Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

LL, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Johanna Piispala

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliininen neurofysiologia

Oppiaine

Kliininen neurofysiologia

Väitöstilaisuus

1.2.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8

Aihe

Tarkkaavuuteen ja inhibitiokontrolliin liittyvä poikkeava aivojen sähköinen toiminta lapsilla, jotka änkyttävät
Atypical electrical brain activity related to attention and inhibitory control in children who stutter

Vastaväittäjä

Professori Esa Mervaala, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, kliininen neurofysiologia

Kustos

Dosentti Mika Kallio, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala, kliininen neurofysiologia

Änkyttävien lasten aivotoiminta osoittaa poikkeavuuksia tarkkaavuudessa ja itsesäätelyssä

Väitöstutkimuksen mukaan änkyttävillä lapsilla ilmenee poikkeavuuksia tarkkaavuudessa ja itsesäätelyssä aivojen sähköisessä toiminnassa. Puheen sujumattomuus ei siten näyttäisi olevan pelkästään puheen liikesäätelyn ongelma, vaan todennäköisesti osa laajempaa aivojen toiminnan poikkeavuutta.

Tutkimuksessa arvioitiin änkyttävien lasten aivotoimintaa tarkkaavuutta ja itsesäätelyä kuormittavan tehtävän aikana. Alakouluikäisten, 6-10-vuotiaiden änkyttävien lasten aivojen sähköistä toimintaa mitattiin elektroenkefalografialla (EEG) ja herätevastemittauksilla (ERP). Verrokkina oli saman ikäisiä lapsia, jotka eivät änkyttäneet.

Änkyttävien lasten aivojen sähköinen toiminta ilmensi merkittäviä eroja tarkkaavuudessa ja itsesäätelyssä, vaikka heillä ei ollut todettua tarkkaavuushäiriötä tai muuta neurologista häiriötä änkytyksen ohella.

Änkyttävillä lapsilla näköärsykkeen käsittely ja luokittelu oli hidastunutta. Oikean reaktion valinta myös vaati laajempien aivoalueiden aktivointia kuin verrokeilla. Toisaalta tarkkaavuuden säätely tehtävien välillä oli poikkeavaa, sillä änkyttävät lapset ylläpitivät aivojen näköalueen aktiivisuutta tarpeettomasti lepotilankin aikana.

Änkytys on yleinen kehityksellinen puheen sujuvuuden häiriö, jota esiintyy jopa 1 %:lla kouluikäisistä lapsista. Änkytykseen on todettu liittyvän aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia eroja erityisesti puheeseen ja kuuloon liittyvillä alueilla, mutta änkytyksen syy on edelleen suurelta osin tuntematon. Nykyiset, pääasiassa puheen motoriikkaan ja änkytyksen hallintaan painottuvat kuntoutuskeinot eivät useinkaan tuo riittävää apua.

Puhehäiriö voi aiheuttaa merkittävää ahdistuneisuutta ja heikentää koulumenestystä ja elämänlaatua. Osalla änkyttävistä lapsista esiintyy samaan aikaan ongelmia itsesäätelyssä ja tarkkaavuudessa. He voivat olla motorisesti yliaktiivisia, herkästi turhautuvia ja impulsiivisia. Nämä oireet voivat pahentaa puhehäiriötä, mutta ne voivat myös edustaa samaa aivojen toiminnan häiriötä kuin änkytys.

Tulevaisuudessa änkytyksen tutkimukseen on syytä yhdistää tarkkaavuushäiriön oireiden seulonta, jotta tarvittava hoito ja tukitoimet voitaisiin aloittaa varhain. Osalla änkyttäviä lapsia puheterapian yhdistäminen neuropsykologiseen kuntoutukseen voisi edesauttaa sekä puhehäiriön hoitoa että koulusuoriutumista. Tarkempi tieto änkytykseen liittyvistä aivojen toiminnan poikkeavuuksista luo pohjaa uusille hoitokeinoille, kuten aivojen muokkautuvuutta hyödyntävän sarjamagneettistimulaation käytölle.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 21.1.2019