdä siten, että on entistä paremmin tietoinen valintojen henkilökohtaisista vaikutuksista.

Väitöskirjassa Hannu Kinnunen tutki kahden hyvinvointituotteen, Polar Activen ja Oura-sormuksen tarkkuutta ja niiden sovelluksia. Parhaisiin saatavilla oleviin vertailumittareihin verrattuna niiden antama palaute oli varsin luotettavaa. Pienin tutkittu laite oli noin neljän gramman painoinen sormus. Sen mittaamasta pulssisignaalista kyettiin arvioimaan palautumista kuvaavaa yön sykevaihtelua lähes yhtä tarkasti kuin EKG-menetelmällä – sormuksen mittaustulosten ja EKG-menetelmällä todettujen arvojen korrelaatio oli 0.990 (n = 49). Työ käsittelee myös muita hyvinvoinnin tekijöitä: päivittäistä liikunta-aktiivisuutta, unen ajoitusta ja useita leposykkeeseen ja -sykevaihteluun vaikuttavia tekijöitä.
Pienemmät ja käyttömukavuudeltaan paremmat hyvinvointiteknologian tuotteet mahdollistavat hyvinvoinnin tilan seuraamisen pitkällä aikavälillä.

Tutkimuksessa esitellään sormuksen käyttäjien keskisykkeen vaihtelut kahden ja puolen vuoden ajalta. Pitkän aikavälin mittaus paljastaa, miten globaali keskisyke liikkuu viikkorytmin, vuosirytmin ja yksittäisten juhlapäivien mukaan. Tiedämme esimerkiksi leposykkeen ja sydänterveyden yhteyksistä aiemmista tutkimuksista. Tässä väitöstyössä huomattiin, että viikonloppuisin yönaikaiset sykkeemme ovat yleensä koholla. Kesäloman aikaan Suomessa syketasot laskevat alimmilleen. Pelkästään tiedostamalla nämä rytmit voimme tehdä päätöksiä jotka parantavat hyvinvointiamme – esimerkiksi säännöllistämällä nukkumaanmeno- ja heräämisaikamme. Väittelijä Hannu Kinnunen työskentelee Ouran tiedejohtajana.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 8.10.2020