Osaavan työvoiman saatavuus on tällä hetkellä yksi aluekehittämisen kuumimmista puheenaiheista Suomessa. Aiheen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, mikäli nykyiset kehityskulut jatkuvat, väestöennuste toteutuu ja työikäisen väestön määrä jatkaa laskuaan. Alueiden välinen ja kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa, ja korkeakouluilla on oma roolinsa tässä kilpailussa. Tutkimme käynnissä olevassa hankkeessa, mihin Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2000–2021 korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat muuttaneet valmistumisensa jälkeen: kuinka suuri osuus valmistuneista on jäänyt maakuntaan ja mihin he ovat muuttaneet maakunnan sisällä.
Tulokset osoittavat, että yhteensä 67 % korkeakoulutetuista on jäänyt valmistuttuaan Pohjois-Pohjanmaalle – ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista noin kolme neljästä valmistuneesta (76 %) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista useampi kuin joka toinen (58 %). Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastoaineistojen perusteella koulutusmaakuntaansa jääneiden osuudet ovat Pohjois-Pohjanmaalla sekä yliopistosta että ammattikorkeakouluista valmistuneiden osalta kaikista Suomen maakunnista toiseksi korkeimpia Uudenmaan jälkeen. Noin 70 % maakuntaan jääneistä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta (kotimaakunta 18-vuotiaana). Toisin sanoen pohjoispohjanmaalaiset kotimaakunnassaan korkeakoulutetut ovat maakuntauskollisia myös valmistumisensa jälkeen.
Seurasimme rekisteripohjaisen datan avulla korkeakoulututkinnon suorittaneiden asuinpaikkoja kymmenen vuoden ajan valmistumisesta ja huomasimme, että Pohjois-Pohjanmaan eri alueille muuttavien osuudet ovat vakiintuneet jo siinä vaiheessa, kun valmistumisesta on kulunut vuosi, eivätkä ne juurikaan muutu sen jälkeen. Poikkeuksen muodostaa Oulun kaupunki, johon jää valmistumisen jälkeen yli puolet kaikista maakunnan korkeakoulutetuista. Osa jää jatkamaan opintojaan. Ajan kuluessa osa Ouluun jääneistä kuitenkin hakeutuu asumaan muualle, pääasiassa muualle Suomeen.
Tutkimme myös, kuinka suuri osuus Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulutetuista kansainvälisistä opiskelijoista jää maakuntaan ja sen eri alueille tai muualle Suomeen. Aineistomme sisältää noin 1800 sellaista henkilöä, joiden ensimmäinen kansalaisuus on jokin muu kuin suomi ja joille oli saatavissa asuinpaikkatietoja valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Tulokset osoittavat, että jopa noin 90 % näistä henkilöistä asuu Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen, ja kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen heistä asuu Suomessa edelleen noin 80 %. Osuus ylittää valtioneuvoston asettaman 75 prosentin työllistymistavoitteen ja samalla se kertoo kansainvälisten opiskelijoiden halusta jäädä Suomeen.
Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin vaikeuksia pitää kiinni kouluttamistaan kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista. Vuosi valmistumisen jälkeen yli puolet (58 %) heistä asuu Pohjois-Pohjanmaalla, mutta ajan kuluessa yhä useampi muuttaa joko muualle Suomeen tai ulkomaille. Kymmenen vuoden päästä valmistumisesta Pohjois-Pohjanmaalla asuu enää 37 % maakunnassa koulutetuista kansainvälisistä opiskelijoista eli yli puolet Suomeen jääneistä on työllistynyt maakunnan ulkopuolelle. Lisäksi kansainväliset opiskelijat ovat keskittyneet alueellisesti muita maakuntaan jääneitä korkeakoulutettuja enemmän, sillä lähes kaikki heistä asuvat Oulussa. Muualla maakunnassa heistä asuu vain noin 3 %.
Tutkimus on osa Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kerttu Saalasti säätiön rahoittamaa Muuttuvan Pohjois-Pohjanmaan yhteisoppiva tietojohtaminen 2030 -hanketta, jota toteuttaa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä. Hankeryhmässä työskentelevät tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara, projektitutkija Niina Kotavaara, kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski, projektitutkija Marton Magyar ja projektitutkija Pauliina Björk.
Tutkimuksen tulokset perustuvat Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön, Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston tutkintorekistereihin vuosilta 2000–2021 sekä Digi- ja väestötietoviraston asuin- ja kotikuntahistoriarekistereihin. Aineisto sisältää noin 58 800 Pohjois-Pohjanmaalla suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakoulututkintoa. Tutkimuksen tuloksia on tarkasteltu yhdessä kuntien, seutukuntien ja muiden alueellisten asiantuntijoiden kanssa neljässä työpajassa Kuusamossa, Nivalassa, Oulussa ja Raahessa, ja aineiston analyysejä jatketaan vielä kevään aikana. Hanke päättyy elokuussa 2024.
Kirjoittaja: Niina Kotavaara, FM, väitöskirjatutkija, projektitutkija, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (REx), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Analytiikka ja rekisteridatan prosessointi yhdessä kirjoittajan kanssa:
Ossi Kotavaara, FT, dosentti, tutkimusjohtaja, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (REx), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Marton Magyar, FM, väitöskirjatutkija, projektitutkija, Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä (REx), Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus