Sisukkaat suomalaiset uskovat tulevaisuuteen ja rakentavat sitä

Sitran maaliskuun 2023 alkupuolella julkaiseman tulevaisuusbarometrin taustalla on kyselytutkimus, johon vastasi yhteensä 2150 iältään 15-84 -vuotiasta mannersuomalaista. Heiltä kysyttiin tulevaisuuteen suhtautumisen ja tulevaisuuteen vaikuttamisen lisäksi sitä, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut tulevaisuusnäkemyksiin ja mikä on tärkeää tulevaisuuden Suomessa. Aikaisemmat tulevaisuusbarometrit on julkaistu vuosina 2019 ja 2021.

Suomalaisten vahva tulevaisuususko yllätti Sitran ennakoinnin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkisen. Hän toteaa, että meillä on selvästi kriisinkestävyyttä ja luottamusta yhteiskuntaan. Hänelle vakaa tulevaisuususko on suomalaisen yhteiskunnan voimavara.

Viime vuosien kriiseistä huolimatta suomalaisten tulevaisuususko on yhä vahvaa. Tulevaisuususkoa mitattiin kiinnostuksella tulevaisuudesta. Vastaajista 87 prosenttia kertoi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Tulevaisuus kiinnostaa minua”. Jonkin verran eroja vastaajilla on koulutuksen, iän ja elämäntilanteen perusteella. Poimintana voisi mainita, että eniten tulevaisuus kiinnosti akateemisesti koulutettuja (91 %), 15–24-vuotiaita (91 %) ja 25–34-vuotiaita (90 %), heitä, jotka tulevat taloudellisesti erinomaisesti tai melko mukavasti toimeen (90 %). Vähiten tulevaisuus kiinnosti heitä, jotka jättäisivät äänestämättä (76 %) ja heitä, jotka joutuvat taloudellisesti tinkimään ajoittain tai lähes kaikesta (79 %).

Suomalaiset eivät jää toimettomiksi. Tulevaisuusbarometrin kyselyyn vastanneista 81 % kokee, että voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Lisäksi 80 % uskoo voivansa itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Naisista 84 % uskoo yleisiin ja 82 % omiin vaikutusmahdollisuuksiin, miehillä osuus on molemmissa 78 %. Länsisuomalaiset kokevat vaikutusmahdollisuudet vahvimmin, pohjois- ja itäsuomalaiset heikoimmin. Nuorilla (15-24 v.) on eniten uskoa siihen, että voimme vaikuttaa, millaiseksi tulevaisuus muodostuu (87 %).

Millaisena Suomen tulevaisuus nähdään?

Tulevaisuusbarometrin mukaan noin kolmannes näkee tulevaisuuden parempana kuin nykyhetken ja noin kolmannes huonompana. Reilu kolmannes vastaajista taas näkee, että tulevaisuus ei ole parempi eikä huonompi kuin nykyhetki. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Suomen liittymisprosessi Natoon ja muut muutokset eivät ole muuttaneet dramaattisesti suomalaisten suhtautumista tulevaan. Vuonna 2021 heitä, jotka näkevät Suomen tulevaisuuden huonompana kuin nykyhetken, oli 25 %, uusimmassa barometrissa 28 %.

Viime vuosien suuret kriisit, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat osoittaneet entistä selvemmin, miten tapahtumien seuraukset vaikuttavat eri puolilla maailmaa. Mikään muutos ei tapahdu tyhjiössä. Tammikuussa julkaistu Sitran megatrendit 2023 kertoo muutosten kokonaiskuvasta viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous. Tutkimusten ja tilastotietojen pohjalta tulevaisuuden kehityskulut on tiivistetty seuraavasti.

• Luonnon kantokyky murenee. Ekologinen kestävyyskriisi eli ilmaston kuumeneminen, luontokato, resurssien ylikulutus sekä ympäristön saastuminen horjuttavat merkittävästi yhteiskuntaamme. Meillä on kasvava kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, eli siirtymälle luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan.
  
• Hyvinvoinnin haasteet kasvavat. Monet muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmalla haastavat ihmisen hyvinvointia. Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin. Työelämän muutokset, ympäristökriisi, pandemia ja yleinen tulevaisuutta koskeva epävarmuus lisäävät ahdistusta ja mielenterveysongelmia.
  
• Demokratian kamppailu kovenee. Yhteiskuntajärjestelmät ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Demokratioita haastetaan niin yhteiskunnan sisältä kuin ulkoapäin - myös Suomessa. Keskustelun kärjistyminen, hämmennyksen lietsominen ja geopoliittinen valtataistelu luovat tarpeen uudistaa päätöksentekoa ja vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
  
• Kilpailu digivallasta kiihtyy. Teknologia kehittyy nopeasti ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön uusilla elämän osa-alueilla. Dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän ja sen pohjalta tarjotaan uusia räätälöityjä palveluita niin yksilöiden kuin organisaatioiden käyttöön. Samalla kiistellään digitaalisesta vallasta, eli siitä kuka kerää ja hyödyntää dataa. Kamppailua käydään myös digimaailman pelisäännöistä, teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista.
  
