Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemien yrittäjyyslinjauksien mukaisesti yrittäjyyskasvatuksen painopisteenä on sekä yrittäjämäinen käyttäytyminen että yrittäjyydessä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen (OKM 2017). YES-verkoston mukaan yrittäjyyskasvatus on ”lapsille ja nuorille suunnattua kasvatusta, jonka tavoitteena on edistää myönteistä asennetta yrittäjyyteen, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja kehittää yrittäjämäistä toimintakulttuuria” (YES-verkosto 2022).
Ulla Lehtinen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin MicroENTREstä ja Leena Eskola Kouluskeskus JEDUsta esittelivät tutkimustuloksia liittyen opettajien näkemyksiin oppilaiden yrittäjyysinnokkuudesta ja yrittäjyyden opetuksesta Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkastelu perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin Kerttu Saalasti Instituutissa osana SOLOEntre ja yrittävä kulttuuri -hanketta joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020. Kyselyyn vastasi 253 opettajaa ja 1497 nuorta iältään 15-24 -vuotta. Kysely kattoi kouluasteet alakoulusta toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin. Aineisto kerättiin kymmenestä Pohjois-Pohjanmaan kunnasta ja Kokkolasta Keski-Pohjanmaalla.
Kyselyaineiston perusteella opettajat näkivät oppilaiden kiinnostuksen ryhtyä yrittäjiksi vielä positiivisemmin kuin oppilaat: 79,8 % opettajista arvioi, että oppilailla on kiinnostusta yrittäjyyteen, kun vastaava luku myös oppilaiden keskuudessa oli varsin korkea 66,7 %. Opettajien arviointiin ei sukupuolella tai perheen yrittäjätaustalla ollut vaikutusta. Sitä vastoin oppilaissa tytöt ja yrittäjäperheestä tulevat näkivät kiinnostuksen suuremmaksi kuin muut vastaajat.
Miesopettajista 19 % ja naisopettajista 5 % toimi myös yrittäjinä. Tulevaisuudessa itse yrittäjiksi aikoi miesopettajista 24 % ja naisopettajista 10 %. Vaihtoehtoon ”mahdollisesti, mutta ajankohta ei nyt ole sopiva” vastasi kyllä 42 % miehistä ja 33 % naisista. Vastaavasti kysymykseen ”aiotko joskus ryhtyä yrittäjäksi” poikaoppilaista vastasi ”kyllä” 14 % ja tytöistä 9 %. Vaihtoehtoon ”mahdollisesti” pojista vastasi kyllä 57 % ja tytöistä 49 %. Vastaukset tukevat käsitystä, että Suomessa naisten kiinnostus ryhtyä yrittäjiksi on selkeästi alhaisempi kuin miehillä.
Kun tarkastellaan opettajien arvioita nuorten kiinnostuksesta ryhtyä yrittäjiksi, ammatillisen toisen asteen opettajat (ammattikoulu) antoivat alhaisimman arvion: 71 % ammatillisista opettajista katsoi oppilaiden olevan kiinnostuneita ryhtyä yrittäjiksi. Vastaavaa kouluasteiden välistä eroa ei havaittu oppilaiden keskuudessa. Erityisesti ne opiskelijat, jotka aikovat yrittäjiksi, arvioivat koulutuksen antavan yrittäjyyteen hyvät valmiudet ja kokivat yrittäjyyden olevan mielenkiintoista.
Yli 50 % vastanneista opettajista oli samaa mieltä, että yrittäjyys on esillä oppilaitoksessa. Edelleen kriittisimmin suhtautuivat 2. asteen ammatilliset opettajat ja positiivisimmin ammattikorkeakoulun opettajat. Koulutuksen nähtiin myös yleisesti antavan hyvät valmiudet yrittäjyyteen. Tosin ammattikoulun opettajat olivat edelleen tässäkin väittämässä kriittisempiä kuin oppilaat.
Leena Eskola tarkasteli lähemmin, miten yrittäjyyttä pitäisi opettaa ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoululla. Opiskelijat, jotka aikoivat yrittäjiksi, korostivat kannustuksen merkitystä, konkreettista tukea ja aitoja yrittäjyyskokeiluja koululla kuten harjoitusyritykset ja kevytyrittäjyys.
Oppilaat, jotka eivät aikoneet yrittäjiksi, toivat esille yrittäjyystaitojen opettamista, yrittäjyysopintojen vapaaehtoisuutta ja tietoa siitä, miten yrittäjyysriskejä voitaisiin pienentää. He toivoivat myös kuulevansa yrittäjien omia kokemuksia sekä pääsevänsä yritysvierailuille.
Vastaavasti kun asiaa kysyttiin opettajilta, jotka olivat halukkaita yrittäjiksi, he korostivat käytännön opetusta yhdessä yrittäjien kanssa integroimalla yrittäjyys oppiaineisiin sekä oppilaiden innostamista ja rohkaisemista. Toisaalta opettajat, jotka eivät halunneet yrittäjiksi, mainitsivat tarpeen erilliselle opintojaksolle ja opettajien lisäkoulutukselle sekä korostivat yrittäjien roolia osallistua oppilaitosten toimintaan. Voidaan todeta, että opettajat, jotka eivät kokeneet yrittäjyyskasvatusta omakseen, haluavatkin ulkoistaa opetuksen asiantuntijoille ja yrittäjille.
Eräs opetuksesta vastaava totesi, että yrittäjyyskasvatus ei oikein tunnu kuuluvan kenellekään kouluissa. Kuten opetusministeriön määrityksessä esitetään, yrittäjyyskasvatukseen kuuluu yrittäjämäisen asenteen luominen ja yrittäjyyteen liittyvien taitojen opettaminen. Vaikka yrittäjyyden opetus koetaan hyvin tärkeäksi, moni opettaja ei usko omaan kykyynsä tuoda yrittäjyyttä esille opetuksessa. Yrittäjyyskasvatusta haluttaisiinkin siirtää ”kokemusasiantuntijoille” kuten entisille ja nykyisille yrittäjille. Opettajan oma asenne ja esimerkki ovatkin kuitenkin keskeisiä seikkoja yrittäjyyden tuomisessa osaksi jokapäiväistä opetusta. Miten siis voitaisiin vahvistaa opettajien valmiuksia sisällyttää yrittäjämäistä toimintaa osaksi opetusta? Erityisesti yrittäjyyskasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta ja alueellisia kehittämishankkeita tarvittaisiin lisää Pohjois-Pohjanmaalla.
Vaikka oppilaat yleisesti kokivat yrittäjyyden kiinnostavan nuoria, yrittäjyysinnokkuuden konkretisoituminen yrittäjyydeksi jää usein toteutumatta. Yrittäjyyden koettiin sisältävän paljon riskejä ja vaativan monia taitoja. Keskeinen haaste on myös, miten yrittäjyyttä karsastavat oppilaat, erityisesti tytöt, saataisiin kiinnostumaan asiasta. Yhtenä yrittäjyyskasvatuksen trendinä onkin, että kasvuhakuisen ”sankariyrittäjyyden” sijaan entistä enemmän korostetaan alhaisen kynnyksen ”jokapäiväistä yrittäjyyttä”, joka voi olla myös sivutoimista ja väliaikaista riippuen henkilön elämän vaiheesta. Siis jokainen voisi olla joskus yrittäjä!
Kirjoittaja: Ulla Lehtinen, TkT, erikoistutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE
Kuva: Ulla Lehtinen
Blogi perustuu seuraaviin vuoden 2024 Yrittäjyyskasvatuspäivien esityksiin:
Lehtinen, U., Ala-Rämi, K., Eskola, L., Taipale-Erävala, K. Opetushenkilöstön mielikuvat nuorten yrittäjyysinnokkuudesta: miten opettajien asenteet eroavat oppilaista Pohjois-Pohjanmaalla?
Eskola, L., Ala-Rämi, K., Lehtinen, U., Taipale-Erävala. K. Opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta ammatillisessa koulutuksessa.
Muut lähteet:
Hintikka, J., Taipale-Erävala, K., Lehtinen, U. and Eskola, L., 2022. Let’s be entrepreneurs–Finnish youth’s attitudes toward entrepreneurship. Journal of Enterprising Communities: People and Places in the Global Economy, 17(4), pp.856-874.
OKM. 2017. Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
YES-verkosto. 2022. Mitä yrittäjyyskasvatus on?
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus