Keskeinen vaikutus on, että rakentamisprojektiin käytettävä aika lyhenee tehdasympäristössä merkittävästi. Korkea esivalmisteluaste sisätiloissa pienentää vuodenaikojen ja sateiden aiheuttamia haittoja kuten kosteusongelmia. Kun rakentaminen siirtyy sisätiloihin, paranee työturvallisuus ja rakennusprosessin hallinta erityisesti materiaalitehokkuus, jolloin jätteen määrä vähenee. Myös kuljetukset rakennuspaikalle vähenevät, mikä pienentää melu- ja päästöhaittoja. Standardoidut ratkaisut mahdollistavat toistettavuuden ja nopean läpimenoajan. Käytännössä teollinen rakentaminen muistuttaakin paljolti autoteollisuuden tuotantotapaa.
Suomessa moduuleista rakentaminen on kasvava trendi. Tätä rakentamista hyödynnetään tyypillisimmin uusien päiväkotien rakentamisessa, koulurakentamisessa sekä väistötiloissa. Julkisissa rakennuksissa puurakentamisen osuus on ollut 10-20 %. Vuonna 2023 puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta oli noin 27 %. Omakotitaloista toteutetaan yli 80 % puurakenteisina, mutta puukerrostalojen markkinaosuus on ollut vain noin 5 prosenttia. Keskeinen haaste on ollut, että korkeiden kohteiden puurakentamisessa ei ole teollisen mittakaavan edellyttämää kehittynyttä markkinaa ja tuotantoa. Teollista rakentamiskonseptia onkin sovellettu pääosin omakotikotitalojen ja loma-asuntojen rakentamisessa.
Ruotsalaisen Älvsbyhus-talotehtaan päätehdas Älvsbyssa Pohjois-Ruotsissa on jo 1960-luvulta lähtien valmistanut tehtaillaan ns. tilaelementtitaloja. Rakentamistapaa voidaan kutsua ”Ikea-konseptiksi”, jolloin talopaketit ovat hyvin suunniteltuja, pitkälti standardoituja ja toistettavia. Myös talopaketin hinta on kiinteä. Älvsby-talot rakennetaan isoina elementteinä, joissa on lattiat, seinät ja sisäkatto.
Kaikki mitä omakotitaloon voidaan rakentaa valmiiksi tehtaalla, rakennetaan tehtaalla. Tehtaalla asennetaan talon sähköt ja LVI-varusteet. Viikossa valmistuu yhdessä tehtaassa kolme taloa. Taloelementit toimitettaan rakennuspaikalle juna- ja rekkakuljetuksina. Toimitusaika tilauksesta valmiiksi taloksi on noin 8 viikkoa, joista kuusi viikkoa kuluu valmistukseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman vähän tehdään rakennuspaikalla: kaksi henkilöä viimeistelee talon asumiskuntaan kahdessa viikossa.
NOHEVA - Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiutta -hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut massiivipuurakentamisen eli elementteihin pohjautuvan teollisen rakentamisen edistäminen. Joulukuussa 2024 järjestämässämme työpajassa mietittiin massiivipuurakentamisen tulevaisuutta. Yhteisesti todettiin, että puu on uusiutuva, hiilinegatiivinen materiaali, jonka käyttö kasvaa ja asenteet puusta rakentamiseen paranevat tulevaisuudessa.
Konkreettisina toimenpiteinä ehdotettiin seuraavia:
- Edistetään hybridirakentamista (puun yhdistämistä teräs- ja betonirakentamiseen) ja puun käyttöä ohjataan suunnitteluvaiheessa.
- Tiedotetaan puusta rakentamisen eduista ja uudesta lainsäädännöstä koskien mm. hiilijalanjälkivaatimuksia.
- Rakentamisen teollistumista tulisi edistää siirtämällä työvaiheita tehtaaseen.
- Panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
- Edistetään yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja testauslaitosten välillä.
- Parannetaan suunnittelua ja arkkitehtuuria massiivipuurakentamisen arvoketjussa voitaisiin lisäämällä yhteistyötä tilaajien ja valmistajien sekä alihankkijoiden kanssa.
- Tuodaan esille moduulirakentamisen nopeutta ja tehokkuutta erityisesti päättäville tahoille kuten kaavoittajille.
- Edistetään nopeaa rakentamista kasvukeskusten asuntopulan helpottamiseksi kuten puurakenteisten kerrostalojen rakentamista.
Lähteet:
Ylinen Sauli. Teollisen puurakentamisen toimialaraportti 2024.
Hämäläinen Mervi, Jussila Jaakko, Salmi Asta (2021) Elinvoimaa ja kestävyyttä teollisella puurakentamisella. Vaasan yliopiston raportteja 25.
Kirjoittaja: Ulla Lehtinen, TkT, erikoistutkija, NOHEVA-hankkeen projektipäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Kuva: Ulla Lehtinen
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus