SuomiAreenassa järjestettävän paneelikeskustelumme kantavana teemana on ”mikrot ovat makroa”, jota panelistit rakentavat pala palalta omaan kokemusperäänsä, työhistoriaansa ja tutkimustuloksiinsa nojaten.
Oulussa lääkäriksi opiskellut, lapsuutensa Kainuussa viettänyt Ali Omar valittiin vuonna 2019 Vuoden Bisnesenkeliksi. Med Groupin perustajana ja yrittäjänä Omar nosti yhdessä toisen perustajan Kustaa Pihan kanssa yrityksensä liikevaihdon nollasta sataan miljoonaan euroon. Yritys myytiin vuonna 2018, ja nykyisin Omar rahoittaa start-up-yrityksiä ja mentoroi nuoria yrittäjiä.
Omarin mukaan täytyy suunnitella prosessi, miten ulkomaille mennään.
“Kannattaa mennä sinne, minne on helppo mennä. Sinne, jonne on helppo kulkea, sinne, jonka kieltä osaamme ja jossa on turvallinen liikekulttuuri”, Omar toteaa ja kannustaa yrittäjiä kehittämään omaa markkinointiosaamistaan.
“Usein sanomme vain, että tuotteemme on halvin, laadukkain tai nopein. Markkinointi on ymmärtää sitä, mikä puhuttelee ihmistä tunnetasolla; mitkä sanat ja miten asetettuna tuntuvat iskeviltä ja houkuttelevilta.”
Valdar Liive on Suomen ja Viron yritysyhteistyön asiantuntija, joka työskentelee tällä hetkellä yritysneuvojana Helsingin kaupungin yrityskeskuksessa NewCo:ssa. Liive on aikaisemmin toiminut yrittäjänä sekä Enterprise Estonian Suomen edustuston johtajana, ja hän tietää, mitä Viron menestyksekkään yrittäjyyskulttuurin takana on. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin toteuttamista tutkimuksista käy ilmi, että Suomi on pahasti jäljessä Viroa ja muita Pohjoismaita yritysten perustamisaktiivisuudessa, viennissä ja kasvussa.
“Virossa tehdään ja katsotaan, Suomessa suunnitellaan ja tehdään”, Liive sanoo.
Liiven mukaan Virossa aktiivisuutta on nostanut se, että verojärjestelmä on helppo ja läpinäkyvä. Ihminen voi olla myös palkkatyömäisessä suhteessa ja laskuttaa työnantajaa oman yrityksensä kautta. Toki siinä on myös riskinsä.
“Virossa markkinat ovat niin pieniä, että yrittäjän täytyy pakosti lähteä kansainväliseksi”, Liive kertoo.
Tuomas Soronen on yksi maalausliike Sorcolor Oy:n perustajajäsenistä. Nuorena veljensä kanssa roskakatoksessa perustettu yritys sai vuonna 2019 Satakunnan Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Alun perin Sorcolor oli tarkoitettu veljesten kesäajan työllistymiseen, mutta innostus yritystoiminnan jatkamiseen kasvoi, ja yritys työllistää nykyisin sesonkina yli 300 henkilöä.
Yrittäjyyteen liittyvä byrokratia saattaa jännittää nuoria yrittäjiä. Onneksi siihenkin on apua saatavilla. Sorosille se apu yrityksen perustamiseen löytyi Googlesta ja myöhemmin myös eri järjestöjen kautta.
”Kannattaa tarttua niihin pieniin hetkiin, joissa intohimo ja yrittäjyys yhdistyy. Näistä ne yrittäjyystarinat syntyy”, Soronen mainitsee.
Kesällä 2013 perustettu sesonkipainotteinen yritys lähti kasvamaan heti alusta vauhdilla.
“Olimme mikroyrittäjiä käytännössä vain ensimmäisen kesän. Seuraavana kesänä meillä oli jo yli kymmenen työntekijää.”
Jaana Lappi työskentelee neuvottelevana virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä. Hänen nykyiset tehtävänsä liittyvät yrittäjyyspolitiikkaan. Lappi on mukana laatimassa yrittäjyysstrategiaa ja valtioneuvoston periaatepäätöstä yrittäjyydestä, jotka toteuttavat Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta elinvoimaisesta Suomesta.
Lapin mukaan pk-yritykset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja on tärkeää tuntea tarkemmin lähtökohdat, jotta voidaan tehdä onnistuneempia politiikkavalintoja. Esimerkiksi mikroyrityksissä erityisesti iältään nuoret yritykset ovat erittäin kiinnostavia ryhmä yrityksiä, koska tiedetään, että ne ovat juuri niitä yrityksiä, joihin syntyy eniten uusia työpaikkoja.
“Suomessa suhtaudutaan yrittäjyyteen aivan eri tavalla kuin ennen. Erityisesti iältään nuoret näkevät sen myös keinona muuttaa maailmaa, eikä sitä nähdä enää pelkästään keinona vaurastua. Kynnys lähteä yrittäjäksi on madaltunut", Lappi toteaa.
Koulutukseltaan tekniikan tohtori Matti Muhos on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja professori sekä teknologialiiketoiminnan dosentti Jyväskylän yliopistossa. Muhoksen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat tuotantotalous, uudistuva liiketoiminta ja digitalisaatio. Muhos panostaa Opetusministeriön Kerttu Saalasti Instituutille antamaan mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tehtävään vahvasti.
Aiemmin mikroyritykset jäivät tilastoraporttien ja tutkimuksen marginaaliin, mutta tehdyn tutkimuksen kautta ne on nostettu valokeilaan. 93 % EU:n alueen yrityksistä on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä, joten talouttamme kehittäessä niitä ei voi jättää huomiotta.
Yhtenä mikroyrittäjyyden trendinä Muhos näkee viennin kynnyksen alentumisen.
“Kapea tuoteidea voi riittää, kun on laaja asiakaskunta. Vientiä helpottaa, kun tuotteet voidaan saada tarjolle globaaleille alustoille pienillä kustannuksilla ympäri maailmaa.”
Kestävyys ja vastuullisuus voivat Muhoksen mukaan olla mikroyritysten kilpailuetu myös ulkomaille mentäessä.
“Kestävyyden ja vastuullisuuden nostaminen kilpailueduksi on luontainen nykyisten tuotantotapojen haastaja. Isot toimijat ovat hyviä tekemään samaa tuotetta tai palvelua nopeammin, tehokkaammin ja halvemmalla. Uusi yritys ajattelee uusiksi ja tuo uusia tapoja toimia esimerkiksi vihreään siirtymään.”
”Mikroyritykset SuomiAreenassa: mikrot ovat makroa” torstaina 14.7. klo 16.00–16.45 MTV-lavalla Porin kauppatorilla sekä streamina tai tallenteena MTV Katsomossa. Tule kuulolle!
Tutustu SuomiAreenan koko ohjelmaan tästä: https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma
SuomiAreena on MTV:n ja Porin kaupungin järjestämä Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, jonka tavoitteena on tuoda esille yhteiskunnallista ja ajankohtaista keskustelua.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus