Mikroyritykset tuottavat huoltovarmuutta – Kansainvälisen logistiikan häiriöt voivat avata ketterille mikroyrityksille uusia mahdollisuuksia

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset laittavat mikroyritykset ahtaalle. Esimerkiksi rakennusalalla rakennusmateriaalien ja energian hintojen nousu on usein suoraan pois mikroyrittäjän katteesta. Harvassa mikroyrityksessä on tämän mittaluokan muutosta ajatellen rahaa sukanvarressa. Moni yrittäjä joustaa omasta palkastaan. Verkostomaisesti toimiva yrittäjä tekee enemmän itse sen sijaan, että ostaisi palveluja toisilta yrittäjiltä. Toisaalta kansainvälisen logistiikan häiriöt voivat avata ketterille ja osaaville mikroyrityksille myös uusia mahdollisuuksia.
Matti Muhos

Esimerkiksi aiemmin Venäjältä tai Kiinasta tuoduille raaka-aineille ja komponenteille etsitään nyt korvaajia läheltä. Kriittiset tuotteet, palvelut ja toiminnot halutaan varmistaa myös globaalien toimitusketjujen häiriötilanteissa. Uusia mahdollisuuksia skaalautuvalle liiketoiminnalle avautuu nyt em. syistä kotimaassa ja myös Euroopan suurille sisämarkkinoille.

Mikroyritykset ovat ketteriä vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin: Nopeasti muuttuvissa tilanteissa ei voi suunnitella varman päälle vaan tarvitaan rohkeutta kokeilla – oikealla rahalla ja oikeiden asiakkaiden kanssa. Tässä on mikroyritysten vahvuus.

Pandemian ja Ukrainan sodan myötä mm. riskinhallintaan, valmiuteen ja huoltovarmuuteen kiinnitetään merkittävästi enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Mikroyrityksiä on harvemmin näissä keskusteluissa nostettu esille huoltovarmuuden näkökulmasta.

Merkittävä osa huoltovarmuuden kannalta tärkeistä toiminnoista tuotetaan yrityksissä. Mikroyrityksiä on 94,3 % suomalaisista yrityksistä ja niissä on neljännes yritysten työpaikoista. Mikroyritysten yleisimpiä toimialoja ovat maa-, metsä ja kalatalous, rakentaminen, kauppa ja palvelut, logistiikka sekä valmistava teollisuus.

Sen enempää ajattelematta syömme mikroyrittäjien tuottamaa ruokaa ja asumme mikroyrittäjien rakentamissa asunnoissa.

Ulkoistaminen on ollut yksi viime vuosikymmenien merkittävä trendi. Yritykset käyttävät ulkoistamista mm. keskittyäkseen liiketoiminnan ydinosaamiseen, siirtääkseen vähemmän kriittisiksi katsomansa toiminnot ulkopuolisille toimijoille ja leikatakseen kustannuksia, esimerkiksi työvoima-, laite- ja toimitilakustannuksia. Myös tämän muutoksen kautta monen huoltovarmuuden kannalta keskeisen palvelun tuottaa käytännössä mikroyritys. Kuljetusala on tästä hyvä esimerkki.

Mikroyritykset ovat kestävän kasvun ja jatkuvan uusiutumisen kannalta keskeinen yritysjoukko, joka toimii puskurina kriiseissä - esimerkkinä vuonna 2020, koronapandemian keskellä:

  • mikroyritysten henkilöstön määrä kasvoi tilastokeskuksen mukaan noin kahdellatoistatuhannella henkilöllä, kun pienten, keskisuurten ja suurten yritysten henkilöstön määrä laski noin neljälläkymmenellätuhannella, eniten suurissa yrityksissä.
  • mikroyritysten henkilöstön osuus kaikista työikäisistä kasvoi.
  • yritysten perustamistiheys kasvoi ja
  • mikroihin työllistyttiin aiempaa enemmän.


Yksinkertaistaen suuret yritykset ovat erinomaisia tekemään asioita tehokkaammin, nopeammin ja halvemmalla, mutta muutokset ottavat niissä aikaa. Mikrot ovat luontaisia uudistajia, joiden on kasvaakseen tehtävä toisin.

Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta – siksi mikroyritykset on tärkeä pitää mukana huoltovarmuutta koskevassa keskustelussa ja kehittämisessä. Tulevaisuuden uudet avaukset ovat tämän päivän mikroyritysten varassa. Niihin kannattaa panostaa muutoksen keskellä.


Kirjoittaja: Matti Muhos, TkT, johtaja, professori, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaa-lehdessä 2.10.2022.