Euroopan Unionin ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategialla pyritään varautumaan ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmastonmuutokseen sopeutumalla voidaan lieventää siitä aiheutuvia haittoja ja toisaalta pyrkiä hyödyntämään sen aiheuttamia muutoksia. Ennakoiva sopeutuminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin jo tapahtuneisiin muutoksiin reagoiminen.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi esimerkiksi sääolosuhteisiin ja sitä kautta moniin elinkeinoihin ja infrastruktuureihin. Yrittäjyyden näkökulmasta ilmastonmuutokseen liittyy merkittäviä riskejä. Samalla ilmastonmuutokseen varautuminen voi tuoda myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailuetua.
Voidaan sanoa, että ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän kaikkiin toimialoihin, eikä puutuoteala ole poikkeus. Puutuotteiden valmistus ja jalostus ovat vahvasti riippuvaisia metsävaroista ja luonnonolosuhteista. Ilmaston lämpeneminen, myrskyt ja tuholaiset voivat vaikuttaa puuraaka-aineen laatuun, kasvuun ja saatavuuteen. Lisääntyvä kuivuus ja kuumuus lisäävät laajojen metsäpalojen riskiä. Metsien terveys ja tuottavuus voivat heikentyä, mikä lisää riskejä tuotantoketjussa.
Puutuotealan mikroyritykset – kuten paikalliset sahaamot, puusepänliikkeet, höyläämöt ja pienet rakennuspuun jalostajat sekä puuta hyödyntävät rakennusfirmat – toimivat usein lähellä luonnonvaroja ja ovat riippuvaisia puuraaka-aineen saatavuudesta ja laadusta. Muuttuvat sääolosuhteet, energian hinnan vaihtelut, sääntelyn kiristyminen ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät haasteet pakottavat yritykset tarkastelemaan toimintaansa. Samaan aikaan kuluttajien ja tilaajien odotukset vastuullisuudesta ja hiilineutraaliudesta kasvavat. Puutuotealan yrityksille, erityisesti pienille toimijoille, tämä tarkoittaa tarvetta sopeutua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Toisaalta pienillä yrityksillä on usein myös rajalliset resurssit, joten ennakointi ja suunnittelu on erityisen tärkeää.
Varautuminen ilmastonmuutokseen voi tuntua haastavalta, mutta se on myös mahdollisuus kehittää liiketoimintaa kestävämpään suuntaan. Kasvukauden pidentyminen voi hyödyttää metsätaloutta. Metsien kasvu tulee joidenkin arvioiden mukaan lisääntymään etenkin maan pohjoisosissa. Tämä aiheuttaa myös korjuukierron nopeutumista ja hakkuukertymän kasvua.
Puurakentaminen ja biopohjaiset tuotteet ovat keskeisessä roolissa vihreässä siirtymässä. Rakennusteollisuus etsii vähähiilisiä vaihtoehtoja, ja puu materiaalina vastaa tähän tarpeeseen erinomaisesti. Yritykset, jotka panostavat vähähiiliseen tuotantoon, hiilijalanjäljen mittaamiseen ja läpinäkyvään viestintään, voivat erottautua kilpailijoista.
Yhä useampi asiakas toivoo ekologisia ratkaisuja. Puurakennusalan yritys voikin tuoda esiin puutuotteiden hiilensidontakykyä ja vähähiilisen rakennusmateriaalin muita etuja (esim. lämmöneristävyys, energiatehokkuus, kosteudensieto, keveys, muunneltavuus) markkinoinnissaan. Se voi hyödyntää paikallista ja vastuullisesti tuotettua uusiutuvaa puuta, puutuotannon sivuvirtoja sekä puun käyttöä esim. pakkausmateriaalina, uusiokäytössä, polttoaineena tai komponenteissa. Se voi myös kehittää tuotteita ja prosesseja, jotka edistävät kiertotaloutta ja resurssien tehokasta käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aikakaudella jokaisen materiaalivalinnan merkitys kasvaa. Mitä enemmän rakennamme puusta, sitä enemmän varastoimme hiiltä pitkäaikaisesti. Ne puualan yritykset, jotka tunnistavat ja hyödyntävät puun ilmastohyödyt, kehittävät prosessejaan ja viestivät niistä uskottavasti, menestyvät kilpailussa myös ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Kirjoittaja: Martti Saarela, FT, OTM, KTM, tutkimusjohtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Blogi pohjautuu NOHEVA – Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiutta -hankkeen selvityksiin ja kehittämistyöhön. Hanke on EU:n osarahoittama.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus