EU:n alueella on 22,8 miljoonaa mikroyritystä, jotka edustavat 93,1 % EU-28 maiden yrityskannasta ja 29,4 % EU-28 työpaikoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mikroyritykset ovat tuottaneet lähes kolmanneksen EU-28 alueen positiivisesta nettotyöpaikkamuutoksesta (Eurostat 2021). Suomessa on 340 485 mikroyritystä, jotka edustavat 94 % Suomen yrityskannasta ja neljänneksen yritysten työvoimasta (Tilastokeskus 2021).
Keskityn tässä blogissa yhteen pullonkaulaan, jota avartamalla on mahdollista vahvistaa kestävän kasvun edellytyksiä mikroyrityksissä: yritysten matalaan perustamisaktiivisuuteen.
Samalla kun pidetään huolta mikroyritysten toimintaedellytyksistä elinvoimaisuuden, kasvun ja viennin näkökulmista, on tärkeää jatkaa pitkäjänteistä työtä yrittävän kulttuurin rakentamiseksi mm. panostamalla yrittäjyyskasvatukseen kaikilla koulutusasteilla. Suomessa yritysten perustamisaktiivisuus alhainen. Nuorten viime vuosina kasvaneet yrittäjyysintentiot eivät toistaiseksi realisoidu yritysten perustamisluvuissa.
Maailmanpankin mukaan Suomessa perustetaan vain 4,3 uutta yritystä 1000 työikäistä asukasta kohden vuosittain, mikä on Pohjoismaihin ja Viroon verrattuna huomattavan alhainen, EU:ssa keskitasoa. Yhtälöä vaikeuttaa se, että samalla suuri joukko kannattavia yrityksiä ei löydä jatkajaa.
Suomen näkökulmasta Euroopan pienet kehittyneet taloudet muodostavat monella tapaa erityisen mielenkiintoisen vertailukohdan. Suomen tavoin ne ovat innovaatiovetoisia ja riippuvia viennistä. Käytössä ei ole vastaavia skaalaetuja, kuten esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Kiinassa tai Yhdysvalloissa. Kehittyneinä talouksina ne kohtaavat myös monia samankaltaisia haasteita kuin Suomi. Pieniin kehittyneisiin talouksiin (Small Advanced Economies) kuuluvat kansainvälisen valuuttarahaston luokittelemista kehittyneistä maista ne noiden väkiluku on puolesta miljoonasta 20 miljoonaan. Näitä ovat Euroopan alueella Alankomaat, Belgia, Irlanti, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugali, Slovakia, Slovenia, Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Viro.
Esimerkkejä yritysten perustamisaktiivisuutta lisäävistä tekijöistä, prosesseista ja parhaista käytännöistä voidaan etsiä niistä pienistä kehittyneistä talouksista, joissa uusien yritysten perustamisaktiivisuus on korkea. Pienten kehittyneiden talouksien joukossa uusien yritysten perustamisaktiivisuuden osalta menestyvät erityisesti Viro (23,6 yritystä 1000 työikäistä asukasta kohden), Luxemburg (17,2), Tanska (10,1), Norja (8,6), Latvia (8,0) Ruotsi (7,2) (World Bank 2021).
Konkreettisten esimerkkien kautta on jatkossa mahdollista kuroa umpeen nuorten yrittäjyysintentioiden ja uusien yritysten perustamisaktiivisuuden välistä kuilua.
Ratkaisumalleja löytyy verrokkimaista. Uusien yritysten perustamisaktiivisuuden kautta tarkasteltuna pienten kehittyneiden talouksien joukossa naapurimme Viro, Ruotsi ja Norja näyttäytyvät edukseen. Rajojen ylittäminen lähialueilla ei ole kustannuskysymys.
Samalla, kun opimme parhaista esimerkeistä Euroopassa, on syytä seurata pienten kehittyneiden talouksien esimerkkejä Euroopan ulkopuolelta. Tuohon joukkoon kuuluvat Uusi-Seelanti, Israel, Singapore ja Puerto Rico tarjoavat kiinnostavaa europpalaisen kontekstin ulkopuolista ajattelua ja uusia toimintamalleja.
Mikroyritysten perustamisaktiivisuuden kasvattamiseksi tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa ja konkreettisia tekoja. Tilastojen valossa NIH-ajatteluun (Not Invented Here) ei ole varaa. Meillä on aidosti opittavaa muilta.
Tulevan ohjelmakauden alueelliset, kansalliset ja rajat ylittävät hankkeet eurooppalaisessa yhteistyössä tarjoavat erinomaisen alustan käytännön ratkaisujen löytämiselle konkreettisiin ongelmiin. Yritysten määrän lisääminen tarkoittaa enemmän uusia ja entistä rohkeampia avauksia, yrittäjyyden arkipäiväistymistä uravaihtoehtona ja vahvempia verkostoja. Enemmän määrää tarkoittaa myös parempaa laatua pitkällä aikavälillä.
Samalla, kun asetetaan tavoitteeksi yritysten perustamisaktiivisuuden kasvu, on tärkeää huolehtia kasvuympäristöstä, joka mahdollistaa kestävän kasvun, jotta mahdollisimman moni perustetuista yrityksistä tekee kannattavaa liiketoimintaa myös kolmen, viiden ja kymmen vuoden kuluttua. Lisäksi on tärkeää huolehtia niistä yrittäjistä, joiden liiketoiminta ei syystä tai toisesta jatku.
Matti Muhos, TkT, johtaja, professori (tuotantotalous, uudistuva liiketoiminta ja digitaalisuus)
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus