SMART ERA –hankkeen aloituskokous pidettiin 17.-18.2024. Trentossa, Italiassa, missä hankkeen koordinaattoriorganisaatio, Fondazione Bruno Kessler (FBK), sijaitsee. Hankkeen ratkaisuja pilotoidaan kuudella alueella, joista Pohjois-Pohjanmaa on yksi. Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto kuuluvat konsortioon hankekumppaneina ja ensiksi mainittu myös yhtenä työpaketin vetäjänä. Itämeri-instituutti on kolmas hankekumppani Suomesta, ja myös sillä oli edustaja Trentossa. Muut hankekumppanit ovat Itävallasta, Belgiasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, Bulgariasta, Puolasta, Sloveniasta, Espanjasta, Sveitsistä ja Itävallasta.
Keskeinen keino luoda näin monen eri maista tulevan organisaation edustajista yhteisten tavoitteiden eteen työskentelevä konsortio on tutkijoiden ja kehittäjien kerääminen yhteen kasvokkain tutustumaan toisiinsa ja kohdealueisiin sekä rakentamaan luottamusta yhteisten tavoitteiden äärellä. Näin opitaan ymmärtämään esimerkiksi hyvin erilaisen pilottialueiden haasteita ja tarpeita, joihin hankkeessa etsitään ratkaisuja muun muassa yhteisöllisyyden, innovaatioiden sekä teknologioiden vuorovaikutuksesta.
Pieni käytännön esimerkki löytyy jo aloituskokouksesta: Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa olimme valmistelleet esityksen alueemme laajakaistayhteyksistä, joiden tiesimme olevan globaalisti katsottuna hyvin kattavia myös maaseudulla. Ehkä silti yllätyimme omien kokemustemme perusteella siitä, että nopeat ja kattavat mobiiliyhteydet Italian Tirolin alueella eivät olleet itsestäänselvyys. Tämä tuli käytännössä vastaan etsiessämme verkkoa matkalla kokouspaikalle karttasovellusta varten.
Hankkeen onnistumiselle on keskeistä kaikkien kumppaneiden tiiviin yhteistyön onnistuminen seuraavien neljän vuoden aikana. Konsortiota johtavan FBK:n kokemus yhteisten toimien johtamisesta on vaikuttava, mikä näkyi hyvin suunnitellussa ohjelmassa ja tehokkaissa käytännön järjestelyissä. Verkossa järjestettiin jo ennen hankkeen aloitusta suunnittelupalaveri, jonka perusteella syvennyttiin eri osaamisaloihin ja osattiin varata riittävästi aikaa eri organisaatioiden ja henkilöiden yleisiin esittelyihin ja konkreettisiin, käytännön työtä edistäviin keskusteluihin ja työpajoihin. Useilla eri ryhmätyöskentelytavoilla toteutettujen työpajojen avulla saatiin kahden päivän aikana paljon aikaiseksi. Ja mikä tärkeintä, näin samojen tehtävien ja teemojen parissa työskentelevät pääsivät tutustumaan toisiinsa varsin hyvin. Tehokkuutta tukivat myös osallistujille lähetetyt ennakkotehtävät, ja erityisesti fasilitaattorien kyky vetää työpajoja monialaisista teemoista.
Italian aloitustapaaminen kirkasti hankkeen suunniteltuja tavoitteita ja niiden konkreettista toteutumista. Toimien vaikuttavuus on keskeinen onnistumista määrittävä tekijä hankkeen aikana.
SMART ERAn yleistavoitteena on kasvattaa maaseutuyhteisöjen hyvinvointia, häiriöiden sietokykyä ja niiden innovaatiokykyä tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja, jotka voidaan yhdistää älykkäiksi innovaatiokokonaisuuksiksi. ”Älykkyyden” ymmärtäminen ja kehittäminen pohjautuu älykkäitä kaupunkeja koskeviin kirjallisuuteen, politiikkoihin ja teknologioihin, joita hankkeessa täydennetään älykkäitä maaseutualueita koskevilla näkökohdilla.
SMART ERAssa analysoidaan, mitataan ja kehitetään kuutta maaseudun älykkyyden ulottuvuutta:
Kunkin pilottialueen kypsyyden mittaaminen näillä ulottuvuuksilla antaa vertailukohtia ja myös kehitystavoitteita, joiden avulla voidaan edetä kohti korkeampia tasoja.
Hanketyön mahdollisimman käytännönläheiseen vaikuttavuuteen päästään niin sanottujen Smart Innovation Packages (SIP) avulla. Tällainen älykäs innovaatiopaketti on “integroitu joukko ratkaisuja, joilla ratkaistaan tietty haaste". Nämä mahdollistavatkin muutosten edistämisen alueilla paitsi ratkaisemalla teemoihin liittyviä haasteita, myös edistämällä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä.
Hankkeessa järjestetään avoimia hakuja älykkäiden innovaatiopakettien toteuttamiseksi yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Hankkeessa on esimerkiksi jaossa kymmenen 60 000 euron arvoista rahoitusta yrityksille. Toteutukset valitaan "open call” -kilpailutuksen kautta pilottialueen tarpeisiin tehtävien ratkaisujen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa yrityksen innovaatiolle myös kansainvälistä näkyvyyttä koko hankealueella.
Voidaan sanoa, että innovaatio on intohimoa yksinkertaisia ratkaisuja kohtaan. Hankkeessa kehitettyjen ratkaisujen laaja-alainen pohjatyö mahdollistaa käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteisöjen todellisiin ja akuutteihin haasteisiin. Tutkimalla mm. liikkuvuutta, palvelujen saatavuutta, asumisen ja hyvinvoinnin parantamisen mahdollisuuksia sekä maaseudun talouden kehittämistä esimerkiksi nuorten ja naisjohtoisten yritysten määrää lisäämällä saadaan aikaan vaikuttavaa kehitystä maaseudulla ympäri Eurooppaa.
Kirjoittajat, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti:
Matti Muhos, professori, dosentti, TkT, johtaja
Ossi Kotavaara, FT, dosentti, tutkimusjohtaja, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (REx)
Katariina Ala-Rämi, FT, erikoistutkija, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Kuva: Katariina Ala-Rämi
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus