Avajaisten juhlapuheet

Avajaispuhe, rehtori Jouko Niinimäki ja Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen

Jouko Niinimäki:

Vuosi sitten valtioneuvosto antoi eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, tavoitteena kehittää monimuotoista Suomea. Sellaista Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus elää, onnistua, opiskella ja menestyä taustaan ja tulotasoon katsomatta. Sellaista Suomea, johon ei kuulu rasismi eikä vihapuhe.

Tuon tavoitteen onnistuminen edellyttää tiedon ja sivistyksen vaalimista, sekä halua katsoa tulevaisuuteen. Ja tuon työn ytimessä olemme me yliopistolaiset. Osuvaksi osoittautunut sanonta kuuluu: mitä ylioppilaat tänään, sitä yhteiskunta huomenna.

Arvoisat yliopistolaiset, juhlavieraat, tieteen ja sivistyksen ystävät,
Lämpimästi tervetuloa akateemisen lukuvuoden avajaisiin!

This time, marked by various crises, is our time. We are needed. Knowledge, education and Bildung are conditions of sustainable, democratic and equality-respecting societies. They build resilience and are the foundation for creating something new, something better.

Dear members of the University Community,
Warm welcome to the Opening Ceremony of the new Academic Year!

Korostaaksemme dialogin merkitystä, pidämme tämän avajaispuheen tänään yhdessä Oulun teatterin toimitusjohtajan, Anu-Maarit Moilasen kanssa. Yhteiskunnallisista ilmiöistä löytyy kiinnostavia näkökulmia, kun niitä tarkastelee yhdessä. Edustamiemme yhteisöjen – yliopiston ja teatterin – tieteen ja taiteen - keskustelunavauksista ja vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan löytyy monia yhtäläisyyksiä.

Today, we want to highlight the value of dialogue and the diversity of perspectives. Therefore, I share the honour of giving this opening speech with Anu-Maarit Moilanen, the CEO of Oulu Theatre.

Lämpimästi tervetuloa Anu-Maarit!

Anu-Maarit Moilanen:

Arvoisat juhlavieraat ja rehtori Niinimäki. Lämmin kiitos kutsusta dialogiin. Thank you for appreciating the dialogue between art and science.

Mitä puolustamme, kun puolustamme sivistystä tänä päivänä? Länsimaisen sivistyskäsityksen alkujuurilla Antiikin Kreikassa sivistys sisälsi laaja-alaisesti niin tieteitä kuin taiteitakin. Niiden välille ei tehty eroa, vaan ne todettiin toisiaan täydentäviksi ja yhtä lailla ihmisyyttä ja yhteiskuntaa rakentaviksi tekijöiksi. Kun katsomme historiassa kukoistaneita yhteiskuntia ja ajanjaksoja, onkin loogista, että kaikissa vauraissa ja innovatiivisissa yhteiskunnissa on vallinnut vahva taide- ja kulttuurielämä. Taloudellinen kukoistus on rakentunut tieteen ja taiteen varaan.

Käsitys sivistyksestä muuttuu ajassa, koska se on sidottu yhteiskuntaan, olosuhteisiin, tulevaisuuden rakentamisen taitoihin ja inhimilliseen pääomaan. Tässä ajassa korostuvat kyky vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan.

Osaammeko kokea empatiaa ja olla osa tulevaisuuden elinolosuhteiden parasta ratkaisua?

Sekä tiede että taide tuottavat tietoa ja merkityksiä yhteiskunnalle. Niiden perustoiminnoissa on paljon yhteneväisyyksiä. Molempien alojen tutkimisen perusprosessi on samankaltainen. Ensin tutkija ja taitelija tunnistavat ilmiön, analysoivat sen osa-alueita, testaavat sitä eri näkökulmista ja syntyvä synteesi voi olla väitöskirja, lääketieteellinen läpimurto, innovaatio, sinfonia, näytelmän käsikirjoitus tai öljyvärimaalaus.

Taide ja tiede ovat ilmiöiden esille nostajia ja olevan kyseenalaistajia, joiden päämääränä on edistää demokratiaa ja totuutta. Käsite totuudesta onkin kiinnostava ja osin erottava tekijä tieteessä ja taiteessa. Teatteri perustuu illuusion luomiseen ja katsojan katseen johdatteluun. Varjo ja pimeys asetetaan sinne, minne ei juuri nyt kuulu katsoa ja toisaalta valo ja liike sinne, minne katse halutaan asettaa.

Teatterissa asia, joka ei ole faktaa juuri esityshetkellä, tehdään katsojalle uskottavaksi erilaisin keinoin. Esitetty perustuu kuitenkin tosielämän ilmiöihin, asioihin ja kokemuksiin. Ne eivät kuitenkaan aina ole toistettavissa ja todettavissa monia eri lähteitä käyttäen.

Teatterissa kuviteltu tosi on usein subjektiivinen ehdotus erilaisista merkityksistä. Kollektiivinen kokemus syntyy, kun riittävän moni tunnistaa ehdotetun todenmukaiseksi ilmiöksi. Teatteri ei pelkästään peilaa todellisuutta, vaan se myös luo sitä. Tieteessä tällainen johdattelu voi olla vaarallista.

Jouko Niinimäki:

Dear audience, I am aware that the atmosphere of discussion in society is strained. In global economy, competition between economic regions and nationalistic thinking are replacing globalisation. In societal discourse, knowledge, factuality, and the ideals of Bildung are under significant pressure.

Science is universal, and activity in international collaboration networks is a precondition for high-quality science. Increasing competition between superpowers and tense relations between countries do not improve the environment for scientific work. Science diplomacy is a way to build connections among thinking people and therefore, in time, peace.

Yksi aikamme ilmiöitä, valitettavasti, on tosiasioiden, faktojen, itseisarvon hiipuminen keskusteluissa. Sosiaalisen median kuohuissa ja myös kansainvälisen politiikan huipulta on tullut tutuksi toimintapana, jossa ei enää ole väliä, onko joku väite totta, vaan ainoastaan se, että sillä saadaan ajettua omaa asiaa eteenpäin. Journalismin kylkeen on noussut ja tarvittu uusi faktantarkistajien ammattikunta.

Vastakkainasettelu ja vihapuhe vaikeuttavat tiedon tuottajien toimintaedellytyksiä. On erittäin valitettavaa, että vihapuhe ja maalittaminen ovat Suomessakin hiljentäneet tiettyjen poliittisesti polarisoituneiden aiheiden tutkijoita yhteiskunnallisesta keskustelusta. Asioiden vääristely oman edun tai ideologian ajajiksi eivät ole yhteinen etu eivätkä kuulu sivistyneeseen keskusteluun. Sellaista ei tule hyväksyä yhteiskunnassa, jossa halutaan luoda yhteistä ymmärrystä ja tehdä tietoon perustuvia valistuneita päätöksiä.

Yhteiskunnassa, jossa sivistys pysyy arvossa, vähättely tai väärä tieto eivät valtaa jalansijaa tutkitulta tiedolta, rakentavalta retoriikalta sekä kohteliaalta käytökseltä. Juuri nyt yliopiston ja muiden sivistykseen nojaavien instituutioiden arvon vaaliminen on tärkeää. Tietoa ja tiedettä on jaksettava puolustaa.

Yhtä lailla on uskallettava katsoa rohkeasti eteenpäin, johdettava muutosta pitkällä jänteellä, antautumatta jokaisen virtauksen vietäväksi ilman punnintaa tai ilman tietoa. Yliopiston on vaikeissakin maailmantilanteissa, arvojen kyseenalaistuksenkin keskellä, oltava huomisen puolella ja huomiseen valmiina.

Anu-Maarit Moilanen:

Hyvät juhlavieraat, Taiteen tutkija ja kriitikko Sini Mononen on todennut, että ” Taide on yhtä kuin yhteiskunnan mielikuvitus ja persoonallisuus.” On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, haluammeko asua Suomessa tai Oulussa, jolla ei ole mielikuvitusta tai omaa persoonaa? Tunnistamme ehkä Monosen väitteen todeksi, kun arvioimme taiteen merkitystä esimerkiksi Suomen itsenäistymisprosessissa.

Suomalaisten halu olla oma itsenäinen ja toisista erottuva kansa, nousi esiin vahvasti musiikin, sanataiteen ja kuvataiteiden avulla. Kulttuurisen identiteettimme pohja luotiin Suomen taiteen Kultakaudella. Sibeliuksen Finlandian alkutahdit saavat minussa joka kerta kylmät väreet liikkeelle. Taide on samanaikaisesti yhteisöllistä ja yksityistä.

Taiteen ja sen tekijöiden tehtävänä on kulkea yhteiskunnan etujoukoissa, samoin kuin tieteen tekijöiden. Teatterissa representaation kehittäminen kulkee käsi kädessä yhteiskunnan moninaistumisen kanssa. On tärkeää, että meistä jokainen voi löytää samaistumisen kohteita näyttämöltä sen tarinoissa, ihmisissä ja esittämisen tavoissa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen on yhtä lailla tärkeää yhteiskunnassamme ja teatterialalla, jossa tilastot ovat vasta hiljattain muuttumassa kohti suomalaista ideaalia.

Esimerkiksi vuosina 2000–2022 Suomen suurimmalla näyttämöllä Helsingissä toteutettiin yhteensä 74 ensi-iltaa. Näistä suuren katsojamäärän ja tuotantoresurssin näytelmistä 71 ohjasi miesohjaaja. Valintaan ei ole voinut vaikuttaa se, ettei Suomessa ole naisohjaajia -sillä heitä on noin puolet 2000-luvulla Teatterikorkeakoulussa opiskelleista ohjaajista. Kyseessä on vaikeasti tunnistettava vääristymä, johon vaikuttavat esimerkiksi lukkiutuneet käsityksemme laadusta ja pätevyydestä. Tasa-arvon edistäminen on toki laajempi kysymys kuin mies- tai naisoletettujen tilastoiminen, mutta keinoja tulee olla useita ja mielen avoin myös kritiikille.

Muutoksiin ja megatrendeihin vastaaminen haastaa meitä kaikkia. Koko arjen läpäisevät älylaitteet ja keskittymiskyvyn rapautuminen ovat samankaltainen uhka tieteelle ja taiteelle. Kun 30 sekuntia kestävän Tiktok-videon alussa on kerrottava katsojalle, että videon lopussa voi nähdä hienon reaktion, jos jatkaa katsomista sinne saakka, olemme varmasti yksimielisiä siitä, että mielihyvän jänteestä on tullut liian lyhyt.

Digitaalisen dementian vasta-aineeksi tarvitaan keskittymistä tukevia lajeja. Taiteen hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat ja tutkimukset osoittavat, että taiteen kokeminen ja tekeminen tasapainottaa stressihormonien tasoa, vahvistaa immuunijärjestelmää sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä.

Art is defining us, making existence to unknow knowledge, creating new information, empowering us, building hope and creativity. Art is peace and stability. The National Emergency Supply Agency has proposed including culture in the scope of emergency preparedness activities, as it plays a crucial role in mental resilience. In times of societal, economic, and geopolitical turbulence, the significance of art, education, and sciences becomes even more pronounced.

Jouko Niinimäki:

Dear audience,

Universities have always been at the forefront of change, advocating for science and truth, even when the scientific hypotheses or institution itself have been questioned. There are countless examples, but one central to our time is climate change, which has been discussed in scientific arenas for decades before it became a phenomenon taken seriously, and finally labeled as the most pressing problem the world faces today.

Muutos on ollut aina osa tiedettä, osa tiedeyhteisöä ja yliopistomaailmaa. Me luomme uutta tietoa, joka mahdollisesti johtaa suuriinkin muutoksiin, jopa yhteiskunnallisiin murroksiin. Myös me itse muutumme ja uusiudumme ajan mukana. Tehokkuuden ja toiminnan laadukkuuden vaatimukset koskettavat meitä kaikkia ja osaltaan vauhdittavat myös yliopistojen merkitystä yhteiskunnallisena voimavarana.

Ilmiö ei ole uusi. Jo 1990-luvulla yliopistoissa korostettiin globaalisti hyödyn tavoittelua yhtenä tieteen päämääränä. Pidän itse tätä suuntausta oikeana, koska se auttaa yliopistoja lunastamaan ja säilyttämään yhteiskunnallisen asemamme, pysymään relevantteina ja vaikuttavina. Yliopistot ympäri maailmaa ovat nähneet tärkeäksi olla tiivis osa yhteiskuntaa olemalla keskeisesti mukana ratkomassa ihmiskunnan suuria haasteita. Yliopistojen yhteiskunnallinen merkittävyys on tärkeä syy sille, että meistä on tullut suosittu ja arvostettu työpaikka.

I am proud of how our university produces scientific knowledge and solutions based on basic and also more applied research bringing them to the service of society. Multidiciplinary research is carried out to mitigate the impacts of climate change and to protect biodiversity to ensure the conditions for life. We are also developing next-generation communication networks and finding ways to use artificial intelligence and data to serve the humanity. Our expertise in human interaction and information use enhances resilience in communities and promotes an inclusive society. The research at the University of Oulu also promotes human health and well-being by increasing understanding of the development and prevention of different diseases. You all have a role to play in this work.

Arvoisat kuulijat,

Kannamme syystä huolta suomalaisten koulutustasosta. Vuonna 1991 suomalaiset nuoret aikuiset olivat OECD-maiden koulutetuimpia. Vuonna 2022 he olivat pudonneet sijalle 28. Koulutustason nostoon tarvitaan hallituskaudet ylittävä pitkän aikavälin suunnitelma ja sitoutuminen koulutuksen rahoitukseen.

Samaan aikaan on huolestuttava trendi maailmalta, että nuoret eivät entiseen tapaan tavoittele korkeakoulututkintoa. Opiskelijoiden määrän putoaminen on johtanut monien yliopistojen taloudelliseen kriisiin, jopa sulkemisuhkaan koulutuksen suurmaissa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.

Saatamme myös Suomessa olla liukumassa tilanteeseen, jossa lapset kaikista taustoista eivät enää hakeudu korkeakouluun. Tällaiseen kehitykseen meillä ei olisi varaa. Väestön vähentyessä jokaisen kyvyt ovat tarpeen. Oulun yliopisto on tässä tärkeässä roolissa edelleen monen suvun ensimmäisen yliopisto-opiskelijan kouluttajana.

Kansainvälisten opiskelijoiden saaminen Suomeen ja Ouluun, sekä heidän kiinnittymisensä tälle alueelle myös valmistumisen jälkeen on elintärkeää. Viestimme näille nuorille tulisi olla, että haluamme tarjota heille mahdollisuudet hyvään elämään uudessa kotimaassa ja uudessa kotikaupungissa. Osana osaamisen huoltovarmuutta tulee huolehtia siitä, että Suomen yliopistot säilyvät houkuttelevina työ- ja opiskeluympäristöinä myös kansainvälisille osaajille. Kansainvälisen tieteen kärjessä kulkeva tutkimus ja osaajat ovat vetovoimatekijä, jolla Suomeen saadaan investointeja ja kestävää taloudellista kasvua.

Muutama viikko sitten peruskoulun aloitti Suomessa noin 54 000 ekaluokkalaista. Tänä vuonna korkeakoulujen yhteishaussa oli suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin tarjolla liki sama määrä, yli 51 000, aloituspaikkaa. On väistämätön tosiasia, että korkeakouluverkkomme ei tule olemaan nykyisen kaltainen 12 vuoden kuluttua, kun tänä syksynä koulutiensä aloittaneet hakeutuvat yliopisto-opintoihin.

This I want to say to all our new students,

Welcome and congratulations, you have made an excellent choice, not only in coming to the University of Oulu, but in aiming at a University degree. Education is still worthwhile; the investment to education will lead significantly better standard of living. Education and knowledge are also lifelong resources that extend beyond studies, throughout one’s career, and even after retirement. They help in adapting to changes and even preventing crises. In this era, our ability to think and create new, as well as our capacity to develop and produce knowledge to support change and progress, are valuable assets.

Anu-Maarit Moilanen:

Art and culture are like a magnifying glass through which societal issues can be seen more clearly. Science provides us with knowledge about these issues. Therefore, building the future requires combining the forces of science and art.

The famous playwright and theater theorist Bertolt Brecht gave the following instruction to stage designers in the 1930s: ‘He must always keep in mind how significant it is to present to others the world in which they must live.’ This ethical guideline for theater-making remains relevant today, nearly a hundred years after it was stated.

I hope this guidance also serves as inspiration for you, esteemed scientists and supporters of science. It is indeed a significant matter when presenting to others the world in which they must live. The commonalities between science and art lie in the passion to innovate, foster interdisciplinary connections, strengthen ethical principles, and build a better future.

It has been an honor to be part of this dialogue and the beginning of the academic year. I appreciate your work and dedication to studies for creating a better future.

Jouko Niinimäki:

Arvon juhlavieraat, hyvät ystävät,

Tämä on viimeinen lukuvuoden avajaispuheeni Oulun yliopiston rehtorina, jona olen toiminut 10 vuotta, merkittävän osan työuraani. Vielä ei kuitenkaan ole muisteloiden ja loppupuheiden aika, vaan tänään juhlimme nimenomaan uusia alkuja. Haluan erityisesti toivottaa tervetulleeksi kaikki teidät, jotka tänä syksynä aloitatte opinnot Oulun yliopistossa. Opiskeluaika on ikimuistoista itseensä ja omiin kykyihinsä tutustumisen aikaa ja toivottavasti opin kerryttämisen ohella nautitte elämästänne uusien ystävien kanssa.

Yliopisto on instituutio, joka kestää aikaa. Lisäksi yliopisto on työpaikka, opiskelupaikka, kohtaamispaikka sekä tutkimuksen ja edistyksen kehto, jonka merkitys säilyy. Me olemme myös muutoksen tekijöitä ja toivon, että me, arvon yliopistoväki ja vieraat, uskallamme olla tehtävissämme rohkeita. Aina työmme ei ole helppoa, mutta se työ on tehtävä.

Haasteista huolimatta näkymä alkavaan lukuvuoteen on hyvä. Olemme luottavaisia, olemme valmiit tekemään osamme. Toivotan kaikille yliopistoyhteisömme jäsenille ja yliopiston, tiedon ja sivistyksen ystäville, niin taiteen kuin tieteen parissa, antoisia ja oivaltavia hetkiä!

Opiskelijoiden tervehdys, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Anton Kostiainen

Hyvä rehtori, arvoisat professorit, yliopiston väki ja muu juhlakansa.

Nämäkin tervehdykset olisi voinut lähettää sähköpostilla, mutta on mukavampaa kokoontua aloittamaan lukuvuotta yhdessä tänne Saalastinsaliin.

Dear rector, dear professors and everyone in the university’s community. It is wonderful to see all of us together here to celebrate the opening of the new academic year.

Syksy on yhteisöllemme kuin uusi vuosi. Juhlallisuuksineen ja lupauksineen. Uudet fuksit toivotetaan tervetulleiksi yhteisöömme erilaisten juhlallisuuksien saattelemana. Vanhemmat opiskelijat taas lupaavat itselleen tänä vuonna yrittää opiskella kovemmin.

Nykyisin yhä useammin opiskelijasta ulkopuolisilla tekijöillä on suurempi vaikutus siihen, miksi täytyy aina vain koittaa kovemmin.

Kuluneena kesänä oli entistä vaikeampaa löytää kesätöitä. Moni opiskelija joutuu pärjäämään nyt ilman kesätöistä saatavia tuloja. Vaikea työllisyystilanne heijastuu myös valmistumisen jälkeiseen elämään: löytyykö töitä, kun tutkinto on saatu valmiiksi? Vähäinen työkokemus vaikeuttaa töiden löytymistä entisestään. Lisäksi globaalien kriisien ratkaiseminen tuntuu olevan kauempana kuin koskaan, ja huoli tulevaisuudesta on jatkuvasti läsnä.

Kuitenkin uusi lukuvuosi tulee muine uusine kujeineen. On muutosten aika. Yliopiston uusi strategia, jossa koulutus on entistä vahvemmin esillä, on astunut voimaan tänä vuonna. Oulun yliopisto on siis uudistuksien edessä, ja ylioppilaskunnan tavoitteena on pitää esillä laadukkaan koulutuksen tärkeyttä. Pian valitaan myös uusi rehtori. Toivomme yhteistyötaitoja ja yhteydenpitoa niin opiskelijoihin kuin muuhunkin yliopiston väkeen - yliopiston kokonaisuutta ajatellen ja koulutuksen laadun parantamiseksi.

Yliopiston tavoitteena on korkealaatuisella tutkimuksella ratkoa globaaleja haasteita. Oulun yliopistolla on kuitenkin erityinen asema myös koko Pohjois-Suomen merkittävimpänä kouluttajana, ja yliopiston tarjoamalla laadukkaalla koulutuksella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus.

New doctors were promoted in late spring. It was an honor to be part of the ceremonies. It is good that undergraduate students are also being included in the special events of the academic community. For some undergraduate students, a doctoral degree is already a clear aspiration. The University of Oulu also received significant funding for a doctoral education pilot. Some have just started their journey towards a doctoral degree this fall.

Olen aina uskonut yhteistyöhön yliopistossamme. Täytyy varoa, ettei terve kriittinen keskustelu luisu pohjattomaksi riitelyksi. Toista kunnioittava kritiikin esittäminen tulee myös helpommin kuulluksi. Kaikkia kunnioittava yhteistyö on ainoa tie saada yliopisto kukoistamaan. Se yhteistyö tekee yliopistosta vahvan ja sivistävän.

Kun opiskelijat laitetaan leikkauksien kautta tiukkaan taloudelliseen ahdinkoon, on suuri toive, että yliopisto toimii osaltaan etenkin uuden opiskelijan kiintopisteenä ja turvana. Asiat järjestyvät sovitusti, apua saa, jos sitä pyytää ja ennen kaikkea opiskelijat otetaan vastaan ihmisinä eikä sähköposteina. Kuten alussa sanoin, on aivan eri asia kokoontua yhdessä saman katon alle.

Kun aloitamme tämän uuden lukuvuoden, sitoutukaamme edistämään yhteisöä, jossa vallitsee kunnioitus, osallisuus ja yhteistyö. Olemme monimuotoinen ryhmä, tulemme eri taustoista ja tuomme mukanaan ainutlaatuisia näkökulmia.

It is precisely this diversity that enriches our experience and makes our university a vibrant and dynamic place to learn and grow. Let us celebrate our differences and support each other in our individual and shared endeavors.

Aloitetaan tämä lukuvuosi määrätietoisesti ja innostuneesti. Haastetaan itsemme menemään mukavuusalueemme ulkopuolelle ja annetaan positiivinen panos yhteisöömme. Yhdessä voimme tehdä tästä vuodesta ikimuistoisen.

Avajaispuhe, rehtori Jouko Niinimäki

Välillä suuren yleisön tuki tieteelle on liikuttavaa ja käsin kosketeltavaa. Kun joukko oululaisia ikäihmisiä luki lehdestä kaksi vuotta sitten, että Oulun yliopistolta puuttuu varoja Alzheimerin taudin tutkimuksessa tarvittavasta tehokkaasta ultraäänilaitteesta, he keräsivät kolehdin peltipurkkiin. Näistä pienistä lahjoituksista muodostui pesämuna, joka sai suuret institutionaaliset lahjoittajat liikkeelle. Lopulta lahjoituksia kerättiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa yli 300 yksityishenkilöltä sekä useilta yrityksiltä ja yhteisöiltä, ja laitteiston hankinta varmistui tänä kesänä. Aivojen veriaivoestettä aukaisevan laitteen asennustöihin päästään tällä viikolla. Vastaavaa tutkimuslaitekokonaisuutta ei ole muualla Pohjoismaissa. Lämpimät kiitokset kaikille lahjoittajille!

Hyvät juhlavieraat, yliopistolaiset,
Lämpimästi tervetuloa Oulun yliopiston akateemisen lukuvuoden avajaisiin!

Oulun yliopiston tieteellinen asema on vahvistunut viime vuosina. Julkaisutoimintamme on noussut ennätystasolle ja erityisen paljon olemme vahvistuneet korkealaatuisten julkaisujen luokassa.

Kun tarkastellaan tutkimusrahoitusta, tulevaisuuskin vaikuttaa hyvältä. Kilpailtu täydentävä rahoituksemme on vahvistunut merkittävästi - viime keväänä nousimme Horisontti Eurooppa -ohjelman kokonaisrahoituksessa toiseksi parhaalle tasolle maamme yliopistojen joukossa. Yhteishankkeissa olemme yliopistojen ykkönen.

Menestyksen myötä olemme parantaneet sijoituksiamme kansainvälisissä yliopistorankingeissa. Tämänvuotisessa QS-yliopistovertailussa Oulun yliopisto nousi liki 80 sijaa, sijalle 313, mikä on kolmanneksi paras sijoitus suomalaisyliopistojen joukossa.

Kaiken kaikkiaan lähtötilanne ja näkymä nyt alkavaan lukuvuoteen on hyvä.

Honoured Guests, dear Colleagues,

In recent years, our university’s position has strengthened in many fields of research. Our scientific publishing activity as well as competitive research funding are at a record level. I want to congratulate and thank our researchers for their achievements.

Arvoisat kuulijat,

Maamme on saanut juuri uuden hallitusohjelman, joka väistämättä vaikuttaa yliopistojen toimintaympäristöön.

Hallitusohjelman sisältö osoittaa, että Suomen uusi hallitus näkee tieteen ja tutkimuksen tärkeänä osaamisen ja koulutuksen perustana sekä innovaatioiden lähteenä. On hienoa, että hallitus on pitämässä kiinni parlamentaarisen TKI-työryhmän periaatteista nostaa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Sen sijaan valtiovarainministeriön budjettiehdotus on TKI-rahoituksen osalta huolestuttavampaa luettavaa. Näyttää nimittäin siltä, että pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvä tohtorikoulutus olisi saamassa lisäpanostuksista vain rippeet, valtaosan rahoituksesta suuntautuessa muualle.

Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamista onkin vahvistettava, jotta TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin kehittäminen on mahdollista. Merkittävimpänä tutkimustoimijana Suomen yliopistoilla tulee olla tutkimus- ja innovaationeuvostossa keskeinen rooli, jotta yliopistojen laaja-alainen osaaminen ja näkemys tulevat hyödynnetyiksi.

Hyvät kuulijat,

Hallitusohjelma tunnistaa myös koulutukseen liittyviä kehitystarpeita. Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja heikoimpien osaaminen jää yhä enemmän jälkeen muista. Nuorten aikuisten koulutustaso Suomessa on nyt samalla tasolla kuin neljännesvuosisata aiemmin, ja olemme pudonneet kehittyneiden maiden eturintamasta OECD-maiden keskikastiin.

Koulutustason kehittymättömyys ja työikäisten koulutustason nousun hidastuminen näkyvät työmarkkinoilla osaajapulana, joka tulee 2030-lukua lähestyttäessä pahenemaan. Osaajapulaa pyritään ratkaisemaan nostamalla koulutustasoa ja edistämällä kansainvälisten opiskelijoiden hakeutumista Suomeen.

Dear colleagues,

Our national goal is to turn the population’s education level back on a growth path and increase the share of higher education graduates. However, without adequate funding to boost higher education, this objective will not be achieved. The autonomous status of the universities, including the freedom of science and education, is well recognized in our country, yet consistent funding is needed to safeguard it.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä erityisesti kasvukeskuksiin sekä aloille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Korkeakoulutusta aiotaan myös suunnata aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Tuore maan hallitusohjelma painottaa avoimen korkeakouluopetuksen roolia osaamisen kehittämisessä ja koulutuskentän yhteistyön mahdollisuuksien tehokkaampaa hyödyntämistä.

Kuitenkin on todettava, että pitkän aikavälin laskeva trendi yliopistojen perusrahoituksessa suhteessa opiskelijamääriin vaikeuttaa yliopistojen mahdollisuuksia lisätä koulutusta.

Hallitusohjelmassa halutaan lisätä yliopistojen mahdollisuuksia periä avoimesta ja täydentävästä opetuksesta nykyistä korkeampia maksuja, jotka vastaavat paremmin koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kirjauksensa mukaan hallitus lisää jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta. Tulemme näkemään, miten korkeammat maksut vaikuttavat koulutukseen osallistumiseen ja onko niistä kohentamaan yliopistojen taloutta.

Niin ikään hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellisuutta. Kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellisuus eli kulujen kattaminen kokonaan maksuilla saattaa vaikuttaa negatiivisesti suomalaisyliopistojen mahdollisuuksiin houkutella ja kouluttaa kansainvälisiä opiskelijoita. Jotta haitallisilta seurauksilta vältyttäisiin, lukuvuosimaksujen täyskatteellisuutta kohti on mentävä harkiten ja sopivalla nopeudella.

Yliopistojen tulevaa rahoitusohjausta hallitusohjelma ennakoi ainakin siten, että opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa halutaan edistää. Lisäksi hallitus haluaa rahoituksen kautta kannustaa yliopistoja järjestämään tehokkaita, tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Koulutuksen kasautumista samoille henkilöille pyritään vähentämään. Oulun yliopistona olemme valmiita hakemaan ratkaisuja näihin yhteiskunnan yliopistoille asettamiin odotuksiin.

Työvoiman riittävyys Suomessa tulee tulevina vuosikymmeninä olemaan riippuvainen onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Huomiota kannattaa kiinnittää toisen polven maahanmuuttajiin, sillä nämä lapset ja nuoret ovat kotoutuneet koulutusjärjestelmämme piirissä ja heille Suomen kieli ja kulttuuri ovat tuttuja. On erinomaista, että maamme hallitus on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä tekemään työtä rasismin vähentämiseksi.

Dear colleagues,

The changing operation environment requires us to take a good look at our goals and the means to achieve them. This autumn, we will together update the University's strategy and the strategy of each faculty to reflect the changes and revised plans. We will pay special attention to developing our education so that we will continue to be known as a strong Northern higher-education institution, offering high-quality teaching.

Earlier this year, we launched a development programme to enhance our education and to address the areas of improvement identified by the university community. These improvement areas include time to graduation, competencies in digitalization of learning and teaching, and integration of international students both to our community and to the Finnish society. We need to figure out together, how to offer more support for our teachers to excel in the new environment as well as for our students to cope with the various expectations.

As a father I know that starting a new chapter in a young person’s life is exciting but not only easy. And sometimes learning new ways of working can be challenging also for us, more seasoned members of the community!

Hyvät kuulijat,

Hyvinvoiva yliopistoyhteisö on meille tärkeä. Oulun yliopistossa on kaikkiaan noin 18 000 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä. Me haluamme tarjota kaikille yliopistolaisille toimintaympäristön, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat ja toimivat yhdessä toisiaan kunnioittaen. Siksi aiomme koota yhteen sekä selkeyttää eettiset toimintaohjeemme. Kutsumme syksyn aikana henkilöstömme ja opiskelijamme pohtimaan ja laatimaan yhteisiä pelisääntöjä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on aina muistettava vaalia monimuotoisuutta ja varottava ihmisten jakoa meihin ja muihin. Yliopistojen rehtorineuvosto kantaa juuri nyt suurta huolta yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä, rasismista, polarisaatiosta ja tavasta, jolla tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen perustuvaa yhteiskuntaamme haastetaan - emmekä voi hyväksyä tätä.

Oulun yliopistossa haluamme olla eturintamassa edistämässä monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta korkeakoulumaailmassa.

Dear colleagues,

Our goals for the diversity, equality and inclusion work at the University of Oulu are to make sure that all our students and staff – regardless of their age, ethnicity, or gender – can feel to be equal members of our community. To maintain that sense of belonging is a responsibility for every one of us. I urge us to foster an inclusive mindset and respective dialogue. Also looking at the larger society, Finland's success in the future will depend on a successful immigration policy in the coming decades.

Starting a new Academic year is an inspiring time when students return, and the campuses are again full of life. This autumn we welcome 2400 new students. I wish you a successful and unforgettable freshman year! And to all, I wish happy and prosperous new academic year!

Toivotan kaikille yliopistoyhteisömme jäsenille ja yliopiston ystäville antoisia ja oivaltavia hetkiä tieteen, sivistyksen ja opiskelun parissa!

Juhlapuhe, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen

Arvoisa rehtori, hyvä lukuvuoden avajaisyleisö

Minulla oli isoisä, jota en koskaan tavannut. Syy on ilmeinen. Hän, nimeltään Jussi, oli syntynyt vuonna 1872. Se taitaa olla aika harvinaista ikäisilleni suomalaisille, että isoisän syntymästä on yli 150 vuotta.

Miksi nostan tämän esiin? Siksi, että isoisäni elämä 1800-luvun lopun Suomessa, ja myös vuonna 1915 syntyneen isäni elämä, edustavat niin nykyisestä erilaisia aikakausia Suomen historiassa, että se tuo henkilökohtaisesti lähelle sen suuren muutoksen, jonka Suomi on kokenut 1800-luvulta lähtien: Suomi on noussut yhdestä maailman köyhimmistä maista yhdeksi maailman vauraimmista.

Nyt olemme ihmeissämme: Suomi velkaantuu, monet yhteiskunnan sektorit ovat toreissaan. Miten ihmeessä meille näin kävi?

Meillä ihmisillä on taipumus suhtautua tulevaisuuteen kuin nykyhetken jatkeena. Ajattelemme, että tulevaisuudessakin teknologia ratkaisee kaikki ongelmat, se hoitaa ikääntyvän väestön, ratkaisee ilmasto- ja ekokriisin. Me saatamme ratkoa eteen tulevia ongelmia vanhoilla tavoilla tajuamatta, että juuri vanha tapa toimia saattaa olla juurisyy näihin ongelmiin.

Futuristi ja kirjailija Alex Steffen on kiteyttänyt ympäristökriisistä puhuessaan tämän ilmiön näin:

Emme ole valmiita siihen, mikä on jo tapahtunut.

Emme ole hyviä ymmärtämään epäjatkuvuuksia tai sitä, että maailma on jo muuttunut: ihmiskunta ei ole koskaan elänyt tällaisessa ilmastossa tai kokenut tällaista lajikatoa. Emme ole kokeneet tällaista tekoälyn kehityspuuskaa.

Isoisäni ei ollut koulutettu. Hän ei ollut vanhin poika, joten tilaa hän ei saanut. Hänen osakseen tuli huolehtia invalidisetänsä hautaan, jotta saattoi periä tämän talon. Isäni ei saanut mennä oppikouluun, koska äitinsä mielestä Karjalan kannakselta viimein huolenpidon vastineeksi saatu tila oli niin suuri, että siitä riittäisi joka pojalle.

Vasta sodan jälkeen, 1950-luvulla, omat vanhempani saattoivat auttaa ne sisaruksistani akateemiselle polulle, jotka siihen olivat halukkaita ja kykeneviä. Lopulta myös minut.

Hyvät kuulijat

Suomen nousun tärkein tekijä oli se, että me suomalaiset ymmärsimme panostaa osaamiseen ja koulutukseen. Ensin rakennettiin maa täyteen kansakouluja talkoilla. Peruskoulu oli radikaali uudistus, joka tasa-arvoisti mahdollisuuksia. Suomi oli 1990-luvun alussa maailman koulutetuin kansa.

Me oletimme, että tämä jatkuisi. Emme tajunneet, millaisessa epäjatkuvuudessa olimme, ja emme olleet – Alex Steffenin oppien mukaisesti – valmiita siihen mikä oli jo tapahtunut. Muut maat panostivat koulutukseen, mutta Suomi sai Pisa-tutkimuksissa hyviä tuloksia ja aloimme paistatella kansainvälisessä valokeilassa koulutuksen mallimaana.

Tämän loisteen kangistamana Suomi putosi nuorten korkeakoulutusasteessa keskikastiin, Turkin ja Chilen väliin. Suomi velkaantuu, muut Pohjoismaat kasvavat ja vaurastuvat.

Maassa on hallitus, joka toteuttaa kaikkien puolueiden kesken sovitun, ennennäkemättömän panostuksen julkiseen tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Tämä on rohkea panostus tulevaisuuteen, sukua sata vuotta sitten alkaneelle panostukselle koulutukseen.

Olisi kuitenkin vakava virhe ajatella, että tällä ne meidän ongelmamme ratkeavat.

Tutkimus ja kehitys tarvitsevat rinnalleen otollisen systeemisen reaalimaailman ympäristön, jossa tämän panostuksen arvo yhteiskuntaan voi syntyä.

Pahimmillaan edessä voi olla tilanne, jossa me kehitämme Suomessa innovaatioita, joita emme kykene hyödyntämään, koska meillä ei ole siihen osaavaa työvoimaa. Itse tutkimustoiminnankaan kasvu ei ole mahdollista, ellei meillä ole siihen tekijöitä. Työvoimatoimistot eivät pullistele osaavista huippututkijoista.

Suomen uusi nousu edellyttää, että kykenemme systeemisesti ratkaisemaan yhteiskuntamme ongelmia, joihin kuuluu myös väestön ikääntyminen ja syntyvyyden romahtaminen. Yhteiskunta, joka ei kykene uusintamaan itseään, ei voi olla elinvoimainen ja menestyvä tulevaisuudessa.

Dear audience

The latest decades in Finland have seen a paradoxical development in which investments in higher education have not been able to match that of other well-developed countries, and at the same time the education system itself has focused more on knowledge and practical skills than human growth as a whole.

This begs the question: have we lost sight of Bildung, a concept closely related to the Finnish word “sivistys”?

Of course, there are many ways to conceptualize Bildung.

Yes, there is intellectual- and knowledge-based Bildung, which seeks to answer questions around “what should we know and what kind of skills do we need”?

Ethical Bildung is considering “how should we act” in any given situation or circumstance.

And finally, societal Bildung, where we think about how we participate in society, or build a society where everybody can participate.

These three dimensions of Bildung have been around for a long time, and the answers to each differ depending on the era. Answers in the era of my grandfather, born in rural Finland late 19th century and my father, born when Finland became an independent state, were vastly different – yet something in the core remains, almost indescribable and imperceptible.

We need to have balance on these three dimensions: we cannot and must not only focus on intellectual Bildung. Universities should enhance also ethical and societal Bildung – enabling and fostering human growth.

The narrative of Bildung changes over time and universities play a part in these changes.

In the 19th century Bildung was strongly connected to ideas about the national state, nationalism, colonialism and racism. In the 20th century Bildung was connected to the welfare state, individualism, learning and know-how.

In our 21st century, new kinds of wicked problems arise, for example ecological crises and crises of liberal democracy preparedness. We need Bildung more than ever to help us meet this new time of change.

Hyvät kuulijat,

OIen ollut Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies nyt yhden kuukauden ajan. Vielä ei ole aika linjata, mitä me tulemme Suomen tulevaisuuden menestyksen eteen tekemään Sitrassa omalla kaudellani.

Jo nyt keskusteluissa on kestävän ja luonnon kanssa tasapainossa olevan kehityksen rinnalle noussut aivan keskeiseksi se, miten Suomi uusintaa itsensä tulevaisuudessa inhimillisen pääoman osalta.

Inhimillinen pääoma asuu meissä ihmisissä. Sitä ei voi olla, ellei Suomeen synny ihmisiä tai tänne muuteta. Inhimillinen pääoma kasvaa, kun sivistymme ja opimme, kasvamme. Se kuluu, jos kymmenesosa teini-ikäisistä nuorista on psykiatrisen erikoisairaanhoidon tarpeessa.

Inhimillistäkään pääomaa ei siis tule tuhlata, vaan siihen voidaan ja siihen tulee sijoittaa. Kun meillä on malttia kasvattaa tätä pääomaa, se tuottaa korkoa. Kun meillä on ihmisiä, joilla on osaamista - joka rakentuu laaja-alaisen sivistyksen perustalle, meillä on turvanamme säästöjä joiden avulla pärjäämme myös edessä olevien hankalien aikojen yli.

Sivistys luo pohjan inhimilliselle kasvulle, hyvinvoinnille, mutta myös kyvylle sopeutua maailmaan, joka muuttuu yhä nopeammin, ja ennalta-arvaamattomammin. Osa sivistystä on myös kyky oppia ja tehdä asioita yhdessä.

Me Sitrassa uskomme, että tulevaisuus tehdään. Yhdessä.

Hyvä yleisö

Isoisäni Jussi eli aikaa, jolloin “alussa oli vain suo, kuokka ja Jussi”. Nykyisin meillä on suurteholaskentaa, kvanttitietokoneita tai kuudennen sukupolven matkapuhelintekniikkaa, mutta oikeastaan tämän ajan tehokkain kuokka on meidän kykymme ajatella, sivistyä ja ratkoa ongelmia.

Korkeakoulujen rooli inhimillisen pääomamme luojana ja ylläpitäjänä on aivan keskeinen.

Te, olette sitten tutkijoita, opettajia tai opiskelijoita, tai korkeakoulun toimintaa tukevissa tehtävissä, te kaikki luotte pohjaa Suomen tulevaisuuden menestykselle.

Ottakaa tämä vastuu nöyränä, mutta myös ylpeänä vastaan.

Opiskelijoiden tervehdys, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Suvi-Anna Salminen

Hyvä rehtori, arvoisat professorit, yliopiston väki ja muu juhlakansa.

Elämme tällä hetkellä erikoista ja hieman jopa pelottavaa aikaa. Elämme ajassa, jossa päätöksentekoprosessit voivat perustua valikoituihin tietoihin tai salaliittoteorioihin. Elämme aikaa, jossa sananvapauden rajoja venytetään mielipiteenvapauteen perustuen, mutta samalla unohdetaan vastuu omista sanoista. Elämme aikaa, jossa vihapuheeseen ja väkivallalla flirttailuun ei puututa. Tilanne on synkkä, mutta ei toivoton.

We are currently living a strange and even a bit scary time. We live in a time, where decision-making processes might be based on handpicked opinions and conspiracy theories. We live in a time, where the limits of freedom of speech are stretched out based on freedom of opinion, but the responsibility that comes with it is forgotten at the same time. We live in a time, where it seems that nobody fights against hateful speech. The time we live in is dark, but not completely hopeless.

Näen, että yliopistojen merkitys sivistyksen ja tieteen kehtona on tässä maailmanajassa entistä merkittävämpi kuin aiemmin. Yliopistojen yksi tehtävä yliopistolain mukaan on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa, ja myös ylioppilaskunta on mukana kasvattamassa opiskelijoista aktiivisia, valveutuneita ja kriittisiä kansalaisia. Tämän yliopiston – tai lipaston, kuten me opiskelijat sitä rakkaudella kutsumme – luentosaleissa kartutamme ymmärrystä maailmasta ja sen erilaisista ilmiöistä ja kasvamme osaksi monimuotoista tiedeyhteisöä. Sivistys ja tieteellinen maailmankatsomus yhdessä ovat tehokkain lääke taantumusta vastaan.

During these dark times the importance of universities as the cradle of education and science is even more important than before. Based on the Universities Act one of the universities’ tasks is to raise students to serve the country and civilisation. The Student Union takes part in this process as well by raising students to become active and critical citizens. In the lecture halls of this university we increase our understanding about the world and its various phenomena and grow up to become part of this diverse society. Scientific world view and education together are the best medicine against the recession.

Hyvät kuulijat, olemme monitieteinen ja monimuotoinen yliopisto, eikä oppiminen tapahdu pelkästään luentosalien ja kirjaston penkkejä kuluttaessa. Päivittäiset kohtaamiset eritaustaisten ihmisten kanssa avartavat näkemystämme maailmasta ja ihmisyydestä, oli kyseessä sitten eri tieteenalaa harjoittava opiskelija tai täysin eri kulttuurista tuleva kollega. On siis äärimmäisen tärkeää kunnioittaa ja arvostaa toisiamme, sillä tämä arvostus seuraa meitä myöhemmin myös yliopiston ovien ja akateemisen kuplamme ulkopuolelle.

Dear listeners, we are a multidisciplinary and diverse university. The learning process here doesn’t happen only at the lecture halls and the library. Daily meetings with people from different backgrounds widen our understanding about the world and humanity. That is why it is extremely important to respect each other, because this respect follows us beyond the university doors and academic bubble.

On kuitenkin tärkeää myös pystyä tarkastelemaan omaa toimintaamme. Olemmeko aidosti inklusiivisia, otammeko todella kaikki yhteisömme jäsenet huomioon? Yhteisöömme kuuluu kansainvälisiä opiskelijoita, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, neuroepätyypillisiä. Vähemmistöt kohtaavat usein syrjintää ja ennakkoluuloja, joihin meidän on koko yhteisönä puututtava. On tärkeää, että meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin, oli kyse sitten päätöksenteosta tai ympäristöstämme.

It is also very important to stop and review our own actions as well. Are we really as inclusive as we think we are and do we really take all the members of our community in consideration? Our community consists of international students, members of LGBT group, and neuro-diverse people. Minorities often face discrimination and prejudice, and that is something we have to interfere as a community. It is important that we all have the possibility to influence matters that concern us, whether it is the decision-making process or our surroundings.

Uudet opiskelijat, jotka nyt astelevat 2T-ovesta ensimmäistä kertaa yliopistolle, ovat kasvaneet epävarman maailmantilanteen keskellä. Täällä yliopistossa he saavat tarpeelliset tiedot ja taidot muuttaa tätä maailmaa sekä yliopistoa paremmaksi paikaksi pieni pala kerrallaan. Uusi opiskelija voi olla Lyskasta valmistunut L-rivin abiturientti, kansainvälinen maisteriopiskelija tai maalta kaupunkiin muuttanut alanvaihtaja. Voimme yliopistoyhteisönä tarjota heille kokemuksen, että heillä, heidän unelmillaan ja haaveillaan on merkitystä. Toivon, että heille jokaiselle yliopisto on turvallinen kasvualusta, jossa vahvistaa omaa polkua ja ponnistaa kohti unelmia.

The new students that now walk through the 2T-doors for the first time have spent their teenage years in the middle of an unstable world. Here at the university they will get the necessary knowledge and skills to make this world and this university a bit better place piece by piece. A new student can be an abiturient from Lyska, an international master's degree student or a person from the countryside, who wants to change the field they work in. We can offer to all of them an experience that they, their dreams and their hopes are important and heard. I hope that the university is a safe space for all of them to grow and that here they can enhance their own path and aim towards their dreams.

Avajaispuhe, rehtori Jouko Niinimäki

Hyvät yliopistoyhteisön jäsenet, arvoisat juhlavieraat, Dear Guests,

On hienoa pitkästä aikaa kokoontua viettämään avajaisjuhlaa perinteisellä tavalla tänne Saalastinsaliin. Edelliset kaksi avajaisjuhlaa on vietetty poikkeusoloissa ja toteutettu virtuaalisina. Vaikka olemme tottuneet käyttämään etäyhteyksiä, tarve ihmisten väliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen on säilynyt. Olkoon siitä yhtenä esimerkkinä se, että sali on tänään avajaisjuhlassamme lähes täysi.

Kolmatta vuotta kestänyt koronapandemia on muuttanut yhteiskuntia, yhteisöjä ja yksilöitä. Korona on muuttanut työnteon tapoja, rapauttanut taloutta, etäännyttänyt meitä sosiaalisesti toisistamme, tuonut uusia digitaalisia työkaluja, muuttanut vallankäytön rakenteita ja esimerkiksi kyseenalaistanut tarpeen tulla joka päivä työ- tai opiskelupaikalle.

Pandemian aikana luodut, hyväksi koetut toimintatavat tulevat jäämään osaksi arkea, vaikka paljolti palaamme epidemiaa edeltäneen ajan parhaisiin ja kaivattuihin toimintatapoihin. Yksilön valinnanvapaus lisääntyy ja riippuvuus paikasta ja ajasta vähenee. Koronakriisi alkoi voimalla ja loppuu hitaasti jättäen pysyvän jäljen. Lohdullista kokemuksessa on, että olemme pystyneet löytämään yllättävissäkin tilanteissa tavat toimia ja elää.

As the global health crisis is gradually subsiding, we have suddenly come up against a new human and security policy crisis. Russia’s invasion of Ukraine has shocked and shaken the foundations of international security policy. A situation and threat scenarios have arisen in our minds that we thought were left in the past. The last few years have shown that the world is a surprising place.

The war in Ukraine is changing the world. We have to adapt to new geopolitical realities, that are reflected in everyday life also here at our University through increasing prices of energy, services and food as well as, for example, in the narrowing of travel possibilities. Finland’s country image is changing and migration flows of international students and researchers are turning in new directions. The war is also changing research priorities: for example, replacing fossil fuels and reducing energy consumption are now more important than ever.

A crisis creates uncertainty and insecurity. When the very unlikely or impossible turns into everyday life, it is very important that we are able to strengthen confidence in preparedness for the future, unite to overcome the crisis and support each other. A crisis initiates and forces reform.

Maailma muuttuu. Välillä hitaammin ja ennustettavasti ja toisinaan kriisien kautta nopeasti yllättäen. Vain muutos ja sopeutuminen siihen on pysyvää. Sen me yliopistolaisina hyvin tiedämme ja teemme yhteisönä töitä tieteen ja koulutuksen keinoin juuri sen eteen, että ymmärrämme muuttuneita tilanteita ja pystymme yhteiskuntana kestävällä tavalla sopeutumaan muutoksiin. Sivistys kantaa kriisien yli. Työmme tukee sitä, että pystymme estämään tai lieventämään ei-toivottuja ilmiöitä, kuten ilmaston lämpenemistä, luontokatoa, nälkää tai eriarvoisuutta. YK:n kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma toimii erinomaisena ohjenuorana sille, mitä tavoittelemme.

Globaalin muutoksen rinnalla on tunnistettava myös alueellinen muutos pohjoisessa Suomessa. Alueen hyvinvoinnin tukeminen oli aikoinaan syy, minkä vuoksi Oulun yliopisto perustettiin. Yhteiskunnalliset muutostrendit ovat koskettaneet meitäkin jo tähänkin asti. Iso pitkäaikainen trendi on ollut suorittavan työn väheneminen automaation lisääntyessä. Yhä suurempi osa työstä vaatii pidemmälle menevää kouluttautumista ja uutta tutkimustietoa. Entistä enemmän tarvitsemme perustyön tekijöiden rinnalle omaa polkuaan raivaavia uudistajia ja vanhan kyseenalaistajia. Suomi uudistuu ja menestyy uuden ajattelun voimalla.

Oulun seutu on leveysasteillaan poikkeuksellinen tutkimus- ja kehitystoiminnan keskus, jonka menestys on riippuvainen korkeasti koulutetun työvoiman saatavuudesta. Myös muualla pohjoisessa Suomessa on tarvetta osaajille. Tosiasia on, että 2030-luvulla yliopistokoulutukseen tulevien nuorten määrä vähenee Suomessa ja osaajista tulee olemaan yhä kovenevaa kilpailua. Kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen on tulevaisuudessa välttämätöntä, ja yliopistot ovat tässä merkittävimpiä vetovoimatekijöitä.

Jokaista lukuvuoden avajaisjuhlaa ympäröi aina kulloinenkin yhteiskunnallinen tilanne. Kun kokoonnumme tähän juhlaan viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, millaisessa yhteiskunnassa ja yliopistossa silloin työskentelemme ja opiskelemme? Olemmeko osanneet ennakoida koulutuksen ja tutkimuksen muutoksia oikealla tavalla ja tehneet aloitteita, jotka vievät meitä menestyksellisesti eteenpäin? Onko sellaisia toimintaympäristön muutoksia, joihin emme ole osanneet tai ehtineet reagoimaan ja olemme menettäneet asemiamme? Miten olemme pystyneet tukemaan ja inspiroimaan uutta rakentavien nuorten mieliä, kun ympäristön paineet kangistavat ja vetävät ristiriitaisesti eri suuntiin?

Forecasting the future is difficult because there are several scenarios for the development of different areas of life, some of which are extreme. How will the war in Ukraine develop and what consequences will it have from this time forward? Will we treat refugees with open arms, selectively or with negative attitudes? Is liberalism, conservatism or racism raising its head in the value environment? Will we learn to control polarisation and avoid conflict? How will our digital infrastructure evolve, will influencing through information affect us in the future and how will we solve the energy transition? These options, for example, create thousands of combinations of possible developments whose impacts we must navigate when moving forward from here.

The future, which is difficult to predict, needs to be acted upon intelligently. As a university, we are a unique community that, thanks to its collective intelligence, is able to solve even difficult social problems. Thanks to our cooperation network, we are connected to the international scientific community, which expands and diversifies the collective where solutions are formed. It is certainly not an exaggeration to say that our ability to act as a community is critical in terms of success and effectiveness. Similarly, communality supports the wellbeing of individuals.

If the university is striving to enable each teacher and researcher to focus on their own work and the development of their networks in the best possible way, then we are on the right development path. It is clear that, for example, the fragmentation of research funding is challenging many people’s peaceful working conditions and ability to cope. Finding the best solutions on the ground in the face of economic realities requires continuous joint dialogue, and at times accepting compromises.

Hyvät yliopistolaiset,

Julkisuudessa ja yliopiston sisällä on käyty keskustelua yliopistodemokratiasta ja yhteisön jäsenten osallistamisesta päätöksenteon valmisteluun. Toisin sanoen yliopistolaisen vaikutusmahdollisuuksista oman yliopiston kehitykseen. Asia on todella tärkeä.

Ajattelen, että yksi tapa osallistua päätöksenteon valmisteluun syntyy organisaatiorakenteen kautta. On välttämätöntä, että tieto liikkuu organisaatiossa eri suuntiin. Hyvä johtaminen, jossa esihenkilö kuuntelee omaa väkeään ja välittää tiedon eteenpäin, on välttämätöntä. Avoimuus ja tiedon jakaminen organisaatiorakenteessa esihenkilöiltä työntekijöille on niin ikään välttämätöntä. Jos järjestelmä toimisi ihanteellisesti, jokaiselle yhteisön jäsenelle syntyisi osallisuus ja tietoisuus siitä, mitä on meneillään, ja samalla mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.

Toinen reitti vaikuttaa on demokraattinen rakenteemme, jossa eri henkilöstöryhmillä ja opiskelijoilla on omat edustajansa yliopiston toimielimissä. Demokraattisten toimielinten jäsenet ovat luonteva reitti viedä ideoita ja asioita eteenpäin. Toimielimissä istuvilla puolestaan on halukkuus kuulla yliopistolaisten näkemyksiä ja käydä keskustelua esimerkiksi erilaisista kehityspoluista. Usein toimielimien jäsenillä on mahdollisuus tuoda keskusteluun tietoja, joita he saavat esimerkiksi tilastoista, ennusteista ja muista selvityksistä.

Mitä enemmän yliopistolaiset osallistuvat päätöksenteon valmisteluun ja päättämiseen niin organisaatiorakenteen kuin demokraattisten toimielimien kautta, sitä laajempaa on ymmärrys ja sitä viisaampia päätöksiä yliopisto pystyy toiminnassaan tekemään. Tärkeää on myös, että demokraattiset toimielimet ja johtamisrakenteet vuorovaikuttavat rakentavasti.

Vastuun kantaminen nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudesta vaatii organisaatiokulttuurilta avoimuutta. Välttämättömän muutoksen tekeminen on vaikeampaa kuin pitäytyminen vanhassa. Yliopistodemokratiaa ja yksittäisten ihmisten ajankäyttöä arvokkaissa ja vaativissa luottamustehtävissä tarvitaan erityisen paljon juuri muutoksen hetkellä.

Suomen yliopistoille tehtävässä säännöllisessä, ulkopuolisen toimijan tekemässä työhyvinvointitutkimuksessa henkilöstömme hyvinvointi on parantunut jo neljän kyselyn ajan, vuodesta 2015. Uusimmassa tutkimuksessa Oulun yliopisto nousi työtyytyväisyysindeksissä kaikkien yliopistojen vertailussa ensimmäiselle sijalle. Työyhteisön toimintakulttuurin mittarissa sijoitumme yliopistojen hopeasijalle. Tämä kertoo siitä, että arvostamme ja kunnioitamme toisiamme. Tässä piilee myös tulevaisuuden menestyksen ydin. Satsataan tähän jatkossakin yhdessä.

Yliopiston ydintehtäviä ovat tutkimus ja siihen perustuva opetus. On tärkeää, että kaikilla yhteisömme jäsenillä on parhaat mahdolliset edellytykset keskittyä tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Yliopiston tehtävä on tarjota ihmisille ympäristö, vapaus ja rauha tehdä työtään. Samoin on tärkeää, että yliopistolaisilla on aito mahdollisuus tulla kuulluksi ja siten vaikuttaa yliopistonsa kehittymiseen. Tässä meidän täytyy kehittyä paremmiksi.

Toivotan, mitä lämpimimmin, koko yliopistoyhteisölle positiivista, yhteisöllistä ja tuloksellista lukuvuotta 2022–2023.

Valtiovallan tervehdys, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen

Hyvä Oulun yliopistoyhteisö, dear friends,

Mikä on yliopisto?
Se on organisaatio.
Se on fyysinen rakenne.
Se on työnantaja ja koulutuksen järjestäjä.
Se on tieteellisen tutkimuksen alusta ja organisoija.
Se on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja vaikutukset kohde.

Ennen kaikkea yliopisto on ihmisten yhteenliittymä.
Yhteisö.
Yliopisto on olemassa ja tulee todeksi ihmisissä.
Yliopistoyhteisö toiminnallisena yhteisönä rakentuu yhteisen toiminnan ja tekemisen kautta.
Yliopistoyhteisö symbolisena yhteisönä rakentuu yhteenkuuluvuuden tunteesta.

University is not only an organisation,
but first and foremost it is a community of people.
A sense of community has maybe crumbled during the years of global pandemic.
Without the sense of community,
university loses its heart and core.
Therefore I hope,
that the new academic year will be a starting point for a new era of flourishing community.

Hyvät ystävät,

Yhteisöllisyys ei rakennu itsestään, vaan sitä voi ja pitää ruokkia.
Etäopetuksessa ja etätyössä on hyötynsä, ja niille on varmasti oma roolinsa myös tulevaisuudessa, mutta yhteisön rakentumisen kannalta ne eivät välttämättä ole ideaaleja.
Toivonkin että uudessa normaalissa, me osaamme annostella etätyötä ja etäopetusta kohtuudella.
Sillä ihmisen perusluonne tai aivomme eivät ole muuttuneet.

Ihminen on yhteisöllinen eläin.
Ihminen tarvitsee muita ihmisiä,
ja elämän merkityksellisyyden kokemus rakentuu pitkälti vuorovaikutuksesta muihin ihmisiin.

I wish that in the coming academic year
all of you will enjoy
exiting conversations,
exuberant parties,
thought provoking lectures,
fruitful cooperation
and memorable encounters.

Hyvät ystävät,

Yhteisössä kaikki sen jäsenet ovat merkityksellisiä,
ja kaikilla jäsenillä on oltava vaikutusmahdollisuuksia.
Vaikka yhteisöllä on johtajansa, tulee päätösvalta yhteisön asioista olla sen jäsenillä.

Tätä yhteisötoiminnan ideaalia heijastaa myös yliopistohallinto.
Hallinnon rakenteet ovat olleet muutoksessa yliopistouudistuksen seurauksena,
mutta ajatus yliopistojen yhteisöllisestä hallinnasta on edelleen ajankohtainen.

Yhteisöllinen hallinta ja osallisuus vaatii kuitenkin aktiivisuutta myös yhteisön jäseniltä.
Ainejärjestöt, ammatilliset yhteenliittymät, muut järjestöt ja ylioppilaskunta tekevät yliopistossamme erittäin arvokasta työtä yhteisöllisyyden rakentamisessa ja osallisuuden mahdollistamisessa.

Sen lisäksi että haluan tietenkin toivottaa teille intoa ja onnea opiskeluihin, tutkimukseen ja työhönne, haluan myös toivottaa teille aktiivista ja osallistuvaa lukuvuotta.

Hyvät ystävät, dear friends

Yksilöä hoitamalla ei saavuteta kestävää muutosta,
ja muutosta me todella tarvitsemme kun
kolmasosa opiskelijoista kärsii masennus- ja ahdistusoireista
ja kun suurin syy ennenaikaisille eläköitymisille ovat mielenterveysongelmat.

We need to ask ourselves,
why so many wears out and suffers from mental health problems
in our schools, in universities, in working life, in our society.
We need better psychosocial services,
but we also need to look at the root causes of our problems,
we need a change in our culture which causes the problems.

Minulla ei valitettavasti ole tyhjentävää vastausta siihen,
mitkä kaikki tekijät ovat mielenterveyskriisimme juurisyyt ja mistä löytyvät ratkaisut.

Uskon kuitenkin, että
Vahvistamalla yhteisöä ja yhteisöllisyyttä, voimme vahvistaa myös yksilöä.
Kyseenalaistamalla kaikkialla vallitsevan tehokkuuspuheen, voimme vähentää paineita.
Lisäämällä huokuisuutta, saamme tilaa hyville asioille.
Torjumalla eriarvoisuutta, syrjintää ja osattomuutta, vahvistamme kaikkien hyvinvointia.
Tekemällä viisaita päätöksiä, vähennämme epävarmuutta ja luomme uskoa tulevaan.
Poistamalla mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, mahdollistamme toipumisen.
Luomalla matalan kynnyksen avun paikkoja, estämme ongelmien syvenemisen.

Meillä ja tulevilla hallituksilla on paljon tehtävää mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja hoidon parantamiseksi.
Jos ihmiset voivat huonosti, ei myöskään organisaatiolla ja yhteiskunnalla ole menestymisen eväitä.
Toivon, että suomalaiset työpaikat, oppilaitokset ja yliopistot ottavat tavoitteekseen olla hyvän mielen paikkoja.
Hyvän mielen yliopistolla ihmiset voivat hyvin ja saavat lopulta myös aikaan enemmän.

Arvoisa yliopistoyhteisö, dear audience

Nothing is certain except uncertainty.
Science and education are lighthouses in the fog.
Scientific knowledge and educated people are the most important solutions for the crises we are in and the challenges which are ahead of us.
Science and education can open us new and unforeseen opportunities.

Science tells us, what are the problems and what might be the solutions.
Educated people are more resilient and able to solve the problems.
But science and education themselves are not enough,
we also need values to support the needed actions.
And we need people to take the action.

Me tarvitsemme tiedettä ja koulutusta, jotta voimme ratkaista aikamme suuret haasteet.
Ilmastonmuutos ja luonnon tuho, väestörakenteen muutoksen tuomat haasteet, eriarvoisuus ja polarisaatio, kriisit ja epävakaudet, disinformaatio ja demokratian kriisi, ja taudit ja terveysongelmat -kaikkien näiden isojen yhteiskunnallisten ja globaalien ongelmien ratkomisessa tarvitaan tiedettä ja koulutusta.
Me tarvitsemme sivistystä.

Yhden määritelmän mukaan sivistys on kasvatuksen kautta omaksuttua
viisautta, avarakatseisuutta ja henkistä kehitystä.
Tässä ajassa sivistystä tarvitaan erityisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Käsityksemme sivistyksestä ja edistyksestä vaatii kuitenkin jatkuvaa päivittämistä.
Ekologisen kriisin ajassa uskomukset, arvot, ihanteet ja maailmankuvat pitää päivittää tukemaan ylisukupolvista kestävyyttä.
Rakenteiden ja instituutioiden sekä tekojen ja politiikkatoimien taustalla vaikuttavat maailmankuvat ja arvostukset.
Tieto siitä, mitä pitäisi tehdä ja tekniikka jolla se tehdään, ei riitä,
elleivät yksilöiden ja yhteiskuntien maailmankuvat ja arvot tue toimeen tarttumista.

Aikamme suurien ongelmien ratkaisu vaatii tieteiden välistä yhteistyötä.
In order to solve the complex problems of our time,
we need interdisciplinary co-operation.
Natural sciences can tell us how the world works,
human and social sciences can help us understand human behavior,
technology and economy can shape the world.

University of Oulu is a multidisciplinary university, so you have a great possibility
to bring together knowledge and people from different fields of science,
foster interdisciplinary know-how
and to find solutions that can benefit the planet and the humankind.

Humanistina ja poliittisena päättäjänä uskon ja toivon,
että monitieteisellä tutkimuksella ja yhteistyöllä,
laadukkaalla ja tasa-arvoisella koulutuksella
ja sivistystä kasvattamalla
voimme löytää ratkaisuja aikamme ja tulevien aikojen haasteisiin.

Siksi on tärkeää, että hallitus on vahvistanut koulutuksen rahoitusta,
Toteuttanut oppivelvollisuusuudistuksen, ja viitoittanut tietä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvulle.

On meidän päättäjien vastuulla tehdä tarvittavat päätökset kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi, mutta myös sivistysyliopistoilla on oma merkittävä roolinsa aikamme haasteiden ratkaisemisessa ja uusien mahdollisuuksien avaamisessa.

Hyvät ystävät,

Euroopassa on sota ja olemme sukeltamassa energiakriisiin.
Venäjän oikeudeton ja brutaali hyökkäyssota Ukrainaan koettelee uskoamme ihmisyyteen.

Meidän on kuitenkin jaksettava uskoa siihen, ja tehtävä työtä sen eteen, että sivistys, oikeus ja ihmisyys voittavat lopulta.

Arvoisat kuulijat,

Oulun nähdään usein ehkä olevan maantieteellisesti reunalla,
mutta Oulun yliopisto on tiedemaailman keskiössä.
Sitä paitsi pallolla elettäessä reuna tai keskiö ovat tarkastelunäkökulmasta riippuvia määreitä.

The University of Oulu may be geographically in the periphery,
but the university is well-connected to the scientific world and deeply rooted in the northern soil.
Sometimes I feel that it might also be a blessing,
not to be situated at the heart of the global buzz.

We must see, that our position and uniqueness is a strength.
From the distance you may see things clearer,
the best thigs are often found in the unexplored paths,
and sometimes you may need silence to hear the whispers of the future.

Oulun yliopisto on monitieteinen tiedeyliopisto,
joka hoitaa kansallisesti merkittävää koulutustehtävää.
Oulun yliopistolla on kansainvälistä relevanssia
ja kansallisesti yliopisto merkitys on hyvin suuri,
alueellisesta vaikutuksesta puhumattakaan.
Yliopistolla on ollut ja on valtavan suuri merkitys aluekehitykselle, taloudelle, työllisyydelle, henkiselle ilmapiirille, ihmisille ja yhteisöille.

Minun on vaikea kuvitella omaa elämänpolkuani ilman Oulun yliopistoa,
ja minun on vaikea kuvitella miltä Oulu ja koko Pohjoinen Suomi näyttäisi ilman yliopistoa.

Onneksi minun ei tarvitse näin tehdäkään, vaan voin juhlia kanssanne jälleen uuden lukuvuoden avajaisia!

I want to wish you all, students and staff, successful and happy academic year!

Ylioppilaskunnan tervehdys, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen

Ylioppilaskunnan tervehdys, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen

Arvoisa ministeri ja rehtori, hyvät juhlavieraat, rakas yliopiston väki

Ihanaa olla täällä yhdessä. Saada juhlistaa lukuvuoden alkamista ja sitä, että käytävät täyttyy taas ihmisistä ja opiskelijaelämä saa jatkua.

Tämä lukuvuosi on erityinen. Opiskelu jatkuu uudessa normaalissa ja kampuksille palataan pitkän etäopiskelujakson jälkeen. Sen aikana yliopisto otti monta askelta eteenpäin. Digiloikattiin luentojen striimaukseen, sähköisiin kurssisuorituksiin ja tutkintotodistukseen, sekä tulevaisuuden monimuoto-opetukseen. Opintojen suorittamisesta tuli joustavampaa ja monilla aloilla kiinnittyminen työelämään helpottui, kun kursseja pystyi suorittamaan omien aikataulujen mukaisesti. Tapahtui paljon hyvää edistystä. Toivon siis, että nyt ei palata takaisin lähtöpisteeseen ja oteta samoja askelia taaksepäin.

We should take the good things we learned during the last few years with us. Students are happily coming back to the campus, meeting their friends and learning new things. However, I want to remind you about their expectations. When students come to the lecture hall, they want discussions, common exercises, something they cannot get through the zoom-link. I know development needs your resources, but we need that to be an attractive university.

Tällä hetkellä läsnäololuentoja tietenkin myös kovasti odotetaan. Kesän jälkeen paluu Ouluun ja kampuksille on tärkeä osa opiskelijoiden arkea. Yhtä tärkeä on myös opiskelijakulttuurin paluu, sen huomasimme jo viime keväänä. Opiskelijoita riittää tapahtumiin yli kilta- ja tiedekuntarajojen. Haalareiden värit erottaa opiskelualat toisistaan, mutta tärkeämpää on, että olemme samaa haalarikansaa kaikki. Yhteiset tapahtumat esimerkiksi vapun aikaan osoittivat sen, että oululaisilta opiskelijoilta löytyy yhteisöllisyyttä. Teemme todella paljon yhdessä myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tämän viikon perjantaina juhlimme lukuvuoden alkua Kuusisaaressa 8000 opiskelijan voimin.

Communality is a strong power in student life. We build our life around the university here. Lectures during the day, events in the evenings. Students can feel the power in the communality and we organize a lot of events around it. When seeing the horrible things happening in the world right now, communality is something the world needs more than ever. People working together and being open minded to one another. Look how we students make it work.

Yhteisöllisyyttä tarvitaan opiskelijoiden lisäksi koko yliopistoyhteisöltä. Me olemme täällä luomassa ja etsimässä uutta tietoa ja kehittämässä tulevaisuutta. Jos aikaa kuluu erimielisyyksiin tai epäselvyyksiin, ollaan menossa väärään suuntaan. Yksittäiset tilanteet tai asiat eivät herätä vielä huolta, mutta niistä pitäisi päästä yli. Täytyy muistaa, mitä varten yliopisto on olemassa ja keskittyä olennaiseen.

The campus vision has been one of the uniting projects this year. The survey was sent to all the students and the whole staff. The questions were extensive and they were about communality, everyday life, sustainability and the environment. For the vision group it was very important that we ask about the worries and wishes that the university community has. Five hundred people shared their thoughts and now we are continuing the work. We got the answers a few days ago and I am happy to notice that people want the university to act as a pioneer in sustainability issues, and that communality is built around the events.

Olen saanut toimia visiotyöryhmän puheenjohtajana ja olen ollut kiitollinen siitä luottamuksesta, joka minulle ja opiskelijoille annettiin. Kampusvision työstäminen on ollut todella mielenkiintoinen projekti, jossa riittää kyllä haastettakin. Haluan onnistua siinä. Työryhmä haluaa luoda kampusvision, joka aidosti kumpuaa yhteisön sisältä ja josta olisimme kaikki yhdessä ylpeitä. Tietenkin meidän täytyy pitää mielessä myös tulevaisuudessa häämöttävät realiteetit ja suunnitella visio ne huomioiden. Onneksi meidän ryhmässä siihen on todella hyvät lähtökohdat. Jokaisesta tiedekunnasta ja eri puolilta yhteisöä kasatussa ryhmässä vallitsee todella hyvä yhteishenki. Se on yliopistoyhteisöä parhaimmillaan.

Toinen ihana esimerkki tämän vuoden yhteisöllisyydestä on opiskelijoiden itse järjestämä Maailman onnellisin opiskelija-kurssi. Siellä opitaan niitä taitoja, joita opiskelijat ja työntekijät tarvitsevat tässä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Opiskelijat joutuvat itsenäistymään nopeasti aloittaessaan korkeakouluopinnot, joten kurssilta on tiedossa neuvoja itsetuntemukseen ja tulevaisuuden supertaitoon, itsensä johtamiseen. Kiitos meidän yhteistyökumppanien olemme saaneet kurssille puhumaan mm. Kari Ketosen, Elina Gustafssonin, Anna Perho ja muita Suomen eturivin puhujia. Täällä meidän Oulun yliopistossa! Tämä kattaus on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomen.

I am so proud of our students who want to build better well being and a better future. When there is a need for something, we do it. I also want to thank everyone who has supported us along the way with our projects. It has been important.

With these thoughts I want to wish a happy semester to all of us! Together this will be a good one.

Avajaispuhe

Rehtori Jouko Niinimäki:

Hyvät juhlavieraat, yliopistolaiset ja yliopiston ystävät,

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on todennäköisesti pysyvästi muuttanut oppimisen ja työn tekemisen käytäntöjä. Tämä virtuaalinen avajaisjuhla alleviivaa sitä, että opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuus on yliopiston valinnoissa etusijalla, mutta toimii myös muutoksen symbolina sille, että etätyö ja sen digitaaliset apuvälineet ovat tulleet jäädäkseen. Monet asiat on mietittävä uusiksi.

Oulun yliopiston toiminnassa alkaa nyt 63. lukuvuosi. Yliopiston kehitystä ovat aina ohjanneet Pohjois-Suomen osaamis- ja kehitystarpeet. Toteuttaessaan tuota tehtävää, yliopisto on kulkenut laajan kehityskaaren muutaman opintosuunnan yliopistosta tällä hetkellä kahdeksan tiedekuntaa kattavaksi vahvaksi tiedeyliopistoksi.

Kansalliset kehitystavoitteet liittyvät tällä hetkellä ensisijaisesti koulutukseen. Aloituspaikkoja on monilla olemassa olevilla aloilla lisätty opetus- ja kulttuuriministeriön visio 2030:n mukaisesti, ja pääsemme tänä syksynä aloittamaan psykologian tutkintokoulutuksen. Osaamisen saatavuus on Suomen ja oman alueen pärjäämisen kannalta tärkeää. Esimerkiksi uudet yritykset haluavat muuttaa vain alueille, joilla osaamista on nyt ja tulevaisuudessa riittävästi tarjolla.

Ikäluokkien koulutusasteen nostamisen lisäksi ajassa elää vahva ajatus elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta. Työ muuttuu moneen kertaan jokaisen työuran aikana, ja oppia tarvitaan jatkuvasti lisää. Jatkuvan oppimisen uudistus tähtää työikäisten osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä sekä muun muassa yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.

On ennakoitu, että Suomessa jopa vajaat puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Yliopistojen opetus elää ajassa ja on ajanmukaista, joten jatkuvan oppimisen elementit ovat olemassa. Avaamalla ja kehittämällä koulutustarjontaamme pystymme tarjoamaan työelämälähtöisiä monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia.

Koko Suomen väestön suuria kehitystrendejä ovat nuorten ikäluokkien pieneneminen, väestön ikääntyminen ja edelleen jatkuva väestön keskittyminen kaupunkeihin. Yliopistoikäisten ikäluokkien koko kääntyy alueellamme laskuun tämän vuosikymmenen loppupuolella. Oulun yliopistoon hakeutuvat opiskelijat ovat useimmiten kotoisin Oulusta tai pohjoisesta Suomesta. Kun tuo hakijajoukko kapenee, yliopistolla on valittavissa joko koulutustoiminnan supistaminen tai hakijoiden saaminen enenevissä määrin myös perinteisen rekrytointialueen ulkopuolelta. Oulun yliopisto tuntee vastuunsa ja haluaa työskennellä kansainvälisen tunnettuuden ja vetovoiman parantamiseksi.

Pohjoinen Suomi ei ole elämisen ja opiskelun valintana kaikille itsestäänselvyys. Kiinnostavuuden ja haluttavuuden eteen on tehtävä työtä. Polttava kysymys esimerkiksi Oulun kohdalla on, millaisen kaupungin kaupunkilaiset haluavat tulevaisuudessa? Haluammeko kehittää Oulun ihmeeksikin kutsuttua elinvoimaista ja monipuolista asuinpaikkaa, kansainvälistyä opiskelun ja työelämän tarpeita ajatellen ja kehittyä ympäristöämme palvelevana yliopistokaupunkina – vai hyväksymmekö kaupungin vähittäisen kutistumisen ja sopeudumme siihen, mitä tulevaisuus tuo? Menestyminen pohjoisessa on aina vaatinut kovaa työtä, avaraa mieltä ja rohkeutta tehdä uutta. Vain kaikkein vetovoimaisimmat alueet pystyvät houkuttelemaan osaajia.

Oulun valikoituminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 on yksi valtavan hieno asia. Onnittelen Oulun kaupunkia hienosta saavutuksesta, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Alueen ihmiset tarvitsevat elämäänsä kaikkea sitä rikkautta, jonka kulttuuri tuo. Se on myös osa vetovoimaa.

Mitä alueen vahvistaminen sitten meille yliopistolaisille merkitsee? Yliopiston näkökulmasta se tarkoittaa jokaisen kiven kääntämistä vetovoiman kehittämisessä ja nuorten ikäpolvien arvojen ja elämäntyylin ymmärtämistä. Se tarkoittaa sitä, että meidän on pystyttävä paremmin vastaamaan nuorten ihmisten odotuksiin – niin kaupunkina kuin yliopistonakin. Esimerkiksi pandemia on monista rajoituksista huolimatta totuttanut ihmisiä uuteen vapauteen opiskelun ja työnteon paikoissa, ja ollaksemme hyvä opiskelu- ja työpaikka, meidän on vastattava odotuksiin. Etätyö ja etäopiskelu tarjoavat yliopistolle mahdollisuuksia palkata ihmisiä ja opettaa opiskelijoita, jotka eivät asu Oulussa tai Suomessa. Alueen elinvoimaisuuden kannalta voi kuitenkin muodostua hyvinkin ongelmalliseksi, jos läsnä olevien työntekijöiden ja opiskelijoiden määrä vähenee.

Hyvät kuulijat,

Vaikka viime aikoina yliopistokoulutus on osaajapulan vuoksi näytellyt poliittisessa keskustelussa pääroolia, ei tutkimuspanostusten merkitystä voi kyllin korostaa. Jotta Suomi voi menestyä ja olla houkutteleva kohde yritysten TKI-investoinneille sekä lahjakkaimmille tutkijoille ja opiskelijoille, meillä on oltava korkea tieteen taso, houkuttelevat tutkimusympäristöt sekä vakaat tutkijanurat. Strategisesti tieteen ja tutkimuksen merkitys on nähtävä Suomelle tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä asiana.

Pandemia ja sen mukanaan tuoma digitalisoituminen haastavat tiedeyhteisön yhtenäisyyden. Sen vuoksi kiinnitämme tulevana lukuvuonna erityistä huomiota osallisuuteen. Osallisuus on liittymistä, suhteissa muihin olemista, yhteisöön kuulumista. Osallisuus on yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja kaikkien mukaan ottamista. Se on osallistumista yhteiseen ja siihen liittyen yhteisön asioihin vaikuttamista sekä demokratiaa. Kannetaan kaikki oma kortemme kekoon – jokaisen panos on yhteisöllemme tärkeä.

Erityisen lämpimästi toivotan tervetulleiksi kaikki uudet ja vanhat opiskelijamme. Teidän tiellenne on osunut vaikea jakso, kun olette joutuneet opiskelemaan liian eristyksissä ikätovereistanne ja yhteisöstänne. Nyt onneksi jo lukuvuoden aluksi palaamme opiskelemaan myös kampuksille ja opiskelijaelämä herää henkiin. Myöhemmin syksyllä arki helpottunee ja vapautunee lisää. Noudatetaan kuitenkin yhdessä turvallisuusohjeita ja pidetään siten toisistamme huolta.

Haluan toivottaa kaikille yliopistoyhteisön jäsenille ja yliopiston ystäville oikein menestyksekästä uutta lukuvuotta!

Valtiovallan tervehdys

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen:

Hyvät oululaiset yliopistolaiset ja yliopiston ystävät, arvoisat juhlavieraat,

Syksy tarkoittaa akateemisessa maailmassa alkua. Kesän rientojen jälkeen on aika palata takaisin opintojen ja tutkimuksen pariin. Uusille opiskelijoille syksy tarkoittaa astumista uuteen maailmaan, osaksi tiedeyhteisöä.

Tieteen, tiedon ja sivistyksen merkitys on kohonnut tässä ajassa suureen arvoon. Ihmiskunnan riippuvuus tieteen, teknologian ja lääketieteen saavutuksista on kiistatonta. Koronapandemian aika on toiminut tälle kehitykselle kiihdyttimenä. Se on kannustanut tiedettä entistä nopeampaan kehitykseen.

Akateeminen vuosi alkaa jälleen poikkeuksellisissa oloissa, mutta ei ilman toivon näköaloja. Rokotuskattavuuden edistyminen luo uskoa yhteiskunnan avautumisesta ja paluusta sellaiseen elämään, jossa taas voimme yhdessä elää ja olla, opiskella ja tutkia.

Oulun yliopiston rooli tässä maailmassa on entistä merkityksellisempi. Yliopisto toteuttaa erinomaisesti tehtäväänsä tähän aikaan sopivan strategiansa mukaisesti. Oulun yliopisto kouluttaa ja evästää tulevaisuuden suunnannäyttäjiä kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. Hyvä työ on ansaitusti noteerattu ranking-listauksissa.

Hyvät yliopistolaiset,

Yliopistojen, opetuksen ja tutkimuksen vapaus ovat arvoja. Ne ovat olleet vuosisatojen ajan sivistysyhteiskunnan perustana. Näiden arvojen ja ihanteiden mukaan me myös täällä Oulun yliopistossa teemme työtämme. Vaikka tieteen autonomia on vahva, sitä myös haastetaan jatkuvasti. Juuri nyt elämme ajassa, jossa tieteellistä ajattelua, sen prosesseja ja jopa yksittäisiä tutkijoita vastaan hyökätään kaikkialla maailmassa, myös kotimaanosassamme Euroopassa. Barbaarit ovat Rooman porteilla.

Suomessa meitä suojelee kansan korkea sivistystaso. Demokratiaa ja sivistystä arvostavat suomalaiset tietävät, millainen voimavara vapaa tiede on. Jo J. V. Snellman sanoi, että sivistys on pienen kansan turva. Tämä perintö elää vahvana yhteiskunnassamme.

Yliopistoilla on ollut Suomessa kautta historian erittäin suuri arvostus. Olemme niistä hyvin ylpeitä. Oulun yliopiston alumnina tunsin itseni osaksi jotain suurempaa, kun sain kesäkuussa esitellä yliopistoa Espanjan ministerikollegalleni, EU-asioiden valtiosihteerille Juan González-Barba Peralle. Vieraakseni tänne pohjoiseen saapunut kollegani sai kattavan esittelyn Oulusta, sen kulttuurista, tieteestä ja teknologiasta. Rohkenen sanoa, että kollegani oli todella vaikuttunut siitä osaamisesta, jota me Oulun yliopistossa viljelemme.

Hyvät kuulijat,

Tiedämme, mikä merkitys osaamisella, sivistyksellä ja tutkimuksella on nyt ja tulevaisuudessa. Valtioneuvosto julkaisi huhtikuun alussa koulutuspoliittisen selonteon, jonka tavoitteena on kohottaa suomalaisten koulutus- ja osaamistaso maailman kärkeen.

Selonteko kattaa koko ihmisiän alkaen varhaiskasvatuksesta aina elinikäiseen oppimiseen. Korkeakouluopintojen osalta tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Osaamistarpeiden kohtaamisessa kansainvälisyys on osa ratkaisua. Haluamme myös, että suomalaiset korkeakoulut ovat tasa-arvoisesti saavutettavissa. Vain näin voimme varmistaa, että osaamispotentiaalimme todella nähdään.

Tasa-arvon parantamiseksi hallitus päättää tavoitteet ja toimenpiteiden suuntaviivat korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmassa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tulevaisuuden korkeakoulujärjestelmä on rakennettava sellaiseen kuntoon, että se kestää tulevatkin ajat. Sen on luotava perusta kansalliselle tarinalle Suomesta maailman osaavimpana kansana. Olemme valmistelemassa TKI-tiekarttaa, jossa luomme askelmerkit kohti 4 % bkt-osuuden saavuttamista TKI-toiminnassa vuoteen 2030 mennessä. Tässä ei ole varaa epäonnistua.

Meidän on myös vahvistettava yliopistojen yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Meidän on vahvistettava yhteistyötä korkeakouluyhteisön sisällä. Vain luomalla toimiva innovaatiojärjestelmä, jossa täydennämme toistemme osaamisia, voimme tarjota vahvaa lisäarvoa, jolla pärjäämme suurempien toimijoiden kanssa. Yhdessä olemme vahvempia.

Meillä Oulussa on pitkät perinteet sekä monitieteellisestä yhteistyöstä että yhteistyöstä yrityselämän kanssa. Me voimme samanaikaisesti ylläpitää arvokasta sivistysihannetta, vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen vapautta, sekä puhua myös suorituksista ja kilpailusta. Vapaan tieteen ja yliopistojen autonomian vahvuus näkyy kyvyssä yhteistyöhön niin, että tieteen integriteetti säilyy.

Hyvät kuulijat,

Tunnettu yhdysvaltalainen tieteenfilosofi Thomas Kuhn esitti lähes 60 vuotta sitten teoksessaan Tieteellisten vallankumousten rakenne, että tieteen etenemistä on kuvattava historiallisena jatkumona, jota leimaa ajoittaiset paradigman muutokset, tieteelliset vallankumoukset.

Kuhn kannusti tieteentekijöitä rohkeuteen – hänen mukaansa tiede muuttuu ja elää dynaamisesti ajassa. Voi myös hyvin sanoa, että samanaikaisesti Kuhnin esittelemän tieteenfilosofian näkemyksen kanssa tieteen tekemisen ymmärrys kasvoi laajemmassakin yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tähän samaan historialliseen ajanjaksoon osui myös Oulun yliopiston perustaminen.

Juuri nyt, koronaviruksen vaikutettua arkeemme radikaalilla tavalla jo puolentoista vuoden ajan, rohkenen Thomas Kuhnin hengessä esittää muutaman huomion korona-ajasta yhteiskunnallisena paradigman muutoksena.

Ensiksi: on selvää, että koronan vauhdittamasta digiloikasta ei ole paluuta. Lähiopetukseen palatessa on hyödynnettävä koronapandemian aikana opittuja digitaalisia työskentelytapoja, niitä, jotka on havaittu hyödyllisiksi.

Toiseksi: olemme aiempaa vakuuttuneempia, että korkean osaamisen, tieteen ja tutkimuksen merkitys vain korostuu kilpailutekijänä, kun katsotaan miten eri valtiot tulevat pärjäämään tulevaisuudessa.

Olemme myös ymmärtäneet, että tulevaisuuden hyvinvoinnin luominen edellyttää siirtymää hiilineutraaliin ja resurssiviisaaseen yhteiskuntaan. Digitalisaatio etenee ja parantaa tuottavuutta, jonka kehitys on ollut viime vuosien aikana liian hidasta. Korona-aika ja kiihtyvä ilmastonmuutos ovat olleet tässä historian saranakohdassa merkittävä sysäys tälle kehitykselle.

Tässä muutoksessa tiede merkitsee meille ajattelun vapautta ja on arvo sinänsä. Se antaa meille mahdollisuuden kehittää osaamistamme ja luoda vastauksia maailman kiperiin kysymyksiin.

Hyvät yliopistolaiset,

Yliopiston lukuvuoden alku on merkittävä ajankohta niille uusille yliopistolaisille, jotka on otettu tiedeyhteisön jäseniksi. Opiskelu yliopistossa antaa perustan korkeatasoiselle sivistykselle ja ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta ja meistä itsestämme.

Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat ovat joutuneet ja joutuvat edelleen epäkiitolliseen tilanteeseen. Te olette aloittaneet opiskelunne sellaisissa olosuhteissa, joissa ei ole koskaan aiemmin jouduttu opiskelemaan. Monelle on ollut tuskallista, kun oma fuksivuosi on kulunut näyttöpäätteen takana. Se koettelee, kovastikin. Onneksi opiskelijaelämä on kuin joki. Kun korona tukkii yhden uoman, se löytää toisen reitin virrata. Lopulta pääsemme kuitenkin palaamaan takaisin tuttuihin arjen uomiin myös tältä osin.

Käytännön haasteista huolimatta on tärkeää vaalia sitä yhteisöllisyyttä, jota yliopistoyhteisö parhaimmillaan voi tarjota. Emme turhaan puhu yliopiston yhteydessä nimenomaan tiedeyhteisöstä. Juuri yhteisö, yhteys toisiin tieteenharjoittajiin, on keskeinen edellytys laadukkaalle tieteen tekemiselle ja tutkimukselle. Sivistys on muutakin kuin pänttäämistä, se on väittelyitä, keskusteluita ja vuoropuhelua. Akateeminen maailma toimii yhteisönä, jossa toisemme kohtaamalla, ideoita törmäyttämällä ja ajatuksiamme haastamalla teemme yhdessä matkaa uuden tiedon äärelle.

Te jotka olette nyt täällä saattamassa valmiiksi opintoja, kohtaatte tulevaisuudessa uudenlaisen työelämän, jossa on aivan uudet, ehkä entistäkin laajemmat osaamisvaatimukset. Opiskelkaa rohkeasti erilaisia aiheita ja laajentakaa sivistystänne oman oppialanne ulkopuolelle. Yliopistotutkinnon tarjoama sivistys ja osaaminen ovat relevantteja myös tulevaisuuden työmarkkinoilla, vaikka suoraan tiettyyn ammattiin ei valmistuisikaan. Uskokaa nämä germaanisen filologian alumnin sanat. Elämä voi yllättää, mutta Oulun yliopiston opeilla kaikesta selviää. Ja kun täällä pärjää, pärjää missä vain. Tässäkin voitte uskoa minua.

Haluan näillä sanoilla toivottaa valtiovallan puolesta Oulun yliopistolle ja sen hallinnolle, yliopiston henkilökunnalle, opiskelijoille, kaikille yliopistolaisille antoisaa lukuvuoden alkua ja menestyksekästä syksyä tieteiden, sivistyksen ja tiedeyhteisömme parissa.

Ylioppilaskunnan tervehdys

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Joki:

Hyvät ystävät,

Siitä on kulunut jo puolitoista vuotta, kun viimeksi kolistelin yliopistomme luentosalien ovia. Vaikka Oulun yliopiston historiassa tämä aikakausi tullaan näkemään tulevaisuudessa mitä todennäköisemmin lyhyenä pyrähdyksenä, on se meille nykyisille opiskelijoille ollut ikuisuus ja keskimääräisestä opiskeluajastamme miltei kolmannes.

Tänä aikana muutos on ollut suuri. Luentosalit ovat siirtyneet digitaaliseen maailmaan ja vuokrayksiön ruokapöytä on muuntunut opiskelutilaksi. Pakollisten muutosten keskellä on ollut kuitenkin ihailtavaa nähdä, kuinka nopeasti korkeakouluyhteisömme pystyi mukautumaan uusiin digitaalisiin menetelmiin ja uuteen tilanteeseen. Se on vaatinut meiltä kaikilta paljon. Haluan täten osoittaa kiitokseni koko yliopistomme henkilökunnalle ja kaikille kanssaopiskelijoille joustavuuden ja mukautumiskyvyn osoittamisesta.

Vaikka kyse on ollut pakollisesta, osittain väliaikaisesta muutoksesta, paluuta koronaa edeltävään aikaan tuskin on. Tänä aikana olemme huomanneet, että osalle opiskelijoista etäopiskelu ja etäluennot sopivat oikein hyvin. Korona-aikana suoritettujen opintopisteiden määrä on ollut korkeampi kuin tavallisesti. Samalla on myös ollut havaittavissa, että osalle se ei sovi ollenkaan. Korkeakoulusta pudokkaiden määrä on ollut korkeampi korona-aikana kuin tavallisesti. Yksinäisyyden ja pahoinvoinnin lisääntyminen on ollut huolestuttavan korkeaa. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta on aloitettava jälleenrakentamisen aika.

Olemme nyt murroksessa, jossa koulutuksen ulkoinen muoto on muuttunut hetkessä enemmän kuin Oulun yliopiston historian aikana yhteensä. Todennäköisesti nyt tapahtuvat muutokset ovat myös suurempia, mitä seuraavien vuosikymmenien aikana tulemme kokemaan. Luulenkin, että seuraavina vuosina mitataan se, millaiseksi uusi korkeakoulutus ja -opetus muotoutuu ja muuttuu. Etäopiskelu on osoittanut, että opinnot voidaan rakentaa hyvinkin joustavasti riippumatta paikasta. Etäopiskelu on myös osoittanut, että digitaalisessa ympäristössä yksi tärkein oppimisen lähde, vuorovaikutus kärsii.

Henkilöstöresurssit ja henkilöstön jaksaminen heijastuu suoraan opiskelijoihin. Kun omaopettajilla ja kurssin vetäjillä on substanssin lisäksi aikaa huomioida opiskelijat ja keskittyä heihin, se näkyy opiskelijoiden hyvinvoinnissa. Aitoa vuorovaikutusta kaivataan lisää. Esimerkiksi selkeät, yksilölliset, kannustavat ja rakentavat palautteet nostavat itseluottamusta ja ruokkivat oppimisen janoa.

Tulevaisuus vaatii tasapainoilua. On etsittävä uusia toimintatapoja, joissa yhdistetään opetuksen aito ja luonnollinen vuorovaikutus, huomioidaan se, että opiskelu ei ole pelkästään uuden oppimista vaan vertaisyhteisöllistä toimintaa, missä luodaan verkostoja ja muita rakennuspalikoita tulevaa työelämää ja muuta elämää varten, mutta kuitenkin samalla mahdollisestaan opintojen suorittamisen joustavuus.

Digitaalinen tulevaisuus voi myös mahdollistaa paljon, esimerkiksi erilaisia kansainvälisyyden kokemuksia. Nykyisenkaltaisten vaihtojaksojen ohessa, tulevaisuudessa digitaalisessa muodossa ulkomaille suoritettujen kurssien tai opintojaksojen määrä lisääntynee. Silti olisi suotavaa, että tulevaisuudessa jokaisella opiskelijalla olisi myös mahdollisuus sisällyttää fyysisesti ulkomailla opiskeltava vaihtojakso omiin opintoihin. Opiskelijavaihdon sisältö on nimittäin muutakin kuin vaihtokohteen erilainen kurssivalikoima. Se voi olla koko elämän ja työuran mullistava kokemus.

Vaikka opintojen digitaalisuus lisääntyy, on selvää, että pelkillä etäopinnoilla ei sitouduta korkeakouluyhteisöön. Mikä olisikaan syy muuttaa edes uudelle korkeakoulupaikkakunnalle, jos opinnot olisivat kokonaan etänä? Ja mitä se tarkoittaisi Oulun yliopistolle ja koko Pohjois-Suomelle?

Yliopistomme tila-asiat ovatkin olleet tapetilla viime aikoina. Hybridi- ja etäluentojen lisääntyessä, suurten luentosalien sijaan tarve nousee itsenäisille opiskelutiloille, ryhmätyötiloille ja erityisesti yhteisöllisyyttä sekä identiteettiä rakentaville yhteisö- ja järjestötiloille. Tilojen muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys kampuksen sijainnista riippumatta ovat varmasti tulevaisuutta.

Vaikka koulutuksen ja tutkimuksen tekemisen tavat saattavat kokea muutoksen etä- ja hybridiopetuksen sekä monipaikkatyön myötä, koulutusta ja tiedettä tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan. Viime kuukausien aikana erityisesti sosiaalisessa mediassa on levinnyt paljon kulkutautimyönteistä, tiedevastaista materiaalia. Paras lääke tämänkaltaisen vaarallisen tiedon leviämiseen on laadukas koulutus, tutkimus ja popularisoiva tiedeviestintä. Toivon, että myös valtiomme päättäjät muistavat tämän tulevassa ja tulevissa budjettikeskusteluissa.

Näillä sanoin, haluan toivottaa kaikille erittäin hyvää alkanutta lukuvuotta!