Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Diplomi-insinööri Jonna Ojala

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Prosessitekniikka

Väitöstilaisuus

10.5.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali TA105 (Arina -sali)

Aihe

Funktionalisoidut selluloosananopartikkelit öljy-vesiemulsion stabiloinnissa. Biopohjainen lähestymistapa kemialliseen öljyntorjuntaan.

Vastaväittäjä

Tutkimusprofessori Tekla Tammelin, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kustos

Apulaisprofessori Henrikki Liimatainen, Oulun yliopisto

Arktista öljyntorjuntaa puusta saatavan nanoselluloosan avulla

Nopeasti lämpenevä ilmasto sulattaa pohjoista jääpeitettä avaten uusia merikuljetusreittejä ja mahdollistaen öljynporauksen arktisilla alueilla. Tämä lisää selvästi riskejä öljyonnettomuuksiin, jotka voivat olla hyvin tuhoisia arktisen alueen ainutlaatuiselle luonnolle.

Monet kaupalliset öljyntorjuntakemikaalit ovat haitallisia ekosysteemille ja siksi niiden käyttöä on rajoitettu. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisuutta kehittää uudentyyppistä, biopohjaista ja myrkytöntä öljyntorjuntakemikaalia puun selluloosasta.

Nanoselluloosaksi kutsutaan hyvin pieneen (nano)kokoon pilkottua selluloosaa. Tässä tutkimuksessa puusta saadun nanoselluloosan pintaominaisuuksia muokattiin erilaisilla kemiallisilla esikäsittelyillä siten, että se hakeutuu ja tarttuu helpommin öljypisaran pinnalle. Työn tuloksena voidaan todeta, että selluloosananopartikkelit toimivat hyvin dieselöljy-vesiemulsiossa estäen emulsiossa olevien öljypisaroiden yhteensulautumista. Nanopartikkelit peittävät öljypisaran pinnan, jolloin pisara pysyy pienikokoisena, mikä helpottaa meressä tapahtuvaa luontaista bakteerien aikaansaamaa biohajoamista.

Nopeasti uusiutuva ja biohajoava nanoselluloosa on merkittävä tulevaisuuden raaka-aine useissa erilaisissa käyttökohteissa, koska sillä on monia ylivertaisia ominaisuuksia, kuten lujuus, keveys, läpinäkyvyys ja lämmöneristävyys. Sen vuoksi nanoselluloosaa voidaan käyttää lähes rajattomasti eri käyttökohteissa. Lisäksi selluloosaa on helposti saatavilla esimerkiksi teollisuuden jätevirroista tai maatalouden jätteistä. Jätteiden käyttö nanoselluloosan raaka-aineena noudattaa kiertotalouden ideaa ja tuo jätemateriaaleille toivottua lisäarvoa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 6.5.2019