Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

LL Tiina Taka-Eilola

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Neurotieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Psykiatria

Väitöstilaisuus

29.5.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Psykiatrian klinikan rakennus PT1, Luentosali 1 (Peltolantie 17)

Aihe

Mielenterveysongelmat raskausaikana masentuneiden äitien lapsilla Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa - yhteys vanhempien vakaviin mielenterveyshäiriöihin

Vastaväittäjä

FM, LT, professori Hasse Karlsson, Turun yliopisto

Kustos

LT, professori Juha Veijola, Oulun yliopisto

Raskausajan masennus on yhteydessä syntyvän lapsen mielenterveysongelmiin aikuisiässä

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko raskausaikana masentuneiden äitien aikuisilla jälkeläisillä kohonnut riski sairastua skitsofreniaan, masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, epäsosiaaliseen tai epävakaaseen persoonallisuushäiriöön, ja ilmeneekö heillä enemmän skitsotyyppisiä tai affektiivisia piirteitä.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että raskausaikana masentuneiden äitien jälkeläisillä on kohonnut riski sairastua psykiatrisiin sairauksiin etenkin, jos vanhemmilla esiintyy myös muita mielenterveyshäiriöitä. Aiempia pitkiä seurantatutkimuksia raskausaikana masentuneiden äitien lapsista on vain muutama. Väitöstutkimuksen havaintojen perusteella raskausajan masennusta ja vanhempien muita vakavia mielenterveyshäiriöitä pitäisi tunnistaa ja hoitaa aiempaa tehokkaammin.

Tutkimus perustui kattavaan Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966, joka käsittää yli 12 000 henkilöä. Tutkimuksen käynnistyessä tulevia kohorttilaisia odottavilta äideiltä kysyttiin, tunsivatko he mielialansa masentuneeksi. Kohortin jäseniä oli tutkimuksessa seurattu yli 40-vuotiaiksi ja jäsenet, joilla oli sairaalahoitojakso aikuisiällä psykoosisairauden, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, masennuksen, epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön tai epävakaan persoonallisuushäiriön vuoksi, tunnistettiin. Äidin raskausajan masennuksen ja vanhempien muiden vakavien mielenterveyshäiriöiden yhteyttä jälkeläisten sairastamiin mielenterveysongelmiin tutkittiin sekä erikseen että yhdessä.

Kohortin jäsenillä, joiden äideillä oli ollut raskausajan masennusta, oli kohonnut riski sairastua masennukseen, ja pojilla epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön. Heillä, joiden vanhemmalla oli ollut vakava mielenterveyshäiriö, oli kohonnut riski sairastua psykoosisairauteen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, sekä pojilla epävakaaseen persoonallisuushäiriöön. Kohortin jäsenillä, joiden äideillä oli ollut raskausajan masennusta ja toisella vanhemmista vakava mielenterveyshäiriö, oli huomattavasti korkeampi riski sairastua psykoosisairauteen ja masennukseen, kuin vain toisen näistä riskitekijöistä omaavilla henkilöillä.

Raskausajan masennus on yleistä; sitä arvioidaan olevan jopa joka seitsemännellä odottavalla äidillä. Noin joka kymmenes vanhemmista sairastaa jotain vakavaa mielenterveyshäiriötä. Sekä äidin omat että puolison mielenterveyshäiriöt lisäävät äidin riskiä sairastua raskausajan masennukseen, joten raskausajan masennuksen ja vanhempien muiden mielenterveyshäiriöiden yhtäaikaisesiintyvyys on myös yleistä. Raskausaika ja synnytyksen jälkeinen aika ovat otollisia vaiheita tunnistaa ja hoitaa vanhempien mielenterveysongelmia, sillä vanhemmat asioivat tuolloin säännöllisesti neuvolassa. Sekä raskausajan masennuksen että vanhempien muiden vakavien mielenterveyshäiriöiden tehokas tunnistaminen ja varhainen hoito saattavat vähentää jälkeläisten mielenterveyden ongelmien esiintyvyyttä.

Viimeksi päivitetty: 24.5.2019