Mielletyt esteet – miten yrittäjän kokemukset muodostavat esteen yrityksen kasvulle

Yritys kasvaa kasvuun tähtäävän toiminnan kautta. Yksilöt (kuten omistajayrittäjä) ja ryhmät (kuten yrityksen henkilöstö) ovat toimijoita, jotka toteuttavat kasvuun tähtäävän toiminnan yrityksessä. Toiminta ei toteudu itsestään, vaan tarvitsee taakseen aikomuksen toimintaan. Tämä aikomus muodostuu yksilöiden mielessä tai ryhmäajattelun kautta ryhmien toiminnassa asenteiden, subjektiivisten normien ja koetun käyttäytymisen hallinnan kautta. Tätä lähestymistapaa kutsutaan psykologiassa suunnitellun käyttäytymisen teoriaksi (SKT). Kasvuun liittyen SKT kuvaa, mitkä asiat vaikuttavat kasvuun tähtäävän toiminnan aikomuksen syntyyn ja miten tämä aikomus johtaa kasvuun tähtäävään toimintaan.
kalliokiipeilijän näkymä ylöspäin

Kun tarkastelemme yritysten kasvua, havaitsemme, että kaikki yritykset eivät kasva, eivätkä kasvaneetkaan yritykset kasva loputtomasti. Näitä tekijöitä, jotka jarruttavat yritysten kasvua, kutsutaan usein kasvun esteiksi. Kaikki yritykset kohtaavat kasvun esteitä toiminnassaan, mutta se, miten suuri vaikutus näillä kasvun esteillä on yritysten toimintaan, vaihtelee yrityksittäin. Koska yritysten kasvu on usein tavoiteltu tila, monet tahot pyrkivät vähentämään yritysten kohtaamia kasvun esteitä tai niiden vaikutusta selvittämällä, millaisia kasvun esteitä yritykset kohtaavat. Yritysten kasvun esteiden määrällinen mittaaminen on kuitenkin usein vaikeaa, joten kasvun esteitä tarkastellaan usein laadullisesti koettujen kasvun esteiden näkökulmasta, keskittyen erityisesti yritysten johtajien tai johtoryhmien kokemuksiin kasvun esteistä.

Kun kasvun esteitä tarkastellaan koettujen kasvun esteiden näkökulmasta, on tärkeää ymmärtää, että koetut kasvun esteet kuvaavat sitä, mitkä asiat tarkasteltavien toimijoiden mielestä ovat kasvun esteitä. Ne eivät suoraan kuitenkaan todista, että nämä asiat todella estäisivät yritystä kasvamasta. SKT:n mukaan koettu kasvun este voi olla niin sanottu "mielletty este", joka joko a) estää kasvuun tähtäävän toiminnan aikomuksen synnyn tai b) estää kasvuun tähtäävän toiminnan toteuttamisen. Voi siis olla, että yrityksellä on ulkoisesti kaikki valmiudet kasvuun, mutta sen toimijat kokevat, ettei kasvu ole mahdollista. Kasvuun tähtäävän toiminnan toteuttaminen voidaan kokea myös liian vaikeaksi, minkä johdosta yrityksen toiminta ei tähtää kasvuun.

Koettuihin kasvun esteisiin puuttuminen

Koettuja kasvun esteitä esiintyy sekä suurissa että pienissä yrityksissä, mutta niiden vaikutus korostuu erityisesti pk-yrityksissä. Pk-yritykset ovat usein yrittäjävetoisia, minkä vuoksi yrittäjän kokemukset kasvun esteistä voivat muodostaa kriittisen esteen pk-yrityksen kasvulle. Näin ollen erityisesti pk-yrityksissä kasvua edistävien tahojen, kuten päättäjien, tulisi pyrkiä ymmärtämään, miten kokemukset kasvun esteistä vaikuttavat yrittäjien aikomuksiin ja käyttäytymiseen. Näin niihin voitaisiin vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi koulutuksen ja yrittäjyyskulttuurin keinoin.

Kasvun esteet Pohjois-Pohjanmaan innovatiivisissa yrityksissä -selvityshankkeessa edistämme tätä tavoitetta selvittämällä, millaisia sisäisiä ja ulkoisia kasvun esteitä Pohjois-Pohjanmaan innovatiiviset pk-yritykset kohtaavat ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa. Tarkastelemalla pk-yritysten yrittäjien kokemuksia kasvun esteistä suunnitellun käyttäytymisen teorian (SKT) näkökulmasta pyrimme ymmärtämään, mitkä "mielletyt esteet" estävät yrittäjiä toteuttamasta kasvuun tähtäävää toimintaa – ja ovatko ne samalla myös todellisia yritysten kohtaamia kasvun esteitä. Näin tuotamme tietoa kasvun esteistä, joiden avulla Pohjois-Pohjanmaan yritysten kohtaamiin haasteisiin voidaan jatkossa puuttua entistä tehokkaammin.


Lue lisää “Kasvun esteet Pohjois-Pohjanmaan innovatiivisissa yrityksissä -selvitys” -hankkeesta.

Lähteet:
Doern, R. (2011). Understanding how perceived barriers influence growth intentions and behaviours: Accounts from small business owner‐managers in Russia. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, 17 (5), 488-514.

Kirjoittaja: Peetu Virkkala, DI (tuotantotalous), väitöskirjatutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Insituutti

Kuva: Peetu Virkkala