On selvää, että liiketoimintaympäristössä tapahtuneet viime aikoina erittäin nopeat muutokset ovat haastaneet yritysten toimintaedellytyksiä. Työnantajayritysten määrän laskua ei selitä pelkästään viime vuosien kriisit. Tilanne on jatkunut yhtä jaksoisesti jo yli kymmenen vuotta.
Joillekin toimialoille COVID-19-pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuneet vaikeudet raaka-aineiden, materiaalien ja komponenttien saatavuudessa ovat olleet ylitsepääsemättömiä. Yritykset, joiden varautumisessa on ollut puutteita, ovat joutuneet vaikeuksiin.
Lisähaasteena inflaatio lähti nopeaan nousuun ja Euroopan keskuspankki aloitti talletuskoron nostot. Rahan hinta nousi nollakoroista lukemiin, joita ei nähty kymmeneen vuoteen. Tällä on ollut suuri vaikutus kuluttajien luottamukseen ja se on käytännössä pysäyttänyt esimerkiksi asuntorakentamisen.
Yritystutkimus on perinteisesti pitänyt liiketoiminnan kasvua lineaarisena tapahtumana, ja vasta viime vuosina tutkijat ovat kääntäneet huomionsa liiketoiminnan kasvuun prosessina. Tutkimus on tunnistanut useita yrityksen kasvumalleja, missä kasvu jatkuu lineaarisesti eli yhtäjaksoisesti vaiheesta toiseen. Kun kasvua tutkitaan prosessina, on oleellista tehdä kysymys ”miten” kasvu on tapahtunut, eikä "kuinka paljon”?
Tutkimus tunnistaa pienyritysten kasvua tukeviksi tekijöiksi mm. omistajajohtoisuuden ja yrittäjähenkisyyden. Vastaavasti kasvua hidastavia tekijöitä voivat olla puutteet esim. osaamisessa eri liiketoiminta-alueilla ja hallitustyöskentelyssä.
Toisaalta tiedämme, että yksinyrittäjille suurin este ensimmäisen henkilön palkkaukseen on pelko virherekrytoinnista. Yksinyrittäjille on luontevaa lisätä kapasiteettia toimimalla osana yritysverkostoa. Usein myös kasvu korkeintaan 10 henkilöä työllistävästä mikroyrittäjästä 10–50 työntekijän pienyrittäjäksi jää tekemättä.
Tutkimustietoa siitä, mitkä ovat työnantajayritysten laskuun johtaneet syyt, ei juurikaan ole saatavilla. Onko niin, että Suomessa vallitseva yrityskulttuuri ei enää tuota tarpeeksi kasvuhakuisia yrittäjiä? Mitä seuraa, jos tällainen yrityskulttuurin muutos on tapahtunut? Miksi Suomessa kannattaa työllistää on kysymys, johon on löydyttävä vastaus.
Kirjoittaja: Kai Hänninen, yliopistotutkija, dosentti, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus