Alueiden välinen liikkuminen ja solmukohdat kartalla

Voimme kuitenkin joutua pitkäänkin toimimaan tämän uhan alla ja mahdollisen toisen tartunta-aallon iskiessä rajoitustoimia voidaan joutua uudelleen ottamaan käyttöön. Valitettavasti tämä ei myöskään ole luultavasti viimeinen pandemia ja siksi paikkatietoa on hyvä varautua käyttämään päätöksen teon tukena, kun rajoitustoimia tarvitaan seuraavan kerran. Paikkatietoa hyödynnetään suunnitteluun ja tutkimukseen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Paikkatieto mahdollistaa koronatartuntojen alueellisen tilastoinnin ja tartuntaketjujen jäljittämisen lisäksi yhteiskunnan toimintoja rajoittavien toimien tarkan ja tehokkaan kohdentamisen.

Väestön liikkuminen muodostaa alueiden välisen verkoston

Suomi joutui reagoimaan nopeasti koronan torjunnassa ja on onneksi päässyt jo pitkälti avaamaan yhteiskuntaa. Voimme kuitenkin joutua pitkäänkin toimimaan tämän uhan alla ja mahdollisen toisen tartunta-aallon iskiessä rajoitustoimia voidaan joutua uudelleen ottamaan käyttöön. Valitettavasti tämä ei myöskään ole luultavasti viimeinen pandemia ja siksi paikkatietoa on hyvä varautua käyttämään päätöksen teon tukena, kun rajoitustoimia tarvitaan seuraavan kerran. Paikkatietoa hyödynnetään suunnitteluun ja tutkimukseen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Paikkatieto mahdollistaa koronatartuntojen alueellisen tilastoinnin ja tartuntaketjujen jäljittämisen lisäksi yhteiskunnan toimintoja rajoittavien toimien tarkan ja tehokkaan kohdentamisen.

Liikkuminen eri tautiriskin alueiden välillä levittää tautia. Paikkatiedon pohjalta epidemiologit, lääketieteen ammattilaiset ja päättäjät voivat saada tietoa väestön todellisesta alueiden välisestä liikkumisesta päätöksen teon tueksi. Alueiden välisen liikkumisen tekijöitä voidaan tarvittaessa sisällyttää myös epidemiamallintamiseen. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme mobiiliseurantaan perustuvan kuntatasoisen liikkuvuusdatan hyödyntämismahdollisuuksia koronan ja sen vaikutusten torjunnassa. Tarkasteluita on tarpeen mukaan mahdollista tuottaa myös kuntien sisäiset virrat huomioiden.

Alueiden välillä liikkuvat ihmiset muodostavat kohdatessaan verkoston. Verkoston rakenteita voi tarkastella visualisoimalla liikkumisen virtoja ja mittamaalla kohtaamisten ja verkoston osien linkittymisen määrää verkostometriikalla. Liikkumisen rajoituksilla voidaan estää tautien leviämistä, mutta sillä on väistämättä myös suuria taloudellisia vaikutuksia. Rajoitusten kohdentamisella voitaisiin kuitenkin lieventää taloudellisia vaikutuksia, jos myös taudin leviämisessä on alueellisia eroja. Alue- ja verkostoperusteisen näkökulman ydinajatus on, että mikäli verkostojen osissa tai solmukodissa tartuntaryppäitä, niin alueiden välistä liikkumista rajoittavat toimet tai esimerkiksi väestön suojautumista edellyttävät toimet voidaan kohdentaa suurimmalla mahdollisella tehokkuudella ja pienimmällä mahdollisella haitalla. Vastaavasti verkoston vähäriskisissä osissa yhteiskunta voi toimia huomattavasti vapaammin ja joustavammin, kun rajoitustoimet kohdennetaan vain korkeariskisiin solmukohtiin.

Väestö liikkuu normaalioloissa paljon alueiden välillä, suuri osa tästä on työmatkapendelöintiä. Liikenneviraston vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksesta selviää, että keskimäärin suomalaiset tekivät vuorokaudessa 2,7 matkaa (kotimaassa). Noin neljäsosa matkoista liittyi työhön tai koulutukseen, yli kolmasosa vapaa-aikaan sekä vajaa kolmasosa ostoksiin ja asiointiin. Kaksi matkaa kolmesta on kotoa tai vakinaisesta asunnosta alkavia tai sinne päättyviä. Yleisimpiä matkakohteita ovat työpaikka, päivittäistavarakauppa ja vierailupaikka. Miten matkat kohdentuvat normaalisti? Miten voimakkaat rajoitustoimet Uudenmaan sulkeminen mukaan lukien vaikuttivat liikkumiseen? Voisiko paikkatiedosta olla apua, mikäli Suomeen joudutaan vielä kohdentamaan liikkumista rajoittavia tai muita tartunnoilta suojaavia toimia jatkossa?

Matkapuhelimien mobiiliverkkodata osoittaa väestön virrat

Tarkastelemme väestön liikkumista Telian Crowd Insights datan avulla. Palvelu perustuu mobiiliverkkodataan joka on kokonaan käyttäjätietojen osalta anonymisoitua. Alueiden väliset liikkumiset on laskettu yhteen numeeriseksi virtatiedoksi. Crowd Insightsin tilastotasoisista aineistoista voidaan hyvin tunnistaa väestön alueiden väliset virrat, mutta aineistosta ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisien ihmisten tai pienten ryhmien liikkeitä.

Artikkelissa käytetty lähtö-määränpääaineisto kuvaa tehtyjen matkojen määriä kuntien välillä. Aineistossa ovat mukana matkat, jotka ovat keskeytyneet maksimissaan 20 minuutiksi. Yli 20 minuutin pysähdys katkaisee matkan ja aloittaa uuden matkan. Esimerkiksi, jos matkalla Helsingistä Rovaniemelle pysähdytään Jyväskylään 30 minuutiksi, niin matka näkyy aineistossa kahtena matkana (Helsingistä Jyväskylään ja Jyväskylästä Rovaniemelle). Tämä kuvaa hyvin koronan altistumisen alueellista verkostoa, koska altistumisen osalta tarkastellaan myös vähintään 15 minuutin kohtaamisia. On huomattava, että vain murto-osa alueiden välisistä virroista johtaa ihmisten kohtaamiseen, mutta kokonaisuutena todennäköisyys kohtaamisiin nousee isojen ihmismäärien liikkuessa samalla alueella.

Kuvan 1 kartat näyttävät kuntien välisen liikkuvuuden eri vahvuisina linkkeinä (vektoreina) normaali arjen esimerkkipäivänä 3.2 maanantaina, sekä vajaan kahden kuukauden päästä rajoitustoimien aikaa kuvaavana 30.3. maanantaina. Kuva 2 esittää vastaavat virrat, mutta rajattuna suurimpiin yli 100 henkilön virtoihin kuntien välillä. Kuntien välillä liikkui 3.2. yhteensä noin 3873000 ihmistä. Helsinki on Suomen vahvin solmukohta virtojen osalta. Helsingistä muihin kuntiin liikkui noin 445000 ihmistä ja Helsinkiin 448000. Suurin yksittäisten kuntien välinen virta oli 158000 Helsingistä Vantaalle. Yli 100 km matkalla vahvin linkki oli noin 3900 matkan Tampere-Helsinki, kun yli 500 km matkoista vahvin oli Vantaa-Oulu 1200 liikkujalla.

Rajoitustoimet muuttivat kuntien välisen liikkuvuuden kokonaismäärää erittäin paljon. Suomessa liikkui 30.3. kuntien välillä noin kolmanneksen vähemmän ihmisiä (yhteensä 2414000) verrattuna noin kahta kuukautta aikaisempaan 3.2. tilanteeseen. Helsingin virrat olivat kutistuneet alle puoleen, kun Helsingistä liikkui noin 205000 ihmistä ja Helsinkiin liikkui 206000. Helsingistä suuntautui Vantaalle puolet vähemmän matkoja, yhteensä 85010. Vahvimmat yli 100 km virrat olivat muuttuneet dramaattiseesti ja Helsinkiin vahvin 550 ihmisen virta tuli Salosta. Toiseksi vahvin virta oli Oulu-Rovaniemi välillä liikkuneet 525 ihmistä. Oulu-Helsinki matkat olivat kutistuneet 110 ihmiseen.