Videocastin kertomaa: Parempia videoita opetuskäyttöön

Mitä tulisi ottaa huomioon, kun videoita ryhtyy suunnittelemaan opintojaksoa varten?

Tässä jutussa on muutama vinkki videoiden tallentamiseen ja jutun lopussa myös linkki Digiporinoita-sarjan saman aiheiseen keskusteluun.
Kuva on tehty Fireflyn tekoälyllä aiheen mukaisesti.

Videoita aiheista, ei luentokerroista

Ensimmäinen asia, joka opetusvideoita tehdessä kannattaa ottaa huomioon, on videoiden pituus, sekä se, mitä yksittäisellä videolla kannattaa kertoa. Kun videoita tekee luentotapahtumien ulkopuolella, kannattaa unohtaa luentokerta-ajattelu eli se, että sisällöt pitäisi annostella samalla ajan mitalla kuin luentosalivarauksiin perustuvat luentokerrat. Videot kannattaa mieluummin tehdä lyhyiksi ja sisällöt suunnitella aiheittain, sillä katsojat väsyvät pitkiä videoita katsoessa. Kun teet videoita aiheittain, teet samalla videoaineistostasi paremmin aiheittain selattavan.

Usein myös yksittäinen aihe on liian pitkä yhdellä toistolla katsottavaksi. Tällöin kannattaa suunnitella, miten aiheen osittaa useaksi videoksi. Esimerkiksi selvästi yli 10 minuuttinen puhe olisi parempi kuulijalle tarjota kahtena videona. Toisin sanoen, jos puhut saman aiheen kahdessa osassa, etsi osittamiselle sopiva kohta ennen kuvauksia.

AV-laatu

Ennen kuin aloitat videoinnin, varmista koetallennuksella, että äänen- ja kuvanlaatu ovat mahdollisimman hyviä. Ja totta kai on myös hyvä tietää, että kaikki toimii. Ei ole mukava puhua tekniikan toimimattomuuden takia videoita uudestaan.

Äänenlaatuun vaikuttaa huonetilan akustiikka, ympäristömelut ja käyttämäsi mikrofoni. Kuvanlaatuun vaikuttaa valaisu ja kuvanasetelma. Jos käyttämässäsi tallennusohjelmassa voi määritellä videolaadun asetuksia, niin koenauhoituksella voit myös varmistaa, että laatu on myös pakkausasetusten puolesta riittävä. Videoiden laatu heikkenee hieman myös median jakoalustalla. Palvelut pakkaavat videota bittivirtaa säästävään kokoon.

Ääneen voi vaikuttaa paljon mikin sijoittamisella. Mitä lähemmäs mikin tuot itseäsi sitä parempi on ympäristömelun ja huonekaiun suhde puheääneesi. Siksi on suositeltavaa käyttää esimerkiksi headset-mikkiä äänityksissä. Kannattaa tehdä tallennukset aina mahdollisimman meluttomassa ja kaiuttomassa paikassa. Tallenteen äänenvoimakkuus olisi hyvä säätää lähelle maksimia, mutta ei koskaan maksimiäänenvoimakkuuden yli. Jos äänenvoimakkuus jää hiljaiseksi, joissain kuuntelutilanteissa katsoja ei saa ääntä selkeästi kuuluville esimerkiksi puhelimen kaiuttimelta, ja kuulokkeiden kanssa seuraava sisältö tulee kivuliaan voimakkaasti korville, jos katsoja on kompensoinut äänenvoimakkuuden sinun videollesi sopivaksi ja seuraava toistuva media onkin äänenvoimakkuudelta maksimitasolla.

Kuvan kanssa varmista, että kasvojen etupuolella on riittävästi tasaista valoa, jotta kuvasi valottuu hyvin webbikameralle. Huomioi myös asetelma. Eli asemoi itsesi kuvaan niin, että olet riittävän isona asetelmassa ja pään päälle ei jää turhaa tilaa. Hyvin yleinen tyylivirhe on asemoida itsensä keskelle kuvaa, jolloin pään päälle jää tyhjää tilaa. Hyviä vinkkejä ammattimaiseen asemointiin saa myös verkosta hakusanalla “kuvakoot”. Luentovideolla näyttää hyvältä ja henkilökohtaiselta se, että katseesi suuntautuu katsojaan. Kamera siis kannattaa sijoittaa niin, että voit puhuessasi katsoa sitä. Luo katsojalle kuvallasi sellainen vaikutelma, että puhuessa katsot katsojaa silmiin.

Valitse kuvauspaikka, missä on riittävästi tasaista valoa ja miellyttävä tausta. Kun käytät tallennusohjelmana esimerkiksi Zoomia tai Teamsiä, voit myös vaihtaa kuvaan virtuaalitaustan.

Selkeä materiaali

Kun teet esitysmateriaalia luentovideollesi, suunnittele esitysaineisto katsojalähtöisesti. Hyvin tavanomaista on tehdä luentokalvoja esiintyjää varten eli kirjoittaa ikään kuin muistiinpanoja esiintymistä varten. Näin kalvoille päätyy paljon tekstiä ja fonttikokokin pienenee. Lopulta aineisto on vaikeasti luettavaa erityisesti mobiililaitteilla. Katsojalle tämä voi olla hämmentävää. Tulee mieleen katsojana kysymys, mikä kaikki tästä pitää lukea!

Katsojalle toimii paremmin pelkät tukisanat, joilla hän voi kiinnittyä puhumaasi aiheeseen. Esiintyjä voi aina tarvittaessa Powerpointiin tehdä erilliset muistiinpanot Notes-kohtaan. Muistiinpanoja voi katsoa toiselta näytöltä, jolloin ne eivät tallennu videolle.

Joskus on myös hyvä kehottaa katsojaa katsomaan aineistoa tarkasti. Esimerkiksi jos olet tehnyt jonkin monimutkaisen kuvan, joka selkeyttää yhdellä näkymällä jokin monimutkaisen kokonaisuuden, voit pyytää katsojaa pysäyttämään toiston ja kehottaa tutustumaan kuvaan tarkemmin. Näin varmistat, että katsoja ymmärtää näkemänsä, kun kerrot aiheesta enemmän.

Muista kuitenkin aina, että hyvä saavutettavuus edellyttää sen, että kaikki mitä videolla esitetään visuaalisesti, täytyy myös kertoa puhumalla. Kaikki katsojat eivät kykene näkemään aineistoa joko näkökykynsä puolesta tai olosuhteiden vuoksi. Joskus olosuhteet ovat sellaiset, että henkilö ei katso tai näe näyttöä. On nimittäin hyvin yleistä, että videoiden katselutilanteita käytetään kuuntelutilanteina, sillä älypuhelin voi olla katsojalla taskussa ja katsoja kuuntelee videota kuulokkeilla esimerkiksi lenkkeillessään.

Älypuhelin on laadukas kuvan- ja äänentallennin

Videoita luentomateriaaliksi ei aina tarvitse kuvata työpöydän ääressä.

On hyvä havahtua työmatkoilla, kauniissa ympäristöissä tai kohdatessa asiantuntijoita, tilanteita ja paikkoja, jotka voisivat liittyä omaan opetusaiheeseen, että se älypuhelin, mitä me jokainen nykyään kannetaan matkassa, mihin ikinä mennäänkin voi hyvin toimia laadukkaana videokamerana tai vaikka ihan pelkkänä äänentallentimena. Esimerkiksi asiantuntijahaastattelun voi tehdä konferenssimatkalla tai itse voi puhua jonkin luentoaiheen siellä miellyttävässä ympäristössä. Joskus voi olla tarpeen vaikka esitellä jokin esine, ympäristö tai mitä vaan kameralle, kun kerran sattui sopivasti paikan päälle. Joskus aihe voi olla myös sellainen, että sen voi hyvin puhua kävelylenkillä ilman aineistoa ja puhuvaa päätä pelkäksi äänitallenteeksi. Eli rohkeasti vaan tallentelemaan, kun sopivia tilanteita osuu kohdalle!

Tästä aiheista ja yliopiston studiopalveluista voit kuunnella ja katsella meidän Digipedaporinoita-sarjamme keskusteluvideon: Parempia videoita opetuskäyttöön (video, kesto 11 min).

Harri Hämeenkorpi, järjestelmäsuunnittelija, studiopalvelu Vimma