Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Ravindra Daddali

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö, MRC Oulu
0469451183

Oppiaine

Molekyylilääketiede

Väitöstilaisuus

11.12.2020 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Lääketieteellisen tiedekunnan auditorio F202 (Aapistie 5 B), etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/66677169727?pwd=ZXpUZW5NN3RiZWxRZUNJRVlVTFBsUT09

Aihe

Synnytykseen liittyvät molekyylimekanismit

Vastaväittäjä

Professori Jaana Rysä , Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Professori Mika Rämet, PEDEGO-tutkimusyksikkö

Synnytykseen liittyvät molekyylimekanismit

Ihmisen synnytyksen alkamiseen ja ajoitukseen liittyvät molekyylimekanismit ovat edelleen huonosti tunnettuja. Synnytyksen aloittava tekijä voi olla peräisin sikiöstä, istukasta ja/tai äidistä. Tämän takia tässä väitöskirjatutkimuksessa määritimme hyvin laajasti ihmisen istukan kokonaisproteiinit ja vertasimme niitä ihmisen genomitutkimuksesta saatuihin tuloksiin.

Tästä vertailevasta tutkimuksesta löysimme ihmisen istukasta proteiinin nimeltä CPPED1. CPPED1-proteiinin määrät laskivat spontaaneissa alatiesynnytyksissä, kun näistä saatuja istukoita verrattiin keisarinleikkauksen kautta saatuihin istukkoihin. CPPED1-geenin monimuotoisuus puolestaan vaikutti raskauden kestoon. Tämän takia CPPED1 on potentiaalinen biologinen merkkiaine, jonka avulla voitaisiin ennustaa synnytyksen käynnistyminen.

Tutkimustyössämme selvitimme lisäksi, mitkä tekijät säätelevät CPPED1:n toimintaa ja mihin CPPED1 vaikuttaa ihmisen istukassa. Osoitimme, että tietty istukan erittämä lyhyt RNA-molekyyli (mikro-RNA) saa aikaiseksi CPPED1 tasojen laskun.

Osoitimme myös että, kun CPPED1-geenin ilmeneminen estettiin istukan soluissa keinotekoisesti soluviljelykokeissa, suurimmat muutokset havaittiin tulehduksiin ja verisuonten uudismuodostukseen liittyvissä tekijöissä. Näillä molemmilla muutoksilla on osoitettu olevan merkitystä raskauden kestoon.

Koeputkiolosuhteissa ihmisen CPPED1-proteiinin osoitettiin puolestaan vaikuttavan niin sanottuun PI3K/AKT signaalinsiirtoreittiin. Tämä signaalinsiirtoreitti on tärkeä solun toiminnalle ja säätelee muun muassa solun kasvua ja erilaistumista. CPPED1:in merkitys synnytyksen käynnistymiselle vaatii kuitenkin vielä yksityiskohtaisempia lisätutkimuksia.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 4.12.2020