Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Henna Jaurila

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kirurgian, anestesiologian ja tehohoidon tutkimusryhmä sekä Syövän ja translationaalisen tutkimuksen yksikkö

Oppiaine

Kirurgia

Väitöstilaisuus

19.3.2021 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 1. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/64960512595?pwd=YWg3dDJvQUl1allaZUMvVHg3M0dyUT09

Aihe

Kudosvaurioiden korjausmekanismit ja taustalla olevat metaboliset häiriöt sepsiksessä

Vastaväittäjä

Dosentti Pirkka Vikatmaa, Helsingin yliopistollinen sairaala

Kustos

Professori Tero Ala-Kokko, Oulun yliopistollinen sairaala

Väitöstutkimus tuo uutta tietoa sepsispotilaan heikentyneen haavan paranemisen taustalla vaikuttavista tekijöistä

LL Henna Jaurila havaitsi väitöstutkimuksessaan muutoksia sepsispotilaan aineenvaihdunnassa, solujen välisessä viestin­nässä sekä kasvutekijöiden ja solunulkoisen väliaineen vuorovaikutuksessa.

Elimistön epätarkoituksenmukainen vaste infektioon vaurioittaa sen omia kudoksia sepsiksessä. Iho on elimistön suurin elin ja suoja ulkoisia haittatekijöitä vastaan, ja myös se voi vaurioitua sepsiksessä. Vaurio voi ilmetä esimerkiksi huonontuneena haavan paranemisena tai painehaavaumina.

Sepsikseen liittyviä ihon toiminnan häiriintymisen mekanismeja tunnetaan huonosti. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ihohaavan paranemista ja siihen liittyviä molekyylitason mekanismeja sepsik­sessä. Tutkimusaineistona oli teho-osaston sepsispotilaiden ja terveiden verrokkien verinäytteitä sekä iholta otettuja imurakkulahaavanäytteitä.

Aineenvaihdunta­tuotteiden määrää veressä tutkittiin ydinmagneettisella resonanssispektroskopialla. Haavan paranemista sepsiksessä tutkittiin mittaamalla ihon keratinosyyttien elinkykyi­syyttä, jakaantumista ja liikkumista soluviljelymenetelmin. Lisäksi mitattiin veren kasvutekijäpitoisuuksia. Imurakkulahaavanäytteiden soluväliaineen komponentteja sekä kasvutekijöitä tutkittiin immunohistokemiallisten värjäysten avulla.

Tutkimus osoitti, että veren glukoosin, glysiinin, 3-hydroksibutyraatin, kreatiniinin ja glyko­proteiiniasetyylien pitoisuudet olivat sepsispotilailla korkeammat ja sitraatin sekä histidiinin pitoisuudet matalammat ter­veisiin verrattuna. Keratinosyyttien elinvoimaisuus, liikkuminen ja jakaantuminen keinotekoisessa haavassa olivat alentuneet sepsiksessä terveisiin verrokkeihin ver­rattuna. Solunulkoiset vesikkelit estivät ja epiteliaalisen kasvutekijän (EGF) tai tuu­morinekroositekijä alfan (TNF-α) lisäys kokeellisille haavoille soluviljelmissä paransivat keratinosyyttien liikku­mista. Veren TNF-α:n ja verisuonikasvutekijän (VEGF) pitoisuudet olivat sepsiksessä korkeammat, kun taas EGF:n pitoisuus oli matalampi. Paranevan ihohaavan solunulkoisen väliaineen komponenttien tenas­kiini-C:n sekä laminiini-332:n määrä oli sepsiksessä vähäisempi ja solun pintareseptori syndekaani-1:n, transformoivan kasvutekijä beetan (TGF-β), VEGF:n ja EGF:n määrä puolestaan korkeampi.

Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia kliinisiä havaintoja heikentyneestä haavan paranemisesta sepsiksessä sekä antavat lisätietoa taustalla vaikuttavista mekanismeista, joita ovat hypermetabolia, proteiinikatabolia, ja muutokset solujen välisessä viestin­nässä sekä kasvutekijöiden ja solunulkoisen väliaineen vuorovaikutuksessa. ”Kudosparanemista olisi mahdollista tehostaa vaikuttamalla näihin solutason rakenteisiin ja prosesseihin. Tämä edesauttaisi sepsispotilaiden hoitoa ja ennustetta sekä vähentäisi yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia” väittelijä toteaa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 15.3.2021