SoloENTRE-hankkeen palvelutarvekartoituksen tuloksia

SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri -hankkeessa rakennetaan Mikroyrittäjyyden palvelukokonaisuus, joka sisältää uusia yrityspalveluja sekä sähköisiä palveluja muun muassa yritysten kasvun hallintaan ja digitaalisten valmiuksien arviointiin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uutta tietoa yrittäjyyteen kohdistuvista asenteista ja median synnyttämistä mielikuvista yrittäjyyttä koskien. Hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE® ja osatoteuttajina Raahen seudun kehitys, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Teknologiakeskus VTT Oy. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta.

Kysely kohdistettiin yksin- ja mikroyrittäjille. Vastauksia saatiin yhteensä 97 neljän seutukunnan alueelta (Raahen stk, Nivala-Haapajärven stk, Ylivieskan stk ja Oulun stk).

Vastaajista voidaan nostaa esiin seuraavia tietoja:

• 45 % toimii kokoaikaisena yksinyrittäjänä, 29 % työllistää 1-4 työntekijää ja 25 % toimii osa-aikaisena yksinyrittäjänä.
• 72 % on toiminut yrittäjänä 5 vuotta tai enemmän. Nuoria yrittäjiä (alle 4 vuotta toimineet) vastaajista oli 28 %.
• Valtaosa vastaajayrityksistä toimii palvelualalla.
• Liikevaihto vastaajayrityksissä on suurimmalla osalla (52 % vastaajista) alle 50 000 € viimeksi päättyneellä tilikaudella. 25 %:lla vastaajayrityksistä liikevaihto oli 100 000 € - 499 000 euroa. Kolmella prosentilla vastaajayrityksistä liikevaihto oli 1-4 miljoonaa euroa.

Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä yrityksen tämän hetkisestä tilanteesta. Vastaajista suurin osa (35 %) on pitkään alalla toimineita yrittäjiä, joilla yritystoiminta oli vakiintunutta. Toiseksi eniten (19 %) vastaajista on vasta aloittaneita yrityksiä, joilla oli vielä oman markkina-aseman hakemista. Kahdellatoista prosentilla vastaajayrityksistä oli menossa hallitun kasvun vaihe.

Kyselyssä kartoitettiin myös yrittäjien näkemyksiä yrityksien tämän hetken tarpeista liittyen mm. liiketoimintakonseptin uudistamiseen, työvoimatarpeisiin, taloudellisiin haasteisiin, omistajanvaihdostarpeisiin sekä kiinnostuksesta kansainväliseen kauppaan. Suurin osa yksin- ja mikroyrittäjistä ei tunnistanut näillä alueilla tilanteensa olevan akuutti ja vastausprosentit jäivät näiden osalta viiden tuntumaan.

Yksinyrittämisen suurimpina haasteina vastaajayritykset kokivat ajanhallinnan (67 % vastaajista), työssä jaksamisen (55 %), pärjäämisen kilpailussa (32 %) sekä työyhteisön puutteen (28 % vastaajista).

”Yrittäjyys on muodostunut elämäntavaksi. En haluaisi enää palkkatyöhön. Teen työhön liittyviä asioita myös vapaa-ajalla, mutta en katso sitä häiritseväksi. Olen oppinut pitämään lomaa, mutta muuten omasta jaksamisesta huolehtiminen on puutteellista. Työkavereita kaipaan!” - Yrittäjä

Yrityspalvelutarjonnan kehittämisen kannalta keskeinen kysymys on, mitä palveluita yritysneuvonnan tulisi tarjota yksin- ja mikroyrittäjien mielestä. Vastaajia pyydettiin nimeämään viisi tärkeintä kehityskohdetta eri vaihtoehdoista. Myynnin ja markkinoinnin suunnittelu nousi ylivoimaiseksi ykköseksi palvelutoiveiden joukosta 62 prosentilla ja oli ainoa luokka, johon yli puolet vastaajista toivoi lisäpanostusta. Laskelmien ja suunnitelmien laadinta, veroneuvonta, työssäjaksaminen ja markkina-aseman vahvistaminen olivat vahvasti esillä noin 40 prosentin kannatuksella. (Ks. taulukko 1 jutun lopussa.)

”Vapaus päättää asioista itse, vapaa-ajan hallinta, omien ideoiden toteutus. Huikeat mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät. Kaikki on kiinni minusta itsestä ja siitä mitä minä teen ja mitä minä saan työntekijät tekemään ja mitä me yhdessä saamme aikaan. Huippu hommaa!” -Yrittäjä

Kyselyssä selvitettiin myös yksin- ja mikroyrittäjien tavoittamiseksi markkinointikanavia, joiden kautta yrityspalvelut heidät parhaiten tavoittaa. Markkinointikanavissa ei noussut isoa hajontaa eri vastausvaihtoehtojen välillä. Kolme tärkeintä kanavaa ovat sähköposti, puhelin, Facebook. Yksin- ja mikroyrittäjät asioivat yritysneuvonnan kanssa mieluiten virka-aikana (ark. klo 8-16). Tärkeimpinä asiointikanavina nähdään käynti yritysneuvonnan toimipisteessä, sähköposti ja puhelin.

Etätyötilojen käyttötarpeet liittyvät yksin- ja mikroyrittäjillä vahvimmin asiakastapaamisiin, verkostoitumiseen muihin yrittäjiin sekä rauhalliseen työskentelytilaan. Etätyötiloissa tärkeimpinä palveluina nähdään: internetyhteydet, yritysneuvonta, videoneuvottelumahdollisuus, tilan sähköinen ajanvarauskalenteri, kokoustarjoilut & keittiö. Yksin- ja mikroyrittäjien osallistumisen tapahtumiin, seminaareihin ja koulutuksiin ratkaisee vahvimmin tapahtuman sisältö sekä ajankohta. Kolmantena vaikuttavana tekijänä on tapahtuman asiantuntija/puhuja.

Yksin- ja mikroyrittäjät ovat valmiita sitoutumaan parhaiten oman alan yritysten verkostoon (30 % vastaajista). 25 % vastaajista on valmis sitoutumaan tiettyyn teemaan keskittyvään verkostoon ja 23 % eri alojen yritysten verkostoon. 17 % vastaajayrityksistä ei ollut valmis sitoutumaan minkäänlaiseen verkostoon.

”Yrittäjyys merkitsee vapautta tehdä asiat omalla tyylillä ja vapautta suunnitella aikataulut itse. Erityisesti vapautta tehdä asioita, joita rakastaa. Yrittäjänä toimiminen on mukavaa ja haastavaa.” - Yrittäjä

Kyselyn tulokset toimivat pohjana SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri -hankkeen yrityspalvelujen kehittämisessä. On selvää, että yrittäjien tarpeiden kartoitus on keskeinen lähtökohta aidosti hyödyllisten ja paljon käytettyjen palvelukokonaisuksien luomiseksi. Uudet palvelut otetaan käyttöön tänä vuonna, joten yksin- ja mikroyrittäjien kannattaa pysyä kuulolla oman alueensa yrityspalvelujen tarjonnan suhteen. Edes yksinyrittäjän ei tarvitse yrittää yksin, vaan tukea omaan toimintaan kannattaa kysyä alan ammattilaisilta yrityksen kehittämisen kaikissa vaiheissa.

Riitta Palosaari

Yrityskehityspäällikkö

Raahen seudun kehitys

Rahoittajat:

Euroopan Unioni, Euroopan aluekehitysrahasto

Teknologian tutkimuskeskus VTT

Raahen Seudun kehitys

NIHAK

Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE

Oulun yliopisto

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Hankkeen osarahoittajia ovat myös Naturpolis, YTEK, Utajärven kunta, Suomen Yrittäjät, Kerttu saalasti Säätiö, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Haapavesi-Siikalatvan seutukunta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 02/2020.