Kasvua kasvukeskusten ulkopuolella

Kuntien ja alueiden kehittymisen kannalta on olennaista, että alueella on, ja sinne saadaan, kehittyviä yrityksiä. Kasvuyritykset eivät synny tyhjästä. Kasvuun tarvitaan yrittäjän tahtoa, kykyä ja päätös kasvaa. Lisäksi tarvitaan oikeanlainen maaperä kasvulle, minkä vuoksi valtion, alueiden ja kuntien päätöksenteolla ja julkisilla yrityspalveluilla on myös oma roolinsa kasvun edellytysten rakentamisessa. Kasvulle on monia määritelmiä. Toiset yrittäjät kertovat suoraan halusta kasvaa, kun taas osa yrittäjistä puhuu mieluummin yrityksen kehittämisestä kuin kasvusta. Kasvu on kehittymistä ja kehittyminen kasvua. Kasvu on onnistumista kehittämispyrkimyksissä eli lopputulos oikeasta tekemisestä.
nainen tuulettaa vuorien päällä olevalla sillalla

Kasvua voidaan tunnistaa monilla eri indikaattoreilla. Olemme kahdeksan eri organisaation toteuttamassa KASVA-hankkeessa haastatelleet kasvukeskusten ulkopuolella julkisissa yrityspalveluissa työskenteleviä yrityskehittäjiä. Heidän kertomansa mukaan kasvuyrityksiä tunnistetaan eurojen kautta eli liikevaihdon, tuloksen tai investointien positiivisen kehittymisen avulla. Kasvua on myös henkilöstömäärän kehittyminen. Nämä tunnusmerkit kuitenkin katsovat taaksepäin, eivätkä kerro tavoitteista tai mahdollisuudesta kasvaa lisää.

Onkin kaivauduttava syvemmälle yrittäjän sielunmaisemaan selvittäen tahtotilaa ja kyvykkyyttä kasvun aikaan saamisessa. Kasvunhakuiseen yrittäjään liitetään sanoja aktiivinen, kehittämishaluinen ja suunnitelmallinen. Heillä kuvataan olevan positiivinen suhtautuminen muutoksiin ja uusiin mahdollisuuksiin. Heihin liitetään myös kyky arvioida eri ratkaisujen vaikutuksia ja hyötyjä, jotta päätöksiä voidaan tehdä perustellusti. Kyky reflektoida omaa käyttäytymistä on myös toiminnan keskiössä.

Kasvupotentiaalia ja kasvun tunnusmerkkejä voidaan yrittää tunnistaa monin eri tavoin. Kasvussa onnistuminen, kuten onnistuminen ylipäänsä, on kuitenkin riippuvainen monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Siinä voi olla kysymys inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen pääoman tekijöistä, joiden onnistuessa yhtä aikaa voidaan saada aikaan kasvua ja kehittymistä, joka kestää aikaa ja on toisinnettavissa. Inhimillinen pääoma on osaamista ja erilaisia tapoja tehdä työtä, sosiaalinen pääoma voidaan ajatella verkostoina ja ihmissuhteina ja taloudellinen pääoma palaa euroihin ja kykyyn tuottaa taloudellista hyvää niin asiakkaille, yritykselle kuin sen henkilöstöllekin.

Hyvä kysymys kuitenkin on, voidaanko menestystä ylipäänsä toistaa, vai onko kyse aina ainutkertaisesta tilanteesta, joka ei enää koskaan samanlaisena toimi. Menestystä tavoiteltaessa on hyvä ainakin muistaa, ettei onnistuminen kerran tarkoita onnistumista jatkossa. Aika, ihmiset ja olosuhteet muuttuvat, minkä vuoksi kyky havainnoida tulossa olevia muutoksia omassa toimintaympäristössä sekä sopeutua näihin uusiin olosuhteisiin on kestävän kasvun ytimessä.


KASVA – Kestävää kasvua ja kilpailukykyä mikro- ja pk-yrityksissä -hanke on Pohjois-Pohjanmaan eri puolilla toimivien matalan kynnyksen yrityspalvelutoimijoiden, yrittäjien, tutkijoiden ja innovaatiotoimijoiden ryhmähanke, jonka päätavoitteena on edistää alueen yritysten kestävää kasvua, uudistumista ja kehittymistä, muutoskyvykkyyttä sekä alueiden elin- ja pitovoimaa.

Kirjoittaja: Henna Väätäinen, HTT, KASVA-hankkeen projektipäällikkö, tutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE