KAUTE Talks panelistit

“Mikroyritysten kasvu vaatii yhteiskunnan tukea ja yrittävää kulttuuria”, linjasi KAUTE talks -paneeli – katso tallenne tapahtumasta!

KAUTE-säätiön ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Insitituutin yhteisessä webinaarissa keskusteltiin 8.10. mikroyritysten kestävän kasvun mahdollisuuksista. Paneelissa nousi esiin niin koulutuksen ja yrittäjyyttä tukeva kulttuurin kuin yhteiskunnan rakenteiden merkitys yritysten kasvulle. Webinaarin tekstitetty tallenne on nyt katsottavissa.

“Mikroyritykset ovat usein niitä, jotka uudistavat yhteiskuntaa ja liike-elämää. Myöskään suomalaisen yhteiskunnan kannalta tämä ei ole vähäpätöinen asia, koska suurin osa suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä.”

Näin KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku avasi lokakuun KAUTE talks -webinaarin, joka toi yhteen erilaisia näkökulmia mikroyritysten kestävään kasvuun. Tilaisuus käynnistyi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkijoiden alustuksilla, joissa ääneen pääsivät Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja professori Matti Muhos, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän johtaja Ossi Kotavaara sekä MicroENTRE-mikroyrittäjyyskeskuksen tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi.

Alustuksen jälkeen tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla, johon osallistuivat elinkeinoministeri Mika Lintilä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja professori Matti Muhos sekä mikroyrittäjät Anna-Kaisa Varamäki Workday Designers Oy:sta ja Anne Paso Lovi Oy:stä. Juontajana toimi Simo Kekäläinen.


Kasvu ja skaalautuvuus on mahdollista myös mikroyrityksille

Esityksessään Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja professori Matti Muhos kertoi Suomen mikroyritysten kestävästä kasvusta ja viennistä tilastojen näkökulmasta. Suomessa uusien yritysten perustamisaktiivisuus on Pohjoismaihin ja etenkin Viroon verrattuna alhainen. Myös suomalaisten mikroyritysten vienti on Euroopan pienten kehittyneiden talouksien alhaisin. Muhoksen mukaan esimerkkejä mikroyritysten edellytysten kehittämisestä voisikin ottaa meitä paremmin pärjäävistä maista.

Muhos korosti puheenvuorossaan, että nopea kasvu ja skaalautuvuus vientiin on mahdollista myös pienemmille yrityksille. Tähän tarvitaan osaamista niin kaupallistamisessa, myynnissä kuin digitaalisessa liiketoiminnassa.

 “Kasvu syntyy verkostoissa”, Muhos painotti.


Yrityskentän kokonaiskuvaa ei voi hahmottaa huomioimatta alueellisia eroja

Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän johtaja Ossi Kotavaara avasi puheenvuoroissaan mikroyritysten alueellista tilannekuvaa Suomessa. Kotavaaran mukaan yrityskentän kokonaiskuvaa ei voi hahmottaa tarkastelematta alueiden välisiä eroja. Tutkimalla mikroyritysten viennin alueellisia eroja voidaan tunnistaa parhaat verrokkialueet ja käynnistää hyvien käytäntöjen ja tiedon jakaminen mikroyritysten viennin edistämiseksi.

Hyviä verrokkialueita esimerkiksi Pohjois-Suomelle ovat Kotavaaran mukaan Ruotsin Norrbotten ja Västerbotten. Viro, Latvia ja Liettua puolestaan ovat kauttaaltaan vahvoja mikroyritysten viennissä. Suomessa puolestaan viennissä aktiivisia mikroyrityksiä löytyy Pietarsaaresta, Kaustisilta ja Kokkolasta. 

Mikroyritysten rooli nousee esiin myös kuntien taloudessa: “Monissa kunnissa yrityskenttä on käytännössä mikroyritysten varassa. Mikroyritysten työllistävä vaikutus korostuu erityisesti maaseutumaisissa kunnissa.”


Mikroyrityksissä toimitaan jo vastuullisesti, mutta sitä ei aina osata tuoda esiin

MicroENTRE-mikroyrittäjyyskeskuksen tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi syventyi puheenvuorossaan mikroyritysten vastuullisuuteen. Simunaniemen mukaan monissa suomalaisissa mikroyrityksissä toimitaan jo hyvin vastuullisesti, mutta sitä ei osata välttämättä tunnistaa, kehittää tai hyödyntää strategisesti brändin rakentamisessa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten yritysten työolot, ympäristökysymykset ja tuoteturvallisuus ovat hyvällä mallilla.

Simunaniemen mukaan mikroyritysten kannattaisi kiinnostua vastuullisuudesta. On todennäköistä, että EU:ssa suunniteltava yritysvastuulainsäädäntö tulee pian asettamaan velvoittavia vaatimuksia myös pienyritysten vastuullisuudelle. Lisäksi Suomessa jo nyt suuryritykset asettavat vaatimuksia tavaran- ja palveluntoimittajilleen vastuullisuudesta. 

“Haasteena on, ettei mikroyrityksillä ole nykyisellään tarpeeksi valmiuksia tunnistaa, kehittää ja tuoda esiin vastuullisuuttaan. Tähän tarvitaan myös valtakunnallista tukea ja työkaluja.”


Tarvitaanko lisää mikroyrityksiä vai lisää kasvuyrityksiä?

Tutkimusalustusten jälkeen tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla. Paneelin alussa nostettiin esiin mikroyritysten merkitys Suomen talouden kehitykselle. Mikroyritykset nähtiin tärkeinä erityisesti uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisessä. Yrittäjät Aku Varamäki ja Anne Paso korostivat, että mikroyritykset pystyvät haastamaan olemassa olevia yrityksiä ja luomaan uutta kestävää ja vastuullista liiketoimintaa. 

Mikroyritysten kestävää kasvua pohdittiin niin määrän kuin laadunkin näkökulmasta.  Pääekonomisti Mika Kuismanen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä olivat molemmat huolissaan siitä, miten mikroyritykset saadaan kasvamaan. 

“Kestävän kasvun kannalta mikroyritysten määrä ei ole itseisarvo. Pitäisi pohtia, miten olemassa olevat mikroyritykset saadaan kasvamaan ja työllistämään”, sanoi Kuismanen.

Professori Matti Muhos puolestaan korosti, että suurempi mikroyritysten määrä voisi tuottaa enemmän skaalautuvia mikroyrityksiä, jotka hakevat kasvua.

Vienti nostettiin yhtenä tärkeänä keinona saada mikroyritykset kasvamaan. Yrittäjä Anne Pason mukaan vientiä ei kannattaisi arkailla vaan lähteä rohkeasti kansainvälisille messuille rakentamaan verkostoja.

“Suomi on pieni ja hajallaan oleva markkina. Kukaan ei tule myöskään meidän luo, vaan on pakko lähteä maailmalle”, Paso sanoi.

Mikroyritysten rahoituksessa panelistit toivoivat paikallisille pankeille vahvempaa roolia. Elinkeinoministeri Lintilä nosti esiin, että valtio on yrittäjien tärkeä tukija, mutta rahoitus ei voi tulla ainoastaan Finnveralta, vaan paikalliset pankit on saatava paremmin rahoittamaan yrityksiä.


Kasvu vaatii osaamista ja yrittäjyyden kulttuuria

Paneelissa keskusteltiin pitkään mikroyritysten tarvitsemasta osaamisesta. Tärkeinä pidettiin esimerkiksi myynti- ja kaupallistamisosaamista ja verkostoitumisen merkitystä. Professori Matti Muhos korosti, että mikroyrittäjille suunnatut koulutukset on suunniteltava yrittäjien arjen ehdoilla. 

Keskustelussa painotettiin myös laajemmin yrittäjyyden kulttuuria ja yrittäjyyteen kohdistuvia asenteita yhteiskunnassa. Ministeri Lintilän mukaan Suomessa yrittäjäkulttuuri vaihtelee myös maan sisällä. Yrittäjä Varamäki nosti esiin, että kulttuuri vaikuttaa vahvasti esimerkiksi siihen, uskaltaako yrittäjä ottaa riskiä ja palkata ensimmäisen työntekijän yritykseen. 

“Yrittäjälle tärkeää on elämänkokemuksesta saatu asenne ja luottamus itseensä. Että uskaltaa yrittää ja kokeilla ja jatkaa vaikka virheitä tulee”, Varamäki sanoi.


Yrittäjien sosiaaliturva ja palvelut on saatava kuntoon

Tilaisuuden lopussa panelisteja pyydettiin tiivistämään vielä yksi tärkein asia, joka pitäisi mikroyritysten kasvun tukemiseksi tehdä.

Matti Muhos painotti tarvetta kartoittaa mikroyritysten tilaa ja tarpeita Suomessa: “Ehdotan, että yrittävän kulttuurin sekä mikroyritysten toiminta-, kasvu- ja vientiedellytysten suhteen tehdään perusteellinen kuntokartoitus. Näiden varassa on Suomen kestävä kasvu.”

Anu Paso ja Aku Varamäki nostivat molemmat esiin yrittäjien sosiaaliturvan kehittämisen tärkeyden.

“Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä muodostaa selkeän esteen siihen, miksi ei perusteta yrityksiä. Tässä nostaisin esiin erityisesti synnytysikäiset naiset ja yrittäjän äitiyspäivärahan, joka usein pakottaa laittamaan yrityksen tauolle. Tämä on aivan vanhan ajan mallia”, Aku Varamäki sanoi.

Mika Kuismanen korosti erityisesti panostamista yrittäjyyttä tukevaan kulttuuriin: “Jos yksi asia pitää nostaa, korostaisin yrittäjäkulttuurin sallimista ja sekä sitä, että yhteiskunnassa ymmärrettäisiin yrittäjien riskejä.”

Elinkeinoministeri Mika Lintilä toi esiin tarpeen yksinkertaistaa valtion yrittäjille tarjoamia palveluita: “Ei voi olla niin, että yrittäjät eivät käytä palveluita, koska niitä on liian vaikea hakea.”


KATSO TALLENNE WEBINAARISTA
 

Kirjoittaja: Elina Palkama, Kaskas Media
Kuva: Kati Ketola, Oulun yliopisto

Last updated: 18.11.2021