Onko päästö- ja nielulaskenta sidottu hiilen ja laskijan arvoihin?

Olemme Nivalan Kaukolämpö Oy:nä mukana hankkeessa ” Vähähiilinen yritysekosysteemi maaseudun ratkaisuna kestävään kasvuun (ARVO)”, jonka hankehallinnoinnin toteuttaa Oulun yliopisto ja osatoteuttajina on Kaukon lisäksi Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Nivalan Teollisuuskylä Oy sekä Nivalan kaupunki.

Hanke on ollut erityisesti allekirjoittaneelle ohjausryhmän jäsenenä mielenkiintoinen. Energiatekniikkaan suuntautuneena insinöörinä ja Kaukon toimitusjohtajana olen saanut seurata hiilipäästöjen ja -nielujen tieteellisen ja ideologisen laskennan tasapainoa suuntaan ja toiseen jo vuosien ajan. Webinaarissa 18.5.2021 saimme mielenkiintoisen tietopaketin päästölaskennan hurjasta ”kehityksestä” menetelmien viidakossa, jossa valintoja tehdään tavoitteen mukaisesti.

Lämmönkäytön päästöjä lasketaan usein energiatehokkuushankkeissa sekä vuosipäästöjen määrittelyssä. Kauko tuotti muutaman laskuesimerkin saatavilla olevista menetelmistä käyttäen Kaukon omaa lämpöä hiilineutraalina, vähähiilisenä, hiilinieluna sekä Suomen keskiarvona. Laskennoissa on käytetty mahdollisimman korkean auktoriteetin omaavia lähteitä. Pitemmät perustelut, usein esiintyvät laskentojen väärinkäytökset ja lähteet löytyvät Kaukon nettisivuilta ajankohtaista osiosta.

 

1. Hiilineutraali lämpö 0 kg CO2e/MWh

Kaukolla on käytössään Euroopan komission RED 2- asetuksen mukainen Energiaviraston valvoma päästölupa. Päästöt auditoidaan todentajalaitoksen toimesta, joka Kaukon kohdalla on Kiwa Inspecta Oy. Todennuksen jälkeen Kauko palauttaa päästötilin kautta oikeaksi todetun määrän päästöoikeuksia Euroopan komissiolle. Päästöt ovat nolla ja jaottelemalla niitä hyödynjakomenetelmällä lämmölle ja sähkölle, tulos on edelleen nolla. Tällä laskentaperiaatteella Kaukon lämpö on siis hiilineutraalia.

 

2. Vähähiilinen lämpö 7 kg CO2e/MWh

Kuntien päästöinä, konsulttien hankkeissa ja SYKEn laskelmissa käytetään tyypillisesti KHK-kertoimia, jotka eroavat virallisten todennettujen päästöjen laskennasta. Selitys tähän eroon useimmissa on ns. hiiliekvivalentit, eli biomassapolttoaineen muut kuin hiilipäästöt, jotka muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta ilmakehässä. Osuus on biomassalla hyvin pieni, mutta laskentaa vaativa. Määrityksen jälkeen päästöt tuotannossa jaotellaan lämmölle ja sähkölle Motivan julkaiseman hyödynjakomenetelmän avulla.

Kaukon tuotannon ollessa hyvin puhdasta, tulos on 7 kg CO2e/MWh, joka tarkoittaa erittäin vähähiilistä (muistutuksena, tässä laskelmassa ei ole hiiltä lainkaan, vain verrattavia hiiliekvivalentteja).

 

3. Hiilinielu lämpö – 76 kg CO2e/MWh

Viime vuosia valtavaa nostetta on saanut menetelmä, jossa käsitellään toimintaa laajempana kokonaisuutena, osana ekosysteemiä. Kaukolle isoimmat virrat ekosysteemiin ovat biomassapolttoaineet, puhdas lämpö, puhdas sähkö sekä maanrakennuskelpoinen tuhka.

Ekosysteemin päästöjä alentavaa sähköä ja tuhkaa syntyy lämmöntuotannon sivutuotteena. Positiivinen ”kädenjälki” syntyy siis lämmön käytön suhteessa, joten kasvattamalla lämmön käyttöä myös kädenjälki kasvaa. Hiiliekvivalentteja käyttäen, eli laskien mukaan myös SYKE:n käyttämät biomassan KHK-päästöt, Kaukon lämpö kääntyy hiilinieluksi – 76 kg CO2e/MWh.

Kansankielistettynä lämmönkäyttö Nivalassa luo noin 7 km2 metsää vastaavan hiilinielun ja yhden omakotitalon käyttö vastaa noin 230 puun kasvua. Tämä laskentamenetelmä on kasvava trendi yritysten hiilijalan- ja kädenjäljen määrittämisessä ja näkyy mm. maitopurkeissa sekä muussa ekomarkkinoinnissa.

Tapauskohtaisesti on myös mahdollista käyttää valikoiden 1, 2 ja 3 menetelmiä ja niiden variaatioita ekosysteemin eri osa-alueiden päästövaikutusten arvioinnissa, jolloin lopputulokseen pystytään vaikuttamaan eniten.

 

4. Suomen keskiarvo kaukolämpö 148 kg CO2ton/MWh

Kyse ei ole oikeastaan laskennasta, eikä Suomessa ole kuntaa tai kaukolämpöyhtiötä nimeltä keskiarvo. Puolestaan Suomessa on noin 200 erillistä kaukolämpöverkkoa. Siitä huolimatta Suomen laajuisessa markkinoinnissa ja uusia teknologioita esitellessä aika ajoin käytetään keskimääräistä lukua kuvastamaan hiilikädenjälkeä tuotteella kohdentamatta sitä erityisesti mihinkään.

Näistä yleisluontoisista lukemista vaikutus valuu valitettavan usein myyntiin saakka. Yhteistuotannon keskiarvopäästö on yllättävän korkea laskutrendistä huolimatta ja tuotteen hankkineelle on voinut jäädä ilmastohyötymielikuva Motivan ilmoittamalla 148 kg CO2/MWh keskiarvokertoimella laskettuna (vrt. edellä esitettyihin lukuihin). Luku on hyvin harhaanjohtava, mutta tulee esiintymään niin kauan kuin jokin virallinen taho sen ilmoittaa virallisilla sivuillaan.

Samasta tuotteesta voidaan todellakin esittää hiilidioksidivaikutuksen osalta päinvastaisia arvoja. Jokainen arvo voidaan kuitenkin perustella pitävästi ja pitää sitä oikeana. Menetelmiä käytetään polttamisen lisäksi laajasti esimerkiksi maanviljelyn, metsänhoidon ja infran päästöjen laskentaan. Mitä kauemmaksi hiilen ja hapen kemiallisesta reaktiosta ajaudutaan, sitä enemmän valintoja on tehtävä tuloksen saavuttamiseksi. On laskijan arvovalinta, millaisen tavoitteen päästökertoimelle asettaa.

Tilanne päästölaskennassa tällä hetkellä muistuttaa ajoittain pulpahtavaa hämmennystä pituusyksiköiden tulkinnan suhteen. Yleisesti kerrotaan avaruussukkulan räjähtäneen rakenteiden laskennassa tapahtuneen yksikkövirheen takia ja 200 jalkaa pitkä laiva herättää kunnioitusta kuulijassa ilman hajuakaan mistä puhutaan.

Päästölaskennassa mittayksikön lisäksi myös mittatikkua voidaan venyttää sopivan luvun saavuttamiseksi ja se on hyvä tiedostaa minkä tahansa tahon esittämää lukua arvioidessa. Jokainen luku on suuntaa antava. Mitä jos päästövaikutuksen suunta voi vaihdella nielun ja päästön välillä laskentatavasta riippuen ja laskijan on tehtävä valinta niiden välillä. Minkä tavan hän valitsee ja mistä syystä? Tuleeko laskijan toimia toimeksiantajan eduksi, kuten muilla toimialoilla on tapana?

Olisiko vastuullista viestiä kaukolämpöenergian käytön Nivalassa vähentävän globaalisti hiilidioksidipäästöjä? Onko ongelma, jos energiatehokkuus ja päästövaikutus ovat ristiriidassa? Näihin kysymyksiin vastaaminen on myös arvovalinta.

Nivalan Kaukolämpö Oy on paikkakunnan elinvoimaa ja hyvinvointia edistävä yhtiö, joka tuottaa mahdollisimman tehokkaasti lämpöä ja sähköä asiakkailleen. Kauko kuitenkin tulee jatkossakin kommentoimaan teknisiä ja tieteellisiä asioita sekä kansankielistämään tärkeäksi näkemiään asioita.

Hiilitaseen lipasta raottaen,
Hannu Petäistö
Sähkötekniikan ins. AMK
Toimitusjohtaja
Nivalan Kaukolämpö Oy, Kauko
ARVO-hankkeen ohjausryhmän jäsen

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 05/2021.