Erilaisissa toteutusympäristöissä on omat yrittäjyyden haasteensa ja vahvuutensa, joita voidaan muuttaa erilaisin alueellisten kehitystoimenpiteiden avulla. Ihannetilanteessa toteutusympäristön yrittäjyyden haasteet selätetään ja toteutusympäristön yrittäjyyden mahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti yritystoiminnassa. Ihanneympäristössä yrittäjillä on hyvät lähtökohdat innovoida ja toteuttaa innovaatioita. Tämän vuoksi toteutusympäristön ymmärtämiseen ja kehittämiseen kannattaakin panostaa.
Yrittäjyyden toteutusympäristöjä voidaan tarkastella eri tavoin. Perinteisen yrittäjyystutkimuksen löydökset soveltuvat usein hyvin kaupunkiympäristöjen yrittäjyyden kehittämiseen, sillä ne käsittelevät pääosin keskisuuria ja suuria yrityksiä sekä erilaisia yrittäjyyden tutkimustrendejä, joita ilmenee enemmän kaupungeissa ja kasvukeskuksissa kuin maaseudulla ja syrjäseudulla. Näiden tutkimusten löydökset jalkautuvat vaiheittain lopulta myös maaseudun toimijoiden käyttöön, mutta niiden soveltaminen maaseudun yrittäjyyden toteutusympäristöön voi heikentää yrittäjyystoiminnan tuloksellisuutta maaseudulla. Tämä voi pahimmillaan johtaa vääristyneeseen kuvaan maaseudun yrittäjyyden mahdollisuuksista ja vähentää päättäjien kiinnostusta maaseudun yrittäjyyden kehitystoimia kohtaan.
Miten maaseudun yrittäjyyttä tulisi sitten tarkastella? Maaseutuympäristön yritystoimintaa tarkastellessa on mielekästä erotella ainakin kaksi tarkastelukulmaa: maaseutuyrittäjyys ja yritystoiminta maaseudulla. Molemmat näistä ovat maaseudulla tapahtuvaa yritystoimintaa, mutta maaseutuympäristön vaikutus ilmenee niissä eri tavoin. Maaseutuyrittäjyys, kuten maatilatoiminta, on vahvasti sosiaalisesti ja taloudellisesti riippuvaista maaseutuympäristöstä, kun taas yritystoiminta maaseudulla, kuten maaseudulla sijaitseva mainostoimisto, on maaseutuyrittäjyyttä vähemmän riippuvainen maaseutuympäristöstä [1].
Maaseuturiippuvuuden erottelu on mielekästä, sillä se auttaa meitä hahmottamaan maaseutualueiden yritysten eroavat lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet. Samalla ymmärrämme paremmin, miksi kaupunkilähtöinen yritystutkimuksen pohjalta tehdyt toimet soveltuvat eri tavoin erilaisiin maaseudun yrityksiin: mitä riippuvaisempi maaseudun yritys on maaseutuympäristöstään, sitä heikommin kaupunkiympäristön löydökset soveltuvat sen toimintaan.
Maaseuturiippuvuuden vaikutusta maaseudun yrittäjyyteen on tutkittu monin tavoin. Vaikka näkemykset maaseutuympäristöstä ja maalaismaisuudesta eroavat kansainvälisesti tutkimusten välillä, joitain yleisiä maaseutuympäristön yrittäjyyden haasteita ja vahvuuksia voidaan erotella. Maaseutympäristön yrittäjyyden haasteita ovat mm. yrittäjyyden irtonaisuus kaupunkiympäristöjen nopeatempoisesta innovoinnista ja digitaalisesta muutoksesta, maaseutuympäristön ja -infrastruktuurin sosioekonomiset haasteet, alhainen väestöntiheys, ikääntyvä väestö, sekä etäisyys markkinoista ja palveluista [2, 3, 4]. Maaseutuympäristön yrittäjyyden vahvuuksia ovat mm. vähäinen kilpailu useilla toimialoilla, vahva kokemus maaseutuyhteisöön kuulumisesta ja siihen liittyvistä vastuista sekä kaupunkiympäristöjä vahvempi sitoutuneisuus työpaikkaan [5,6, 7].
VAU!HAUTOMO EAKR -hankeen jälkeen käynnistettiin Nivala-Haapajärven seutukunnassa yrittäjyyden maaseuturiippuvuuden huomioiva VAU!HAUTOMO -yrityshautomo. Nivala-Haapajärven seutukuntaan kuuluvat Haapajärven, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven ja Reisjärven kunnat, joiden asukkaista enemmistö asuu ja toimii maaseutuympäristössä. Yrityshautomoa suunniteltiin ja toteutettin vaiheittain. Aluksi kartoitimme NIHAK:in yrityspalvelutoimijoiden kanssa maaseutuympäristön yrittäjyyden lähtökohtia ja tavoitteita seutukunnassa, jonka jälkeen käynnistimme yrityshautomotoiminnan seutukunnittain. Yrityshautomotoiminta tehtiin tutuksi kuntakohtaisten aloitustyöpajojen kautta.
Yrityshautomo oli avoin kaikille seutukunnan asukkaille, ja yrityspalvelutoimijoiden verkostojen kautta saimme mukaan paljon eri vaiheissa olevia yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita. Arvioimme hautomolaisten yritystoiminnan nykytilaa ja puutteita erilaisin työkaluin. Tätä tietoa hyödynnettiin työpajojen suunnittelussa ja hautomon kehittämisessä. VAU!HAUTOMO:n kehittäminen jatkuu tätä nykyään VAU!START+ -hankeessa jossa hautomotoimintaa täydennetään ja kansainvälistetään erilaisin palveluin Nivala-Haapajärven seutukunnan tarpeisiin. Lisätietoa VAU!HAUTOMO -yrityshautomosta löydät Innovaatiot kyliltä maailmanmarkkinoille -julkaisusta.
Kirjoittaja:
Peetu Virkkala, DI, Väitöskirjatutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Lähteet:
[1]: McElwee, G., & Smith, R. (2014). Researching rural enterprise. In Handbook of research on entrepreneurship: What we know and what we need to know (pp. 307–334). Edward Elgar Publishing Ltd. https://doi.org/10.4337/9780857936929.00022
[2]: Brown, D. L., & Schafft, K. A. (2011). Rural people and communities in the 21st century: Resilience and transformation. Polity.
[3]: Easterlin, R. A., Angelescu, L., & Zweig, J. S. (2011). The impact of modern economic growth on urban–rural differences in subjective well-being. World development, 39(12), 2187-2198.
[4]: OECD (2020). OECD regions and cities at a glance 2020. https://doi.org/https://doi.org/10.1787/959d5ba0-en
[5]: Korsgaard, S., Müller, S. and Tanvig, H.W. (2015). Rural entrepreneurship or entrepreneurship in the rural - between place and space. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, 21(1), 5-26.
[6]: Müller, S. (2016). A progress review of entrepreneurship and regional development: What are the remaining gaps? European Planning Studies, 24(6), 1133–1158. Routledge. https://doi.org/10.1080/09654313.2016.1154506
[7]: Kalantaridis, C., & Bika, Z. (2006). Local embeddedness and rural entrepreneurship: Case-study evidence from Cumbria, England. Environment and Planning A: Economy and Space, 38(8), 1561– 1579. https://doi.org/10.1068/a3834
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus