Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Antti Moilanen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Proteiinien ja Rakennebiologian tutkimusyksikkö

Oppiaine

Biokemia

Väitöstilaisuus

15.2.2021 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Leena Palotie -sali 101A (Aapistie 5A). Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/67270476428?pwd=cEN3RTFJVktNYnNkelBRK1VEQ3BqZz09

Aihe

Disulfidisidoksia sisältävien proteiinien laskostumisen uudet säätelymekanismit ja rakenteelliset ominaisuudet

Vastaväittäjä

Professori Neil Bulleid, Glasgow'n yliopisto

Kustos

Professori Lloyd Ruddock, Oulun yliopisto

Proteiinien rakenteen muodostumisen uudet mekanismit

Elämän perusyksikkö, solu, tarvitsee suuren määrän erilaisia molekyylejä toimiakseen. Proteiinit, joita ihmissoluissa esiintyy tuhansia erilaisia, ovat erittäin tärkeitä molekyylejä mm. rakenteen ylläpidossa, viestinnässä solujen sisällä sekä välillä ja immuunivasteessa solujen ulkopuolisten uhkien torjunnassa. Proteiini on kuin helminauha: se muodostuu aluksi lineaarisesta ketjusta peräkkäisiä aminohappoyksiköitä. Jotta proteiini voi suorittaa biologisen tehtävänsä, täytyy sen laskostua. Laskostumisessa aminohapot alkavat reagoida keskenään ja lineaarinen ketju tiivistyy kolmiulotteiseksi, usein pallomaiseksi rakenteeksi.

Väitöstutkimuksessani olen keskittynyt erään aminohapon, kysteiinin muodostamiin kemiallisiin reaktioihin proteiinien laskostumisprosessissa. Kaksi kysteiiniä voivat muodostaa välilleen disulfidisidoksen, joka toisaalta vakauttaa proteiinien kolmiulotteista rakennetta mutta mahdollistaa myös proteiinien biologisen funktion säätelyn. Yhdessä disulfidisidokset ja proteiinien laskostuminen muodostavat soluille oleellisen katalyyttisen prosessin, jota monimutkaisuuden takia avustavat erilaiset laskostumistekijät, kuten entsyymit. Pääpaino tutkimuksessani onkin tärkeimpien laskostumistekijöiden toiminnan, vuorovaikutusten ja niihin kohdistuvien säätelymekanismien analysointi, jotta ymmärtäisimme paremmin, miten solut tuottavat  disulfidisidoksia ja laskostavat proteiineja tehokkaasti ilman virheitä. Monien tärkeiden disulfideja sisältävien proteiinien, esimerkiksi insuliinin ja vasta-aineiden, teollinen tuotanto on vielä hankalaa ja kallista juuri proteiinien laskostumiseen ja disulfidien muodostukseen liittyvän monimutkaisuuden takia. Toivon tutkimustulosteni auttavan ratkaisemaan nämä ongelmat tulevaisuudessa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 8.2.2021