Välimatkat eivät estä kansainvälistä yhteistyötä, eikä pandemiakaan

Luodaksesi mielenkiintoisia tieteellisiä keksintöjä, sinun pitäisi hankkia mahdollisimman paljon energisiä, älykkäitä ja asiantuntevia ystäviä. Muodosta heidän kanssaan kumppanuuksia aina, kun se on mahdollista, opastaa Nobelin taloustieteen palkinnon saanut prof. Herbert Simon (1916-2001). Simonin neuvo tiivistää oleellisen kumppanuuksista myös muiden kuin tieteellisten keksintöjen tavoittelemisessa.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kansainvälisen yhteistyön verkosto kattaa Pohjoismaat, Itämeren alueen valtiot ja suurimman osan muusta Euroopasta. Aktiivista yhteistyötä tehdään myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Australian mantereella. Verkostoon kuuluu yliopistoja, kehittämistoimijoita ja yrityksiä yli 40 maasta.

Kansainvälisyys oli yhtenä teemana instituutin 20-vuotisseminaarissa syyskuussa. Koronapandemian vuoksi osa puhujista oli läsnä virtuaalisesti. Professori Ho-Don Yan Taiwanista nosti esille kahden kaukana toisistaan olevan maan yliopistojen yhteistyön. Yritysten varhaisiin kasvuvaiheisiin liittyvä tutkimustyö ja tapaamiset tieteellisissä konferensseissa ovat olleet pohjana yhteistyölle. Vuonna 2019 prof. Ho-Don Yan oli tutkimusvaihdossa Oulussa. Hän kertoi oppineensa silloin ymmärtämään lisää ’pohjoisesta hengestä’ (Northern Spirit). Hän muistaa monet keskustelut, matkat ja vierailut mm. Nivalassa. Perheyrityksiä koskevan tutkimusyhteistyön laajentaminen on yksi tulevaisuuden mahdollisuus.

Vilnan yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Birute Miskiniene onnitteli Oulun yliopistoa Kerttu Saalasti Instituutin tutkimusfokuksen valinnasta. Hänen mukaansa mikroyrittäjyys on erittäin tärkeä ei vain Suomen, vaan koko globaalin vaurauden kehittymisen kannalta. Miskiniene muistutti, että COVID-pandemian aikana pitää ottaa huomioon taloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaaliset vaikutukset ja kestävä kehitys. Koronan myötä toimintatavat ovat muuttuneet ja virtuaalisesta todellisuudesta on tullut ja tulee yhä enemmän arjen todellisuutta. Vilnan yliopiston kauppakorkeakoulun yksi fokusalueista on yrittäjyys ja yrittäjyysmielen ymmärtäminen. Niihin liittyen hyvin alkanut yhteistyö laajenee uusien hankkeiden myötä.

Corkin teknologisen instituutin kauppakorkeakoulun johtaja Breda Kenny Irlannista muistutti: Mitä enemmän luet, sitä enemmän tiedät. Mitä enemmän opit, sitä useampiin paikkoihin kuljet. Tämä on hyvä muistaa myös pienten yritysten kansainvälistymisessä ja kasvussa. Euroopan mikro- ja pienten yritysten kansainvälisessä toiminnassa on paljon mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämistä hidastavat mm. tiedon puute kansainvälisistä markkinoista, vaikeus löytää liikekumppaneita ulkomailta, inhimillisten resurssien puute ja rahoituksen saamisen haasteet. Yliopistot voivat tutkimuksella ja verkostoyhteistyöllä vahvistaa rakenteita, jotka auttavat pieniä yrityksiä lisäämään markkinoiden tuntemusta ja tietämystä kansainvälistymisestä. Kenny muistutti, että tämä täytyy tehdä kullekin asiakkaalle räätälöidysti heidän omalla kielellään.

Vaikka koronapandemia on vaikuttanut matkustamiseen, ja sovitut tutkijavaihdot ja vierailut on jouduttu siirtämään, ei tutkimusyhteistyö ole vähentynyt. Päinvastoin. Yhtenä esimerkkinä on aineiston kerääminen koronapandemian vaikutuksista mikroyrityksiin Suomessa ja Minais Gerais -osavaltiossa Brasiliassa. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin ja Ûberlandian yliopiston tutkijat haastattelevat yrityksiä käyttäen samoja kysymyksiä. Näin saadaan erittäin mielenkiintoista tutkimusaineistoa hyvin erilaisilta alueilta. Minais Geraisin alueella on lähes 21 miljoonaa asukasta. Suomea ja Brasilian toiseksi suurinta osavaltiota yhdistää mikroyritysten suuri osuus yrityskannasta. Molemmissa se on lähes 95 %. Etäyhteydet mahdollistavat yhteisen tutkimuksen tekemisen pitkästä välimatkasta huolimatta.

Toimimme sillanrakentajana paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälinen verkostomme on avoin alueen toimijoille dynaamisen kasvun, kestävän kehityksen ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

Eija-Riitta Niinikoski, kehityspäällikkö

Kirjoitus on julkaistu 31.10.2020 Keskipohjanmaa-lehden Yläkerta-artikkelina. 

 

Last updated: 11.11.2020