Astmaa sairastavien kylmään liittyvä oireherkkyys ja siihen vaikuttavat tekijät

Väitöstyössä tutkittiin kylmän ilman aiheuttamia hengitystieoireita ja toimintahaittaa astmaa ja/tai allergista nuhaa sairastavilla. Lisäksi tutkittiin astmaatikoilla astman tasapainon vaikutusta kylmän ilman aiheuttamien hengitystieoireiden esiintymiseen.

Astma ja allerginen nuha ovat hyvin yleisiä sairauksia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa lääkärin diagnosoimaa astmaa sairastaa noin 9 % väestöstä, ja astman esiintyvyys on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana. Allerginen nuha on vielä yleisempi kuin astma: Suomessa siitä kärsii noin 33 % aikuisväestöstä.

Väitöstyössä havaittiin, että kylmästä aiheutuvat hengitystieoireet, kuten esimerkiksi hengenahdistus ja pitkittynyt yskä, ovat yleisiä jo nuorilla aikuisilla, joilla on astma. Jos astmaa sairastavilla oli lisäksi allerginen nuha, oireita esiintyi enemmän kuin vain astmaa sairastavilla.

Väitöstyön toisessa osajulkaisussa todettiin myös, että aikuisväestössä kylmälle ilmalle altistuminen aiheuttaa enemmän toimintahaittaa ja sairausoireiden pahenemista astmaa ja/tai allergista nuhaa sairastavilla kuin henkilöillä, joilla ei ole näitä sairauksia.

Astman tasapainoa voidaan mitata kyselytutkimuksilla, joiden on todettu kuvaavan astman tasapainon sen hetkistä tilaa. Väitöstyön kolmannessa osajulkaisussa todettiin, että kylmästä aiheutuvat hengitystieoireet olivat sitä yleisempiä mitä huonommassa tasapainossa astma oli.

Tutkimus tuo uutta tietoa kylmän vaikutuksista toimintakykyyn eri-ikäisillä astmaa sairastavilla. Tutkimustiedon avulla voidaan auttaa astmaa sairastavia ylläpitämään toiminta- ja työkykyään myös kylmässä, mikä voi vähentää sairauspoissaoloja ja alentaa sekä työnantajien että terveydenhuollon kustannuksia. Tarkoituksenmukainen toiminta kylmässä ympäristössä ehkäisee kylmästä aiheutuvia terveyshaittoja, kuten astman pahenemisvaiheita ja hengitystieinfektioita.