Pitääkö itseään koko ajan kehittää ja tuunata?

Monen yrittäjän ja asiantuntijan somefeedit ovat täynnä erilaista itsensä kehittämisen sisältöä. On verkkokursseja, kuntoiluvalmennuksia, tietoiskuja ja kaikkea siltä väliltä. Tähän on osa suhtautunut jo kriittisesti mm. ylisuorittajien auttamiseen erikoistunut psykoterapeutti Emilia Kujala. Hän julkaisi vasta kirjan Suuri self help -huijaus, jossa väitetään, että nykyihmistä hallitaan sisäistetyllä riittämättömyydellä. Työn odotukset kasvavat ja meillä on enemmän kuin koskaan tietoa siitä, miten voida hyvin. Siitä huolimatta voimme koko ajan huonommin.
mies kirjoittaa läppärillä kahvilan ikkunalla

Yhdysvaltalainen professori Gloria Mark työryhmineen on tutkinut jo parinkymmenen vuoden ajan ihmisten keskittymiskykyä heidän käyttäessään digitaalisia laitteita. Nykyisin 47 sekuntia on keskimääräinen aika, jonka jälkeen keskeytämme tehtävämme ja suuntaamme huomiomme jonnekin muualle. Vuonna 2004 vastaava aika oli Markin tutkimusten mukaan keskimäärin noin kaksi ja puoli minuuttia. Vuonna 2012 se oli laskenut 75 sekuntiin. Parissakymmenessä vuodessa tulos on siis pudonnut reilusti yli puolet pienemmäksi. Ja vaatimukset työssä ja viriketulva vain kasvavat.

Ihmisellä on 80-90000 ajatusta päivässä ja 80% niistä on huomenna samanlaisia kuin tänään, jos ajatuksia ei tuuleteta. On selvä, että maailman kiihtynyt teknologinen, sosiaalinen ja ekologinen muutos ei anna kenellekään varaa heittäytyä ajopuuksi, vaan jokaisen olisi otettava jonkinlainen vastuu ja rooli yhteisössä ja lisäksi vastuu omasta hyvinvoinnista. Jos olemme jatkuvasti nopeassa, tehtävästä toiseen pomppoilevassa tilassa emmekä anna aivoillemme niiden tarvitsemaa palautumisaikaa, aivojen tarvitsema tasapaino häiriintyy. Aivot kuormittuvat ja työelämässä ilmenevä pomppoileva tila valuu entistä enemmän myös vapaa-ajalle. Aivotutkija psykologian tohtori Mona Moisalan mukaan pahin skenaario on, ettemme palaudu edes vapaa-ajalla. Jos aivot eivät pääse palautumaan, myös muu kehomme väsyy.

Ihminenhän on ihminen suhteessa muihin. Tämän takia yhteistyöhön, oman paikan löytämiseen maailmassa ja siihen, että voi tehdä jotain yhteisön eteen, tarvitaan hyvinvoivia ihmisiä, mutta myös osaamisia. Rutger Bregman kirjoittaa kirjassa Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa, että ihminen on luonnostaan ystävällinen, yhteistyöhaluinen, mutta vain keskinkertaisen älykäs. Ihmisen vahvuus on verkostojen rakentamisessa, sosiaalisessa oppimisessa ja yhteisöllisyydessä. Onko se syy, miksi some koukuttaa? Ihmisen alitajuinen tarve ja halu kuulua joukkoon ja olla mukana osana jotain isompaa koukuttaa? Jos ei ole mukana, tulee pelko siitä, että jää jostain tärkeästä ulkopuolelle.

Tulevaisuuden taidot

World Economic Forum on analysoinut tulevaisuuden osaamistarpeita ja sen mukaan keskeisimmät tulevaisuuden taidot 2020-luvulla ovat: kompleksinen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus.
WEF:n mukaan jopa kolmannes tulevaisuuden keskeisimmistä taidoista puuttuu tämän päivän työelämästä. Tarvitsemme tulevaisuudessa uudenlaista ajattelua, jotta myös syntyy uutta työtä. Maailma kehittyy yhä kompleksisempaan suuntaan ja tulevaisuuden taidoissa korostuvat erilaiset yhteistyötaidot. Tulevaisuuden työ vaatii ympärilleen monialaisen ja monipuolisen verkoston, jossa on ennakkoluulotonta ajattelua ja ongelmien ratkaisukykyä, omaperäisyyttä, kykyä ajatella asioita eri näkökulmista sekä kykyä nähdä asioille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Tämä on hyvä juttu, koska yhteisöllinen oppiminen on ihmisille luontaista. Vasta pysähtyminen, havainnointi ja reflektointi suhteessa toisiin ihmisiin auttaa löytämään sen jutun, jossa juuri itse voi olla paras.
Tulevaisuudessa ihmisten tekemä työ on yhä enemmän inhimillisten kyvykkyyksien hyödyntämistä yhdessä, robottien ja muun teknologian hoitaessa rutiinitehtävät.

Näkökulman vaihtamista on mahdollista oppia ja harjoitella. Vaihtoehtoisia tapoja kuvata, hahmottaa, ymmärtää ja tulkita ihmisiä ja ympäristöämme voidaan opetella esimerkiksi lukemalla, opiskelemalla, teatterin ja elokuvien avulla tai avartamalla maailmankatsomusta tutustumalla erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin. Näkökulman vaihtamisen taidosta on hyötyä kaikille. Myötätunto eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan on tässä tärkeää.

Metataidot vaikuttavat kaikilla aloilla

Metataidoilla tarkoitetaan toimialoista riippumattomia yleisiä taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi teknologiaan, itsensä johtamiseen, oppimiseen, tunteisiin tai luovuuteen. Metataitojen merkitys korostuu erityisesti työn muutoksissa.

Opetushallituksen raportissa ”Osaaminen 2035” mainitaan tärkeimpinä työelämässä vuonna 2035 tarvittavina metataitoina asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen, kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen, ongelmanratkaisutaidot, digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaaminen sekä tiedon arviointitaidot. Keskeinen metataito on myös uuden oppimisen taito sekä siihen liittyvä – ja monelle meistä paljon vaikeampi – vanhasta pois oppimisen taito. Mitäpä, jos uusi metataito olisikin oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin johtaminen? Taito kytkeä itsensä pois viriketulvasta ja antaa aivojen levätä voi olla elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa.

Jos nyt koet, että olisi syytä harjoittaa omaa keskittymiskykyä ja pieni ajatusten tuuletus olisi tarpeen, niin mitä, jos opiskelisit jotain kiinnostavaa vaikkapa avoimessa yliopistossa? Opinnoissa on mahdollisuus syventyä pitkäkestoisesti tiettyyn teemaan, on mahdollista olla kiireettömässä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Voit syventyä kirjoittamaan ja lukemaan kännykän selailun sijasta. Lisäksi pienet tavoitteet tuovat inspiroivia hetkiä, onnistumisen tunteita ja pääset kohti oman elämän pieniä ja suuria unelmia sinulle sopivassa tahdissa, tulevaa ennakoiden.

Lähteet:
Bregman, Rutger, (2022) Hyvän historia – ihmiskunta uudessa valossa.
Hari J. (2023), Kadonnut keskittymiskyky. Bazar Kustannus. Alkuperäisteos nimellä Stolen Focus (2022)
Mark, Gloria (2023) Attention span. Find focus, fight distraction.
WEF, Future jobs report 2020
Opetushallitus: Osaaminen 2035
Yle oppiminen: Mona Moisala, Keskittymiskykymme on puolittunut 20 vuodessa. Tutkijan mukaan aivomme ovat kestokykynsä äärirajoilla
Ylen verkkolehti: Nykyihmistä hallitaan sisäisellä riittämättömyyden tunteella. Emilia Kujala

Kirjoittaja:
Päivi Lohikoski, FT, koulutuspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Mikroyrittäjyyden koulutuksia löytyy Jatkuvan oppimisen yliopiston (JOY) sivuilta.