Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Salla Karjula

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO

Oppiaine

Naistentaudit ja synnytykset

Väitöstilaisuus

19.2.2021 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala LS1. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/64486664078?pwd=Tko2Z1hHekhJdmFSWGIyL1F5T0trUT09

Aihe

Monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS) pitkäaikaisvaikutukset mielenterveyteen ja elämänlaatuun.

Vastaväittäjä

Dosentti Henna Cederberg-Tamminen, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Terhi Piltonen, Oulun yliopisto

Monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS) vaikutukset mielenterveyteen ja elämänlaatuun ulottuvat pitkälle vaihdevuosi-ikään saakka

Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa PCOS-naisilla havaittiin lähes kaksinkertainen masennusriski 46 vuoden ikään mennessä ja kolminkertainen psykoosiriski 50 ikävuoteen mennessä. PCOS:n vaikutuksia vaihdevuosi-ikäisten naisten mielenterveyteen ja elämänlaatuun ei ole aiemmin juuri tutkittu.

PCOS on lisääntymisikäisten naisten yleisin hormonaalinen häiriö, ja sen esiintyvyys on väestöstä riippuen 9–18 %. PCOS:n diagnostisiin kriteereihin kuuluvat lisääntynyt miessukupuolihormonivaikutus, monirakkulaiset munasarjat ja epäsäännölliset kuukautiset.

Tavallisimpien liitännäisongelmien, kuten heikentyneen hedelmällisyyden, sekä hormonaalisten ja aineenvaihdunnallisten muutosten lisäksi PCOS on havaittu altistavan myös mielenterveysongelmille, erityisesti masennukselle ja ahdistukselle. PCOS:n liitännäissairastavuus aiheuttaa merkittävän terveysriskin, jonka on myös osoitettu alentavan naisten elämänlaatua. Aiemmat PCOS-naisten mielenterveyttä ja elämänlaatua selvittävät tutkimukset on tehty pääasiassa lisääntymisikäisillä naisilla. On ollut epäselvää, miten riski mielenterveysongelmille mahdollisesti muuttuu naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää.

LL Salla Karjulan väitöstutkimuksen päätavoite oli selvittää PCOS-naisten psyykkistä terveyttä ja elämänlaatua 31- ja 46-vuotiaina hyödyntäen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa. Lisäksi PCOS-naisten psykoosiriskin tutkimisessa hyödynnettiin kansallisia rekisteritietoja.

Tutkimustulokset osoittivat PCOS-naisilla olevan 2–3-kertainen riski ahdistus- ja masennusoireiluun 31- ja 46-vuotiaina. PCOS-naisten masennusriski oli lähes kaksinkertainen 46 ikävuoteen mennessä ja psykoosiriski kolminkertainen 50 ikävuoteen mennessä. PCOS-naisilla myös elämänlaatu, itsearvioitu terveydentila ja tyytyväisyys sen hetkiseen elämäntilanteeseen olivat heikentyneet sekä 31- että 46-vuotiaana. Analyyseissä tavalliset liitännäisongelmat kuten ylipaino, lisääntynyt miessukupuolihormonivaikutus tai lapsettomuusongelmat, eivät selittäneet lisääntynyttä riskiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat PCOS:n olevan huomattava riskitekijä mielenterveysongelmille ja alentuneelle elämänlaadulle aina vaihdevuosi-ikään saakka. Tutkimustulokset korostavat PCOS:aan liittyvien pitkäaikaisten terveysvaikutusten tunnistamista sekä tarvetta ehkäisylle ja hoidolle.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 11.2.2021