Suomessa yksinyrittäjiä on n. 170 000 eli yli 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 40 000:lla. Tapahtunut yksinyrittäjien määrän kasvu ole vain suomalainen ilmiö, vaan kehitys on ollut saman tyyppistä monessa muussakin maassa.
Yksinyrittäjyyden kasvu on seurausta koko työelämän rakenteellisesta muutoksesta, jossa perinteisen ansiotyön ja yrittämisen rajat ovat hämärtymässä. Verkottuvassa liiketoiminnassa yritykset eivät tuota kaikkea itse, vaan hankkivat tuotantopanoksia muilta yrityksiltä. Yhä useammin etenkin suuret yritykset tavoittelevat joustavampaa tuotantotekijöiden käyttöä ja ulkoistavat palkattujen työntekijöiden tehtäviä. Myös projektityön yleistyminen synnyttää verkostoja, jotka luovat mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle. Erityisesti osaamiseen ja asiantuntijuuteen perustuva yksinyrittäjyys on yleistynyt.
Yksilöt tarjoavat omaa osaamistaan yhä useammin yrittäjän ominaisuudessa joko omasta aloitteesta, tilaisuuden tullessa tai olosuhteiden pakosta. Toisaalta työurien pirstaleisuus synnyttää perinteisistä poikkeavia työ- ja yrittäjäuria, jotka voivat myös yhdistyä toimeentulon varmistamiseksi tai parantamiseksi. Yrittäjyys palkkatyön, eläkkeen, opiskelujen tai kotityön ohessa on yhä useammin yrittämisen muotona. Yksinyrittäjyys ilmenee paitsi päätoimisena yrittäjyytenä niin myös mm. osa-aikaisena-, sivutoimisena-, osuuskunta-, freelancer-, tai kevytyrittäjyytenä.
Kun yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti, myös yksinyrittäjien merkitys kansantaloudelle on kasvanut. Yksinyrittäjät eivät välttämättä kuitenkaan toimi yksin, vaan he voivat olla liiketoiminnallisesti osa suurempaa kokonaisuutta, verkostoa tai arvoketjua. Lisäksi hankkiessaan hyödykkeitä ja palveluita yksinyrittäjät luovat myös tuloja ympärilleen. Yksinyrittäjyydessä on paljon uutta kasvupotentiaalia. Kasvuhalukkuus on voimakkainta nuorten yksinyrittäjien keskuudessa ja toimialoista voimakkainta kasvuhakuisuus on kaupan ja teollisuuden aloilla.
Kun yksinyrittäjä vastaa toiminnastaan yksin ja itselleen, täytyy osaamista ja toimintaa kehittää esimerkiksi itsensä johtamisen kautta. Tilastokeskuksen mukaan lähes neljä kymmenestä yksinyrittäjästä pitää taloudellista tilannettaan joko hieman tai hyvin epävarmana. Yksinyrittäjät, jotka edustavat suurinta osaa mikroyrityksistä, tarvitsevat ja ansaitsevat tukea ja neuvontaa kehittymiseen, kasvuun ja työllistämiseen.
Kirjoittaja: Martti Saarela, KTM, OTM, MicroENTREn projektitutkija
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oulun yliopiston mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE®:n blogissa 08/2018.
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus