Avajaisten juhlapuheet
Avajaispuhe, rehtori Jouko Niinimäki
Välillä suuren yleisön tuki tieteelle on liikuttavaa ja käsin kosketeltavaa. Kun joukko oululaisia ikäihmisiä luki lehdestä kaksi vuotta sitten, että Oulun yliopistolta puuttuu varoja Alzheimerin taudin tutkimuksessa tarvittavasta tehokkaasta ultraäänilaitteesta, he keräsivät kolehdin peltipurkkiin. Näistä pienistä lahjoituksista muodostui pesämuna, joka sai suuret institutionaaliset lahjoittajat liikkeelle. Lopulta lahjoituksia kerättiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa yli 300 yksityishenkilöltä sekä useilta yrityksiltä ja yhteisöiltä, ja laitteiston hankinta varmistui tänä kesänä. Aivojen veriaivoestettä aukaisevan laitteen asennustöihin päästään tällä viikolla. Vastaavaa tutkimuslaitekokonaisuutta ei ole muualla Pohjoismaissa. Lämpimät kiitokset kaikille lahjoittajille!
Hyvät juhlavieraat, yliopistolaiset,
Lämpimästi tervetuloa Oulun yliopiston akateemisen lukuvuoden avajaisiin!
Oulun yliopiston tieteellinen asema on vahvistunut viime vuosina. Julkaisutoimintamme on noussut ennätystasolle ja erityisen paljon olemme vahvistuneet korkealaatuisten julkaisujen luokassa.
Kun tarkastellaan tutkimusrahoitusta, tulevaisuuskin vaikuttaa hyvältä. Kilpailtu täydentävä rahoituksemme on vahvistunut merkittävästi - viime keväänä nousimme Horisontti Eurooppa -ohjelman kokonaisrahoituksessa toiseksi parhaalle tasolle maamme yliopistojen joukossa. Yhteishankkeissa olemme yliopistojen ykkönen.
Menestyksen myötä olemme parantaneet sijoituksiamme kansainvälisissä yliopistorankingeissa. Tämänvuotisessa QS-yliopistovertailussa Oulun yliopisto nousi liki 80 sijaa, sijalle 313, mikä on kolmanneksi paras sijoitus suomalaisyliopistojen joukossa.
Kaiken kaikkiaan lähtötilanne ja näkymä nyt alkavaan lukuvuoteen on hyvä.
Honoured Guests, dear Colleagues,
In recent years, our university’s position has strengthened in many fields of research. Our scientific publishing activity as well as competitive research funding are at a record level. I want to congratulate and thank our researchers for their achievements.
Arvoisat kuulijat,
Maamme on saanut juuri uuden hallitusohjelman, joka väistämättä vaikuttaa yliopistojen toimintaympäristöön.
Hallitusohjelman sisältö osoittaa, että Suomen uusi hallitus näkee tieteen ja tutkimuksen tärkeänä osaamisen ja koulutuksen perustana sekä innovaatioiden lähteenä. On hienoa, että hallitus on pitämässä kiinni parlamentaarisen TKI-työryhmän periaatteista nostaa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Sen sijaan valtiovarainministeriön budjettiehdotus on TKI-rahoituksen osalta huolestuttavampaa luettavaa. Näyttää nimittäin siltä, että pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvä tohtorikoulutus olisi saamassa lisäpanostuksista vain rippeet, valtaosan rahoituksesta suuntautuessa muualle.
Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamista onkin vahvistettava, jotta TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin kehittäminen on mahdollista. Merkittävimpänä tutkimustoimijana Suomen yliopistoilla tulee olla tutkimus- ja innovaationeuvostossa keskeinen rooli, jotta yliopistojen laaja-alainen osaaminen ja näkemys tulevat hyödynnetyiksi.
Hyvät kuulijat,
Hallitusohjelma tunnistaa myös koulutukseen liittyviä kehitystarpeita. Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja heikoimpien osaaminen jää yhä enemmän jälkeen muista. Nuorten aikuisten koulutustaso Suomessa on nyt samalla tasolla kuin neljännesvuosisata aiemmin, ja olemme pudonneet kehittyneiden maiden eturintamasta OECD-maiden keskikastiin.
Koulutustason kehittymättömyys ja työikäisten koulutustason nousun hidastuminen näkyvät työmarkkinoilla osaajapulana, joka tulee 2030-lukua lähestyttäessä pahenemaan. Osaajapulaa pyritään ratkaisemaan nostamalla koulutustasoa ja edistämällä kansainvälisten opiskelijoiden hakeutumista Suomeen.
Dear colleagues,
Our national goal is to turn the population’s education level back on a growth path and increase the share of higher education graduates. However, without adequate funding to boost higher education, this objective will not be achieved. The autonomous status of the universities, including the freedom of science and education, is well recognized in our country, yet consistent funding is needed to safeguard it.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä erityisesti kasvukeskuksiin sekä aloille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Korkeakoulutusta aiotaan myös suunnata aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Tuore maan hallitusohjelma painottaa avoimen korkeakouluopetuksen roolia osaamisen kehittämisessä ja koulutuskentän yhteistyön mahdollisuuksien tehokkaampaa hyödyntämistä.
Kuitenkin on todettava, että pitkän aikavälin laskeva trendi yliopistojen perusrahoituksessa suhteessa opiskelijamääriin vaikeuttaa yliopistojen mahdollisuuksia lisätä koulutusta.
Hallitusohjelmassa halutaan lisätä yliopistojen mahdollisuuksia periä avoimesta ja täydentävästä opetuksesta nykyistä korkeampia maksuja, jotka vastaavat paremmin koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kirjauksensa mukaan hallitus lisää jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta. Tulemme näkemään, miten korkeammat maksut vaikuttavat koulutukseen osallistumiseen ja onko niistä kohentamaan yliopistojen taloutta.
Niin ikään hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellisuutta. Kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellisuus eli kulujen kattaminen kokonaan maksuilla saattaa vaikuttaa negatiivisesti suomalaisyliopistojen mahdollisuuksiin houkutella ja kouluttaa kansainvälisiä opiskelijoita. Jotta haitallisilta seurauksilta vältyttäisiin, lukuvuosimaksujen täyskatteellisuutta kohti on mentävä harkiten ja sopivalla nopeudella.
Yliopistojen tulevaa rahoitusohjausta hallitusohjelma ennakoi ainakin siten, että opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa halutaan edistää. Lisäksi hallitus haluaa rahoituksen kautta kannustaa yliopistoja järjestämään tehokkaita, tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Koulutuksen kasautumista samoille henkilöille pyritään vähentämään. Oulun yliopistona olemme valmiita hakemaan ratkaisuja näihin yhteiskunnan yliopistoille asettamiin odotuksiin.
Työvoiman riittävyys Suomessa tulee tulevina vuosikymmeninä olemaan riippuvainen onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Huomiota kannattaa kiinnittää toisen polven maahanmuuttajiin, sillä nämä lapset ja nuoret ovat kotoutuneet koulutusjärjestelmämme piirissä ja heille Suomen kieli ja kulttuuri ovat tuttuja. On erinomaista, että maamme hallitus on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä tekemään työtä rasismin vähentämiseksi.
Dear colleagues,
The changing operation environment requires us to take a good look at our goals and the means to achieve them. This autumn, we will together update the University's strategy and the strategy of each faculty to reflect the changes and revised plans. We will pay special attention to developing our education so that we will continue to be known as a strong Northern higher-education institution, offering high-quality teaching.
Earlier this year, we launched a development programme to enhance our education and to address the areas of improvement identified by the university community. These improvement areas include time to graduation, competencies in digitalization of learning and teaching, and integration of international students both to our community and to the Finnish society. We need to figure out together, how to offer more support for our teachers to excel in the new environment as well as for our students to cope with the various expectations.
As a father I know that starting a new chapter in a young person’s life is exciting but not only easy. And sometimes learning new ways of working can be challenging also for us, more seasoned members of the community!
Hyvät kuulijat,
Hyvinvoiva yliopistoyhteisö on meille tärkeä. Oulun yliopistossa on kaikkiaan noin 18 000 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä. Me haluamme tarjota kaikille yliopistolaisille toimintaympäristön, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat ja toimivat yhdessä toisiaan kunnioittaen. Siksi aiomme koota yhteen sekä selkeyttää eettiset toimintaohjeemme. Kutsumme syksyn aikana henkilöstömme ja opiskelijamme pohtimaan ja laatimaan yhteisiä pelisääntöjä.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on aina muistettava vaalia monimuotoisuutta ja varottava ihmisten jakoa meihin ja muihin. Yliopistojen rehtorineuvosto kantaa juuri nyt suurta huolta yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä, rasismista, polarisaatiosta ja tavasta, jolla tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen perustuvaa yhteiskuntaamme haastetaan - emmekä voi hyväksyä tätä.
Oulun yliopistossa haluamme olla eturintamassa edistämässä monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta korkeakoulumaailmassa.
Dear colleagues,
Our goals for the diversity, equality and inclusion work at the University of Oulu are to make sure that all our students and staff – regardless of their age, ethnicity, or gender – can feel to be equal members of our community. To maintain that sense of belonging is a responsibility for every one of us. I urge us to foster an inclusive mindset and respective dialogue. Also looking at the larger society, Finland's success in the future will depend on a successful immigration policy in the coming decades.
Starting a new Academic year is an inspiring time when students return, and the campuses are again full of life. This autumn we welcome 2400 new students. I wish you a successful and unforgettable freshman year! And to all, I wish happy and prosperous new academic year!
Toivotan kaikille yliopistoyhteisömme jäsenille ja yliopiston ystäville antoisia ja oivaltavia hetkiä tieteen, sivistyksen ja opiskelun parissa!
Juhlapuhe, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen
Arvoisa rehtori, hyvä lukuvuoden avajaisyleisö
Minulla oli isoisä, jota en koskaan tavannut. Syy on ilmeinen. Hän, nimeltään Jussi, oli syntynyt vuonna 1872. Se taitaa olla aika harvinaista ikäisilleni suomalaisille, että isoisän syntymästä on yli 150 vuotta.
Miksi nostan tämän esiin? Siksi, että isoisäni elämä 1800-luvun lopun Suomessa, ja myös vuonna 1915 syntyneen isäni elämä, edustavat niin nykyisestä erilaisia aikakausia Suomen historiassa, että se tuo henkilökohtaisesti lähelle sen suuren muutoksen, jonka Suomi on kokenut 1800-luvulta lähtien: Suomi on noussut yhdestä maailman köyhimmistä maista yhdeksi maailman vauraimmista.
Nyt olemme ihmeissämme: Suomi velkaantuu, monet yhteiskunnan sektorit ovat toreissaan. Miten ihmeessä meille näin kävi?
Meillä ihmisillä on taipumus suhtautua tulevaisuuteen kuin nykyhetken jatkeena. Ajattelemme, että tulevaisuudessakin teknologia ratkaisee kaikki ongelmat, se hoitaa ikääntyvän väestön, ratkaisee ilmasto- ja ekokriisin. Me saatamme ratkoa eteen tulevia ongelmia vanhoilla tavoilla tajuamatta, että juuri vanha tapa toimia saattaa olla juurisyy näihin ongelmiin.
Futuristi ja kirjailija Alex Steffen on kiteyttänyt ympäristökriisistä puhuessaan tämän ilmiön näin:
Emme ole valmiita siihen, mikä on jo tapahtunut.
Emme ole hyviä ymmärtämään epäjatkuvuuksia tai sitä, että maailma on jo muuttunut: ihmiskunta ei ole koskaan elänyt tällaisessa ilmastossa tai kokenut tällaista lajikatoa. Emme ole kokeneet tällaista tekoälyn kehityspuuskaa.
Isoisäni ei ollut koulutettu. Hän ei ollut vanhin poika, joten tilaa hän ei saanut. Hänen osakseen tuli huolehtia invalidisetänsä hautaan, jotta saattoi periä tämän talon. Isäni ei saanut mennä oppikouluun, koska äitinsä mielestä Karjalan kannakselta viimein huolenpidon vastineeksi saatu tila oli niin suuri, että siitä riittäisi joka pojalle.
Vasta sodan jälkeen, 1950-luvulla, omat vanhempani saattoivat auttaa ne sisaruksistani akateemiselle polulle, jotka siihen olivat halukkaita ja kykeneviä. Lopulta myös minut.
Hyvät kuulijat
Suomen nousun tärkein tekijä oli se, että me suomalaiset ymmärsimme panostaa osaamiseen ja koulutukseen. Ensin rakennettiin maa täyteen kansakouluja talkoilla. Peruskoulu oli radikaali uudistus, joka tasa-arvoisti mahdollisuuksia. Suomi oli 1990-luvun alussa maailman koulutetuin kansa.
Me oletimme, että tämä jatkuisi. Emme tajunneet, millaisessa epäjatkuvuudessa olimme, ja emme olleet – Alex Steffenin oppien mukaisesti – valmiita siihen mikä oli jo tapahtunut. Muut maat panostivat koulutukseen, mutta Suomi sai Pisa-tutkimuksissa hyviä tuloksia ja aloimme paistatella kansainvälisessä valokeilassa koulutuksen mallimaana.
Tämän loisteen kangistamana Suomi putosi nuorten korkeakoulutusasteessa keskikastiin, Turkin ja Chilen väliin. Suomi velkaantuu, muut Pohjoismaat kasvavat ja vaurastuvat.
Maassa on hallitus, joka toteuttaa kaikkien puolueiden kesken sovitun, ennennäkemättömän panostuksen julkiseen tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Tämä on rohkea panostus tulevaisuuteen, sukua sata vuotta sitten alkaneelle panostukselle koulutukseen.
Olisi kuitenkin vakava virhe ajatella, että tällä ne meidän ongelmamme ratkeavat.
Tutkimus ja kehitys tarvitsevat rinnalleen otollisen systeemisen reaalimaailman ympäristön, jossa tämän panostuksen arvo yhteiskuntaan voi syntyä.
Pahimmillaan edessä voi olla tilanne, jossa me kehitämme Suomessa innovaatioita, joita emme kykene hyödyntämään, koska meillä ei ole siihen osaavaa työvoimaa. Itse tutkimustoiminnankaan kasvu ei ole mahdollista, ellei meillä ole siihen tekijöitä. Työvoimatoimistot eivät pullistele osaavista huippututkijoista.
Suomen uusi nousu edellyttää, että kykenemme systeemisesti ratkaisemaan yhteiskuntamme ongelmia, joihin kuuluu myös väestön ikääntyminen ja syntyvyyden romahtaminen. Yhteiskunta, joka ei kykene uusintamaan itseään, ei voi olla elinvoimainen ja menestyvä tulevaisuudessa.
Dear audience
The latest decades in Finland have seen a paradoxical development in which investments in higher education have not been able to match that of other well-developed countries, and at the same time the education system itself has focused more on knowledge and practical skills than human growth as a whole.
This begs the question: have we lost sight of Bildung, a concept closely related to the Finnish word “sivistys”?
Of course, there are many ways to conceptualize Bildung.
Yes, there is intellectual- and knowledge-based Bildung, which seeks to answer questions around “what should we know and what kind of skills do we need”?
Ethical Bildung is considering “how should we act” in any given situation or circumstance.
And finally, societal Bildung, where we think about how we participate in society, or build a society where everybody can participate.
These three dimensions of Bildung have been around for a long time, and the answers to each differ depending on the era. Answers in the era of my grandfather, born in rural Finland late 19th century and my father, born when Finland became an independent state, were vastly different – yet something in the core remains, almost indescribable and imperceptible.
We need to have balance on these three dimensions: we cannot and must not only focus on intellectual Bildung. Universities should enhance also ethical and societal Bildung – enabling and fostering human growth.
The narrative of Bildung changes over time and universities play a part in these changes.
In the 19th century Bildung was strongly connected to ideas about the national state, nationalism, colonialism and racism. In the 20th century Bildung was connected to the welfare state, individualism, learning and know-how.
In our 21st century, new kinds of wicked problems arise, for example ecological crises and crises of liberal democracy preparedness. We need Bildung more than ever to help us meet this new time of change.
Hyvät kuulijat,
OIen ollut Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies nyt yhden kuukauden ajan. Vielä ei ole aika linjata, mitä me tulemme Suomen tulevaisuuden menestyksen eteen tekemään Sitrassa omalla kaudellani.
Jo nyt keskusteluissa on kestävän ja luonnon kanssa tasapainossa olevan kehityksen rinnalle noussut aivan keskeiseksi se, miten Suomi uusintaa itsensä tulevaisuudessa inhimillisen pääoman osalta.
Inhimillinen pääoma asuu meissä ihmisissä. Sitä ei voi olla, ellei Suomeen synny ihmisiä tai tänne muuteta. Inhimillinen pääoma kasvaa, kun sivistymme ja opimme, kasvamme. Se kuluu, jos kymmenesosa teini-ikäisistä nuorista on psykiatrisen erikoisairaanhoidon tarpeessa.
Inhimillistäkään pääomaa ei siis tule tuhlata, vaan siihen voidaan ja siihen tulee sijoittaa. Kun meillä on malttia kasvattaa tätä pääomaa, se tuottaa korkoa. Kun meillä on ihmisiä, joilla on osaamista - joka rakentuu laaja-alaisen sivistyksen perustalle, meillä on turvanamme säästöjä joiden avulla pärjäämme myös edessä olevien hankalien aikojen yli.
Sivistys luo pohjan inhimilliselle kasvulle, hyvinvoinnille, mutta myös kyvylle sopeutua maailmaan, joka muuttuu yhä nopeammin, ja ennalta-arvaamattomammin. Osa sivistystä on myös kyky oppia ja tehdä asioita yhdessä.
Me Sitrassa uskomme, että tulevaisuus tehdään. Yhdessä.
Hyvä yleisö
Isoisäni Jussi eli aikaa, jolloin “alussa oli vain suo, kuokka ja Jussi”. Nykyisin meillä on suurteholaskentaa, kvanttitietokoneita tai kuudennen sukupolven matkapuhelintekniikkaa, mutta oikeastaan tämän ajan tehokkain kuokka on meidän kykymme ajatella, sivistyä ja ratkoa ongelmia.
Korkeakoulujen rooli inhimillisen pääomamme luojana ja ylläpitäjänä on aivan keskeinen.
Te, olette sitten tutkijoita, opettajia tai opiskelijoita, tai korkeakoulun toimintaa tukevissa tehtävissä, te kaikki luotte pohjaa Suomen tulevaisuuden menestykselle.
Ottakaa tämä vastuu nöyränä, mutta myös ylpeänä vastaan.
Opiskelijoiden tervehdys, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Suvi-Anna Salminen
Hyvä rehtori, arvoisat professorit, yliopiston väki ja muu juhlakansa.
Elämme tällä hetkellä erikoista ja hieman jopa pelottavaa aikaa. Elämme ajassa, jossa päätöksentekoprosessit voivat perustua valikoituihin tietoihin tai salaliittoteorioihin. Elämme aikaa, jossa sananvapauden rajoja venytetään mielipiteenvapauteen perustuen, mutta samalla unohdetaan vastuu omista sanoista. Elämme aikaa, jossa vihapuheeseen ja väkivallalla flirttailuun ei puututa. Tilanne on synkkä, mutta ei toivoton.
We are currently living a strange and even a bit scary time. We live in a time, where decision-making processes might be based on handpicked opinions and conspiracy theories. We live in a time, where the limits of freedom of speech are stretched out based on freedom of opinion, but the responsibility that comes with it is forgotten at the same time. We live in a time, where it seems that nobody fights against hateful speech. The time we live in is dark, but not completely hopeless.
Näen, että yliopistojen merkitys sivistyksen ja tieteen kehtona on tässä maailmanajassa entistä merkittävämpi kuin aiemmin. Yliopistojen yksi tehtävä yliopistolain mukaan on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa, ja myös ylioppilaskunta on mukana kasvattamassa opiskelijoista aktiivisia, valveutuneita ja kriittisiä kansalaisia. Tämän yliopiston – tai lipaston, kuten me opiskelijat sitä rakkaudella kutsumme – luentosaleissa kartutamme ymmärrystä maailmasta ja sen erilaisista ilmiöistä ja kasvamme osaksi monimuotoista tiedeyhteisöä. Sivistys ja tieteellinen maailmankatsomus yhdessä ovat tehokkain lääke taantumusta vastaan.
During these dark times the importance of universities as the cradle of education and science is even more important than before. Based on the Universities Act one of the universities’ tasks is to raise students to serve the country and civilisation. The Student Union takes part in this process as well by raising students to become active and critical citizens. In the lecture halls of this university we increase our understanding about the world and its various phenomena and grow up to become part of this diverse society. Scientific world view and education together are the best medicine against the recession.
Hyvät kuulijat, olemme monitieteinen ja monimuotoinen yliopisto, eikä oppiminen tapahdu pelkästään luentosalien ja kirjaston penkkejä kuluttaessa. Päivittäiset kohtaamiset eritaustaisten ihmisten kanssa avartavat näkemystämme maailmasta ja ihmisyydestä, oli kyseessä sitten eri tieteenalaa harjoittava opiskelija tai täysin eri kulttuurista tuleva kollega. On siis äärimmäisen tärkeää kunnioittaa ja arvostaa toisiamme, sillä tämä arvostus seuraa meitä myöhemmin myös yliopiston ovien ja akateemisen kuplamme ulkopuolelle.
Dear listeners, we are a multidisciplinary and diverse university. The learning process here doesn’t happen only at the lecture halls and the library. Daily meetings with people from different backgrounds widen our understanding about the world and humanity. That is why it is extremely important to respect each other, because this respect follows us beyond the university doors and academic bubble.
On kuitenkin tärkeää myös pystyä tarkastelemaan omaa toimintaamme. Olemmeko aidosti inklusiivisia, otammeko todella kaikki yhteisömme jäsenet huomioon? Yhteisöömme kuuluu kansainvälisiä opiskelijoita, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, neuroepätyypillisiä. Vähemmistöt kohtaavat usein syrjintää ja ennakkoluuloja, joihin meidän on koko yhteisönä puututtava. On tärkeää, että meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin, oli kyse sitten päätöksenteosta tai ympäristöstämme.
It is also very important to stop and review our own actions as well. Are we really as inclusive as we think we are and do we really take all the members of our community in consideration? Our community consists of international students, members of LGBT group, and neuro-diverse people. Minorities often face discrimination and prejudice, and that is something we have to interfere as a community. It is important that we all have the possibility to influence matters that concern us, whether it is the decision-making process or our surroundings.
Uudet opiskelijat, jotka nyt astelevat 2T-ovesta ensimmäistä kertaa yliopistolle, ovat kasvaneet epävarman maailmantilanteen keskellä. Täällä yliopistossa he saavat tarpeelliset tiedot ja taidot muuttaa tätä maailmaa sekä yliopistoa paremmaksi paikaksi pieni pala kerrallaan. Uusi opiskelija voi olla Lyskasta valmistunut L-rivin abiturientti, kansainvälinen maisteriopiskelija tai maalta kaupunkiin muuttanut alanvaihtaja. Voimme yliopistoyhteisönä tarjota heille kokemuksen, että heillä, heidän unelmillaan ja haaveillaan on merkitystä. Toivon, että heille jokaiselle yliopisto on turvallinen kasvualusta, jossa vahvistaa omaa polkua ja ponnistaa kohti unelmia.
The new students that now walk through the 2T-doors for the first time have spent their teenage years in the middle of an unstable world. Here at the university they will get the necessary knowledge and skills to make this world and this university a bit better place piece by piece. A new student can be an abiturient from Lyska, an international master's degree student or a person from the countryside, who wants to change the field they work in. We can offer to all of them an experience that they, their dreams and their hopes are important and heard. I hope that the university is a safe space for all of them to grow and that here they can enhance their own path and aim towards their dreams.