Osaamista voidaan tarkastella useista näkökulmista. Substanssiosaaminen tarkoittaa ammatillisia ja teknisiä taitoja, kuten vaikkapa kielitaitoa, ohjelmointiosaamista tai hoitotyön menetelmiä. Erikoistunut tietämys ja asiantuntijuus syntyvät usein vuosien kokemuksen kautta, ja voivat liittyä vaikkapa lainsäädäntöön, tutkimusmetodologiaan tai projektinhallintaan. Näiden rinnalla meta- eli geneeriset taidot – kuten ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen, ajanhallinta ja vuorovaikutustaidot – ovat yhä keskeisemmässä roolissa nopeasti muuttuvassa työelämässä.
Myös Oulun yliopistossa on määritelty geneeriset taidot, jotka tullaan sisällyttämään kaikkiin tutkintoihin. Näitä ovat: 1) analyyttisen, kriittisen ja luovan ajattelun taidot, 2) hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen taidot, 3) kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustaidot, 4) kestävyys-, vastuullisuus- ja eettisyystaidot, 5) monitieteisyys- ja tieteidenvälisyystaidot sekä 6) viestintä-, vuorovaikutus- ja digitaidot.
Kontekstuaalinen osaaminen, eli taito toimia eri ympäristöissä sekä verkostot, joita osaaja hyödyntää, ovat tärkeä mutta usein vähemmän huomioitu osa osaamista. Osaaminen ei ole vain sitä, mitä osaat, vaan myös sitä, miten, missä ja kenen kanssa ja osaat toimia.
Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla yllättävän haastavaa. Usein arjessa kehittynyt hiljainen tieto tai sosiaaliset taidot jäävät huomaamatta, koska niitä ei aina mielletä “oikeaksi” osaamiseksi. Myös kulttuuriset tai persoonaan liittyvät tekijät, vaatimattomuus tai riittämätön palautteen saanti voivat estää osaamisen näkyväksi tekemistä.
Osaaminen on myös aina yksilöllistä. Eri ihmiset oppivat uusista kokemuksista ja tiedosta eri asioita. Osaaminen rakentuu jo olemassaolevalle tietopohjalle: liitämme uuden tiedon vanhan perustalle. Tämä perusta on kaikilla omanlaisensa, omien kokemusten ja oman historian kautta muodostunut. Se myös ohjaa meitä kiinnittämään huomiota, motivoitumaan ja kehittämään osaamistamme tiettyyn suuntaan.
Omaa osaamista voi alkaa kartoittaa esimerkiksi reflektoimalla aiempia työ- ja oppimiskokemuksia, pyytämällä palautetta tai hyödyntämällä osaamisprofiilityökaluja, kuten portfolioita tai osaamiskarttoja. Kannattaa myös pilkkoa eri ajanjaksoina hankittu osaaminen pienempiin osiin: voi esimerkiksi pohtia, mitä kaikkea tekemistä johonkin tiettyyn projektiin kuului. Myös keskustelut kollegoiden, ohjaajien tai oman lähipiirin kanssa voivat auttaa näkemään omat vahvuudet uudessa valossa.
Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii uteliaisuutta ja rohkeutta. Se ei aina tarkoita uutta tutkintoa – usein se voi olla uuden näkökulman oppimista, uudenlaisen tiimin kanssa työskentelemistä tai vaikkapa verkostoitumista toisen alan asiantuntijoiden kanssa. Se on myös kykyä kyseenalaistaa omia käsityksiä ja olla avoin erilaisille näkökulmille, tehdä havaintoja ja päätelmiä. Kun opimme tunnistamaan osaamistamme monipuolisesti, opimme myös arvostamaan itseämme osaajina ja tekemään osaamisestamme näkyvää myös muille.
Osaaminen ja kyvyt ei ole muuttumattomia. Osaamista on myös osaaminen ja taidot, joissa emme ole erityisen hyviä. Usein riittävät taidot riittävät. Nämä ovat lisäksi kehittymisen aluetta, ja joustavalla asenteella, yrittämällä ja harjoittelemalla osaaminen vahvistuu. Parhaatkin ammattilaiset ovat alussa olleet noviiseja.
Haluatko pohtia omaa osaamistasi ja vahvuuksiasi ohjatusti? Tule mukaan kaikille avoimelle verkkokurssille 7.8.2025 alkaen! Kurssi on suoritettavissa omaan tahtiin ja voit saada siitä kaksi opintopistettä! Lue lisää: Tunnista osaamisesi ja vahvuutesi (MOOC, (AVOIN YO / JOY.
Kirjoittaja: Virpi Pietikäinen, FM, KM, koulutussuunnittelija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Pixabay / congerdesign
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus