Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Kauppatieteiden maisteri Kati Parkkinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Tuotantotalous

Oppiaine

Tuotantotalous

Väitöstilaisuus

14.6.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali L2

Aihe

Muutosjohtajuus media-alalla Suomessa

Vastaväittäjä

Filosofian tohtori, dosentti Erkki Yrjänheikki, Tmi Työhyvinvointipalvelut Erkki Yrjänheikki, Tampere

Kustos

Professori Pekka Kess, Oulun yliopisto

Muutosjohtaminen on muutakin kuin yt-neuvotteluja

Oulun yliopiston tuotantotalouden jatko-opiskelija KTM Kati Parkkinen on tutkinut muutoksissa tarvittavia yksilön taitoja eli inhimillistä muutospääomaa organisaatioelämässä. Hän tukeutui työssään käsitykseen ihmisen kyvystä kasvaa ja kehittyä elämänmittaisesti. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että yksilöiden muutoskyky ja etenkin sen tunnistaminen korreloivat organisaation menestyksen kanssa.

Tutkimuksessaan Parkkinen toteutti yksitoista syvähaastattelua media-alalla, joka on väitöstutkimuksen pääaineisto. Lisäksi Parkkinen järjesti yhdeksän eri toimialojen johtohenkilöiden kesken fokusryhmäkeskustelun sekä neljä palautetilaisuutta alustavista haastattelutuloksista media-alalla.

Parkkisen saamat tulokset osoittavat aiempien kansainvälisten tulosten tapaan, että yksilön mentaalipääoma edistää muutoksissa menestymistä. Kansainvälisesti on tutkittu, että esimerkiksi luovuutta, toiveikkuutta, empaattisuutta ja avarakatseisuutta tarvitaan muutoksissa. Lisävalotusta mentaalipääomaan tuovat Parkkisen tutkimuksessa esimerkiksi epävarmuuden ja keskeneräisyyden sieto sekä irti päästämisen taito.

Suhdepääoma nousee Parkkisen tutkimuksessa kansainvälisten löytöjen tapaan tärkeäksi kehittämiseen kuuluvaksi taidoksi ja muutospääoman lajiksi. Suhdepääomaan kuuluvat esimerkiksi suunnannäyttäminen, motivointi, ja toisaalta esimerkiksi vaatiminen, epäkohtiin puuttuminen ja realiteeteista muistuttaminen. Jälkimmäiset taidot löytyivät Parkkisen aineistoista, kansainvälinen tutkimus ei niitä tunne.

Kolmas muutospääoman laji on rakennepääoma, joka media-alalla Suomessa erityisesti korostuu. Pitääkö meidän kaikkien työelämässä toimivien hallita perinteisiä johtamistaitoja? Auttaako pohdinta esimerkiksi tuotteen todellisista rajoista tai marginaali-ilmiöistä organisaatiota menestymään; entä esimerkiksi prosessikriittisyys?

Missä määrin työntekijän, asiantuntijan, esimiehen tai johtajan tulee omaa muutospääomaansa, mentaali-, suhde- ja rakennepääomaa, kartuttaa ja miten? Tietoiset ja tiedostamattomat odotukset toisiamme kohtaan työssä ovat moninaiset. Yksilön sisäinen kasvu kehittämishankkeiden onnistumisen takeena on tabu. Kuten myös se, että kasvu tapahtuu prosessina, johon on varattava aikaa ja tilaa.

Johtajuus tarkoittaa niin esimiehen kuin alaisenkin tapaa olla vuorovaikutuksessa – onko sinussa johtajuutta? Parkkisen tutkimuksen vahvuutena ovat rikkaat aineistot ja nykypäivänä väitöskirjassa harvinainen soljuva suomen kieli. Valtavirrasta poiketen väitöskirja on monografia-mallinen, ja se on kirjoitettu yleistajuiseen muotoon.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 6.6.2019