• Talouden perusta rakoilee. Globaali eriarvoisuuden kasvu ja ympäristökriisi luovat tarpeen uudistaa taloutta. Vauraus keskittyy yhä pienemmälle joukolle ihmisiä, ja äärisääolojen lisääntyminen ja luonnon tarjoamien palveluiden romahdus murentavat talouden edellytyksiä. Vastuullisuus korostuu kaikessa toiminnassa.

Tulevaisuusbarometrin mukaan suurin osa suomalaisista on samaa mieltä esitetyistä kehityskuluista. Jokaisen kehityskulun kohdalla vähintään yli puolet vastaajista kokee, että se vastaa omaa näkemystä. Toisaalta jokaisen kehityskulun kohdalla vähintään neljännes (26–31 %) vastaajista kokee, ettei kehityskulku vastaa omaa näkemystä lainkaan tai vastaa vain vähän.

Suurin osa suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa tulevaisuuteen, kun asiaa kysytään yleisellä tasolla. Vaikutusmahdollisuudet suhteessa kyselyssä kuvattuihin kehityskulkuihin koettiin vähäisiksi. Nuoret kuitenkin kokivat muita ikäryhmiä useammin, että tulevaisuuden kehityskulkuihin voi vaikuttaa.

Tulevaisuusbarometrikyselyssä oli mahdollisuus nostaa esille myös muita Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja. Useimmin mainittiin velkaantuminen, maahanmuutto, eriarvoistuminen, nuorisoon liittyvät asiat ja energia sekä energiakriisi.

Vastaajat saivat valita viisi tärkeintä tavoitetta 17-kohtaiselta listalta. Tärkeimmät toiveet Suomen tulevaisuudelle olivat kaikille vastaajille yhteisiä: hyvinvointivaltio halutaan säilyttää, julkinen talous halutaan tasapainoon ja velan ottaminen hillityksi. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat työpaikkojen lisäys, korkealla tasolla oleva kansallinen turvallisuus sekä parantunut lasten ja nuorten hyvinvointi.

Tiedosta ymmärrykseen ja toimintaan

Kun tutkii syvemmin tulevaisuusbarometrin ja megatrendien raportteja, löytää kiinnostavia eroja. Omia ajatuksia mahdolliseen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista on mielenkiintoista haastaa tulevaisuudentutkija Sohail Inayatullahin kehittämän hahmotuksen kautta. Hän kehottaa tarkastelemaan asioita menneen, nykyhetken ja tulevaisuuden kautta. Nykyhetken työntö ja menneisyyden paino perustuvat olemassa olevaan tietoon. Tulevaisuuden imu puolestaan on näkemyksellistä. Se muodostuu siitä, mitä pidämme mahdollisena.

Nykyhetken työntö kiinnittää huomion siihen, mikä on muutoksessa juuri nyt, miten muutokset linkittyvät toisiinsa ja millaisia tulkintoja niille annetaan. Samalla pitää tarkastella, mitkä muutokset vahvistavat toisiaan ja mitkä ovat keskenään jännitteisiä, mitä näkökulmia muutokseen liittyy ja miten muutosten vaikutukset näyttäytyvät eri ihmisille.

On sanottu, että jos haluaa katsoa kymmenen vuotta eteenpäin, pitää katsoa vähintään kaksikymmentä vuotta taaksepäin. Menneisyyden väistämätön paino ohjaakin meitä tutustumaan historiaan, aiemmin tapahtuneeseen ja menneiden päätösten vaikutuksiin. Näistä rakentuu pohja, jolle toivottua tulevaisuutta voi rakentaa.

Tulevaisuuden imu kattaa näkemykset tulevaisuudesta, olivatpa ne toivottavia tulevaisuuskuvia tai uhkakuvia. Millaista muutosta toivomme? Onko meillä kyky luoda innostavia ja eteenpäin vieviä tulevaisuuskuvia? Uskommeko itse niihin? Saammeko muut mukaan? Tulevaisuudentutkimuksen uranuurtaja Fred Polak on todennut, että yhteiskunnat säilyttävät elinvoimansa vain niin pitkään, kuin ne säilyttävät kykynsä kuvitella toivottava tulevaisuus.

Kuvitelmat eivät vielä riitä. Ne eivät toteudu itsestään. Tulevaisuus tehdään yhdessä, jokapäiväisillä valinnoilla ja toimilla. Mitä tämä kaikki tarkoittaa oman työni kannalta? Sen pohdintaa aion jatkaa ja nostaa ehdotuksia pohdittavaksi yhdessä työkavereitteni kanssa.

Kirjoittaja: Eija-Riitta Niinikoski, kehityspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Kuva: Pexels, Juan Mendez

Lähteet:
Sitran tulevaisuusbarometri 2023
Sitran megatrendit 2023
Tulevaisuusbarometri: Suomalaisten tulevaisuususko ei horju kriiseissäkään - Sitra (uutinen 9.3.2023)