IPR-oikeuksien ABC yritystoiminnassa

Aineettomat oikeudet, kuten patentit ja tavaramerkit, koskettavat yhä useampaa toimijaa tämän päivän yritysmaailmassa.
University of Oulu, 2019

Nivalan Teknologiakeskuksen saunakabinetissa paneuduttiin yritysten IPR-oikeuksiin 22. toukokuuta osana Luovat ratkaisut -hanketta. Työpajan vetäjänä toimi innovaatioasiamies Maarit Jokela Oulun yliopiston Innovaatiokeskus UIC:stä.

IPR-oikeuksia kutsutaan myös aineettomiksi – ja immateriaalioikeuksiksi. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään eli tekijän- ja teollisoikeuksiin. IPR-oikeudet ovat rahanarvoista omaisuutta siinä missä traktori tai kaupan kassakone sisältöineen.

Työpajan tehtävissä käsiteltiin erilaisten käyttöesineiden, kuten kirveen, muotoon ja väriin sisältyviä oikeuksia. Esimerkiksi matkapuhelimeen voi liittyä lukuisia eri oikeuksia, kuten tekijänoikeuksia (koodi), tavaramerkkejä (yrityksen nimi, logo, mallin nimi), liikesalaisuuksia (tekninen tieto-taito), patentteja ja hyödyllisyysmalleja (käyttöjärjestelmä ja -liittymä) sekä mallisuoja (puhelimen design). Oikeuksien määrästä johtuen maallikon voikin olla vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkia IPR-oikeuksia oman yrityksen tuotteeseen tai palveluun sisältyy.

Aloittavalle yrittäjälle keskeisiä suojan kohteita ovat yrityksen brändiin liittyvät logot ja markkinointimateriaalit, kuten nettisivut ja esitteet. Hyvä tavaramerkki erottuu massasta eikä sen tehtävänä ole tuotteen tai palvelun suora kuvaaminen. Työpajassa esiteltiin keskeisiä tavaramerkki-tietokantoja, joihin aloittavan yrittäjän kannattaa tutustua ennen oman toimintansa aloittamista. Yrittäjän kannattaa esimerkiksi varmistaa, onko yrityksen nimeen liittyvä verkko-osoite jo käytössä jollakin toisella yrityksellä.

Pidemmälle edenneet yritykset voivat vaikkapa yrityksen myyntiä harkitessaan teettää ammattilaisella toiminnanvapausselvityksen (FTO, Freedom to Operate), jossa yrityksen hallussa olevat aineettomat oikeudet ja niiden arvo selvitetään perinpohjaisesti. Kuten sanottu, kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hankalaa ja ammattilaisen apu saattaa olla tarpeen. Tämä voi olla taloudellisesti erittäin järkevää, koska aineettomat oikeudet muodostavat yrityksen arvosta usein suuremman osan kuin yrityksen yhteenlaskettu fyysinen omaisuus. Vaan jos ei osaa katsoa, niitä ei näe.

Markus Rytinki

Tutkijatohtori

Oulun yliopisto, MicroENTRE (Kerttu Saalasti Instituutti)