Videocastin kertomaa: Digitaalinen saavutettavuus palvelee kaikkia! Entä millainen onkaan saavutettava video?

Digipedaporinoita-videocast-sarjamme ensimmäisessä osassa kerromme digitaalisesta saavutettavuudesta korkeakouluympäristössä ja kuinka me kaikki hyödymme siitä, ja miten voimme vaikuttaa siihen. Video on jaossa Oulun korkeakoulujen (Oulun yliopisto ja Oamk) yhteisessä mediapalvelussa, eli YuJassa. Video on hieman alle seitsemän minuuttia pitkä ja se on tekstitetty.

• Digipedaporinoita-videocast, osa 1: Digitaalinen saavutettavuus palvelee kaikkia ja meistä jokainen voi vaikuttaa siihen.

Teemme kaikki Digipedaporinoita-videocastit saavutettaviksi.

Millainen video on saavutettava?

1. Saavutettavan videon voi kuunnella kuvaa katsomatta, eli jos videolla näytetään jotain oleellista, se on kuvattava ääneen.
2. Saavutettavan videon voi katsoa ilman ääniä, eli jos videon ääniraidalla on puhetta tai muita oleellisia ääniä, videolla pitää olla tekstitys. Tekstitys saa olla osa kuvaa (“open captions”), mutta parempi vaihtoehto on tarjota erillinen tekstitystiedosto (“closed captions”), jos mediasoitin tukee sitä, kuten YuJa ja YouTube tekevät.

Lyhyesti sanottuna vähimmäisvaatimus on, että saavutettavan videon voi katsella ilman ääniä, tai kuunnella videota katsomatta. Lisätietoa: Videoiden saavutettavuus, esim. verkkoluentojen tallenteet (ict.oulu.fi)

Saavutettavan videon tekstivastine on saavutettava myös kuurosokeille ja lisäksi se parantaa videon löydettävyyttä hakukoneilla

Tällä kertaa ylitämme saavutettavuusvaatimukset tarjoamalla saavutettavalle videolle myös tekstivastineen. Tarjoamalla tekstivastineen, myös kuurosokea pistekirjoituksen osaaja voi perehtyä videon sisältöön. Nykyiset vähimmäisvaatimukset jättävät kuurosokeat ulkopuolelle videoiden kohdalla. Tämä siis parantaa saavutettavuutta entisestään ja toisaalta myös helpottaa niiden videoiden löytymistä hakukoneilla, joilla on tekstivastineet, koska hakukoneiden indeksointirobotit (crawler) indeksoivat tekstivastineiden sisällöt. Tiesitkö, että siinä missä saavutettavilla videoilla voi olla vaihtoehtoinen tekstivastine, saavutettavalla verkkotekstillä voi olla mediavastineena ei-saavutettava video?

Jos videosi ei ole saavutettava, voit silti tarjota sen mediavastineena samansisältöiselle saavutettavalle tekstille

Video ei ole saavutettava, jos videon sisältö ei selviä pelkästään ääniraidalta, tai kuvan ja tekstityksen yhdistelmä ei yksin riitä ilman ääntä. Jos sinulla on ei-saavutettava video, ja sen sisältö pitäisi tarjota saavutettavasti, vaihtoehtosi ovat nämä:

1. Tee video uudestaan saavutettavana, tai
2. tarjoa videon sisältö saavutettavana tekstinä, mielellään webbiselaimessa toimivana verkkotekstinä. Verkkotekstissä voi olla kuvia, kunhan niillä on tekstivastineet (ohje ict.oulu.fi:ssä). Voit sitten tarjota ei-saavutettavan videosi tekstin yhteydessä, tekstin mediavastineena.

Huomaa, että mediavastineessa ei saa olla enempää tietoa, kuin tekstissä, jonka mediavastine se on. Eli esimerkiksi PowerPoint, jossa luennon asiat esitetään tiivistettyinä listoina ja avainsanoina, ei voi olla se ensisijainen teksti, jolle tarjoaisit mediavastineena luennon, jossa kerrot asiat ääneen. Ajattele tekstiä ja videota toistensa vaihtoehtoina. Ei-saavutettava video, joka on saavutettavan tekstin mediavastine, voi parantaa saavutettavuutta esimerkiksi käyttäjille, joilla on lukivaikeus.

Saavutettavuus-videocastin tekstivastine

(Tekstivastineessa teksti on editoitu luettavammaksi, eli puhekielisyyttä ja turhaa toistoa on poistettu.)

Video on kuvattu studiossa, jossa studiotilan nojatuoleissa istuvat haastattelija ja kaksi haastateltavaa. Taustalla on neljä vanerista tehtyjä tekopuuta, sekä näyttö, jossa lukee "Digitaalinen saavutettavuus palvelee kaikkia ja meistä jokainen voi vaikuttaa siihen. Digipedaporinoita.”

Paula:

Tämä on aivan ensimmäinen digipedagogiikkaporinoita Oulun yliopiston Studio lipastosta. Aiheenamme on digitaalinen saavutettavuus opetuksessa. Tervetuloa mukaan! Kanssamme keskustelevat Joona Kauppi ja Anna-Liisa (A-L) digipedagogiikka- ja videopalveluista. Minä olen Paula Vaskuri.

Mitä digitaalinen saavutettavuus oikein tarkoittaa?

A-L:

Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden tavoittelua ja digitaalinen saavutettavuus on sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkko- ja mobiilipalveluita digitaalisessa maailmassa.

Paula:

Koskeeko tämä saavutettavuus ihan kaikkia?

A-L:

Kyllä se koskee. Tästä on hyötyä ihan kaikille, mutta erityisesti tästä on hyötyä sellaisille henkilöille, jotka tarvitsevat esimerkiksi avustavia teknologioita voidakseen käyttää verkkosivuja tai mobiilisovelluksia.

Joona:

Nämä vaikeudet voivat olla pysyviä, kuten värisokeus tai CP-vamma. Vaikeudet voivat myös olla tilanteesta johtuvia tai tilapäisiä, kuten vaikka kirkas auringonpaiste tai taustamelu, jolloin ne vaikuttavat toimintakykyyn jollain tavalla.

Paula:

Avaatteko vielä, että miten kaikki hyötyvät saavutettavuudesta? Ja onko teillä jotakin konkreettisia esimerkkejä noiden Joonan esimerkkien lisäksi?

A-L:

Kun puhutaan avustavista teknologioista, eli esimerkiksi ruudunlukijan käytöstä, niin palvelu on tehtävä erittäin toimintavarmaksi. Silloin se toimii varmemmin myös kaikille muille. Toinen esimerkki on, että kun kuville lisätään vaihtoehtoiset kuvaukset, niin hakukoneet löytävät ne sisällöt paremmin. Sillä tavalla se palvelee ihan kaikkia.

Joona:

Jokainen, joka on selannut somea ja katsonut videoita tekstitysten kanssa, pystyy seuraamaan videota myös hälyisessä paikassa tai kokonaan ilman ääniä.

Paula:

Kyllä, nuo kuulostavat aivan tutuilta tilanteilta.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa sitten korkeakoulukontekstissa?

A-L

Korkeakoulussa se tarkoittaa ainakin sitä, että opettajien pitäisi osata tehdä omia verkossa olevia materiaalejaan saavutettaviksi. Se tarkoittaa myös sitä, että kun me hankimme erilaisia verkkopalveluita käyttöön, niiden pitäisi olla käyttöliittymältään saavutettavia.

Joona:

Ja sitä, että meillä pitäisi pystyä opiskelemaan itsenäisesti, vaikka olisi esimerkiksi tarvetta ruudun lukijalle. Pitäisi pystyä myös ilmoittautumaan kursseille ja niin edelleen.

Paula:

No mitä sitten, kun Anna-Liisa mainitsi opettajan, niin mitä opettajan tarvitsisi osata?

Joona:

Saavutettavuudessa on karkeasti ottaen kaksi tasoa: on palvelun käyttöliittymätaso, johon (opettaja) ei voi vaikuttaa, ja sitten on se sisältö, minkä opettajan pitäisi osata tehdä saavutettavasti. Pitäisi osata käyttää esimerkiksi Moodlen sisältötyyppejä tai aktiviteetteja siten, että niistä tulisi saavutettavia. Ja pitäisi välttää liitetiedostojen, kuten vaikka pdf:ien käyttöä, koska ne ovat saavutettavuusnäkökulmasta hankalia.

A-L:

Yleensäkin kannattaa tehdä sisällöt ennemmin webbieditorilla silloin, kun se on mahdollista. Lisäksi voisi mainita kuvien vaihtoehtoiset kuvaukset: Pitäisi osata miettiä ja laatia ne sellaisen käyttäjän näkökulmasta, joka ei näe kuvaa: Mikä siinä kuvassa on oleellista? Pitää osata kirjoittaa se sitten vaihtoehtoiseen kuvaukseen, tai osaksi leipätekstiä. Lisäksi esimerkiksi Moodlessa on H5P-sisältötyyppejä, joista osa on sellaisia, että niitä ei saisi käyttää ollenkaan. Pitäisi sitten käyttää vain niitä, jotka ovat saavutettavia.

Paula:

Minkälainen saavutettavuustilanne nyt, vuoden 2023 alussa, meillä on Oulun yliopistossa?

A-L:

Se voisi olla parempikin. Tällä hetkellä elämme vielä tilannetta, jossa aika iso osa verkkopalveluiden käyttöliittymistä ei ole saavutettavia. Joissakin niistä on enemmän, ja joissakin vähemmän ongelmia. Joona tuossa jo sanoikin, että tyypillisesti opettaja ei voi vaikuttaa käyttöliittymään, vaan hän voi vaikuttaa sisältöihin. Tässäkin on vielä kirjavuutta siinä, että millä tavalla opettajat ottavat ja osaavat ottaa näitä asioita huomioon, ketkä ovat ehtineet käymään koulutuksissa ja ovat jo perehtyneet tähän asiaan. Suunta on kuitenkin tästä eteenpäin ja tavoitteena on, että tehdään pikkuhiljaa parempaa ja saavutettavampaa. Askel askeleelta eteenpäin.

Paula:

Kyllä. Olisiko tähän loppuun vielä napakasti joitakin, mitä haluaisitte aiheesta lisätä?

Joona:

Saavutettavuus ei pitäisi olla päälle liimattu juttu, vaan sen pitäisi olla (suunnittelun) lähtökohta, eli design for all -filosofian mukainen, kaikille sopiva suunnittelu. Kun tehdään palvelu esteettömäksi alusta asti, se säästää vaivaa ja kuluja loppupäästä.

A-L:

Kyllä. On aika epäkiitollista joutua tekemään asioita uudestaan. Se vie aikaa ja tulee sillä tavalla kalliimmaksi. Siksikin kannattaa ottaa saavutettavuus mukaan alusta asti. Lisätään tähän nyt vielä se, että tämän ei tarvitse olla niin mustavalkoista, että tehdään kaikki aivan heti täydelliseksi. Eli tehdään se, mitä voidaan ja mikä on helppoa näin ensi alkuun.

Paula:

Kyllä. Tähän lohdulliseen ajatukseen on hyvä lopettaa. Kiitos teille keskustelusta ja kiitos yleisölle katselusta. Ensi kerralla meillä on aiheena Yuja-mediapalvelun mahdollisuudet. Tervetuloa silloin uudestaan kuulolle!

Työryhmä: Digipedagogiikka- ja videopalvelut (ICT-palvelut)

Kirjoittaja on Oulun yliopiston saavutettavuusohjausryhmän ja -työryhmän jäsen ja saavutettavuuden puolestapuhuja jo vuosituhannen vaihteesta lähtien.