Kolme kiehtovaa suomalaista tekoälykirjaa

Haluatko syventää tietämystäsi tekoälystä, mutta et tiedä mistä aloittaa? Kirjaston tietopalveluneuvoja Tommi Lindström vinkkaa blogikirjoituksessaan kolme tuoretta kotimaista teosta, jotka auttavat ymmärtämään tekoälyn maailmaa, antavat vinkkejä tekoälytyökalujen hyödyntämiseen ja opettavat myös tekoälylukutaitoa.
Kolme tekoälyä käsittelevää kirjaa pöydällä kirjastossa.

Immo Salo (2023): Luova tekoäly mullistaa kaiken – ChatGPT näyttää tietä

Immo Salon uusin teos tarjoaa syvällisen yleiskatsauksen luovan tekoälyn mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Kirja kuvaa tekoälypalveluita, kuten ChatGPT, DALL-E 2, Midjourney ja Synthesia. Nämä tekoälypalvelut toimivat työkaluina, jotka helpottavat ja tehostavat monipuolisesti erilaisia työtehtäviä ja työprosesseja. Kirjassa kerrotaan miten tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi sisällöntuotannossa, ideoinnissa, työn kehittämisessä ja markkinoinnissa.

Salo on kirjoittanut neljä tietokirjaa, jotka käsittelevät tekoälyä, big dataa, pilvipalveluita ja analytiikkaa. Tämä viimeisin kirja keskittyy siihen, miten tekoälypalvelut voivat huomattavasti tehostaa työn tuottavuutta, parantaa työn laatua ja tehdä työstä kokonaisuudessaan tehokkaampaa.

Kirjassa syvennytään myös luovan tekoälyn eettisiin kysymyksiin, sen vaikutukseen yhteiskunnassa ja tulevaisuuden näkymiin. Salo korostaa, että tekoäly voi synnyttää uusia työpaikkoja samalla kun joidenkin tehtävien tarve vähenee. Se voi tehdä elämästämme helpompaa, mutta samalla meistä voi tulla liian riippuvaisia teknologiasta. Teosta voi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tekoälyn tämänhetkisestä tilanteesta ja sen tulevaisuudesta.

Hannu Toivonen (2023): Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta

Hannu Toivonen johdattaa lukijan tekoälyn kiehtovaan maailmaan kattavalla ja informatiivisella otteella. Kirja tarjoaa yleistajuisia selityksiä sataan tekoälyä koskevaan kysymykseen. Vastaukset antavat monipuolisen kuvan tekoälyn periaatteista ja vaikutuksista. Kirja käsittelee laajasti tekoälyn perusteita ja vaikutuksia sekä pohtii tekoälyn mahdollista tietoisuutta, valtaa ja yksityisyyden haasteita.

Kirjan perustana on vankka tieteellinen tieto ja asiantuntemus. Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen on toiminut tekoälyn selkokielisenä keskustelijana ja selittäjänä eri medioissa. Toivonen on kokenut tekoälytutkija, ja hän osaa selittää monimutkaisiakin aiheita selkeästi ja ymmärrettävästi. Kirjan takakannessa teosta kuvataan “maailman helppotajuisimmaksi tekoälykirjaksi”.

Kirja on täynnä hyödyllisiä tietoja, joka auttavaa lukijaa ymmärtämään tekoälyn maailmaa. Kirja käsittelee muun muassa tekoälyn tietoisuutta, sen valtaa ja mahdollista uhkaa yksityisyydelle. Teos on monipuolinen ja monisyinen, heijastaen tekoälyn monimutkaisuutta. Kirja on myös humoristinen ja viihdyttävä, mikä tekee vaikeasta aiheesta kiinnostavan.

Kirja opettaa tekoälylukutaitoa ja hälventää tekoälyyn liittyviä turhia pelkoja. Kirjan vastaukset ovat itsenäisiä tekstejä ja niitä voi lukea haluamassaan järjestyksessä. Kirjan lopussa on kattava lähdeluettelo sekä luettelo suomalaisesta tekoälykirjallisuudesta. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka haluavat oppia tekoälyn perusteet tai syventää tietojaan aiheesta.

Petteri Järvinen (2023): Tekoäly ja minä – ihmisenä tekoälyn aikakaudella

Petteri Järvisen teos on avartava ja informatiivinen johdatus tekoälyn maailmaan. Kirja käsittelee tekoälyn historiaa, kehitystä ja vaikutuksia ihmiskuntaan. Järvinen on tietotekniikan asiantuntija, mutta hän osaa selittää monimutkaisiakin aiheita selkeästi ja ymmärrettävästi. Hän kykenee myös luomaan henkilökohtaisen ja koskettavan näkökulman tekoälyyn.

Kirja johdattaa lukijan syvälle tekoälyn maailmaan. Se tarjoaa näkökulmia siihen, miten tekoäly vaikuttaa arkeemme ja työhömme. Samalla se muistuttaa meitä, että ihmisen omalla oppimisella ja ihmisille ominaisilla vahvuuksilla on merkittävä rooli tulevaisuudessa. Kirja on kiehtova matka teknologian ja ihmisen vuorovaikutuksen maailmaan, ja se innostaa pohtimaan tekoälyn vaikutuksia monesta eri näkökulmasta.

Järvinen kuvaa mielenkiintoisesti tekoälyn historiaa ja tekoälyn tuloa Suomeen. Kirjassa on vahva painotus tekoälyn ja siihen liittyvän tietotekniikan historian kuvaukseen. Toisaalta kirjassa pohditaan muiden tekoälykirjojen tapaan tekoälyn ja työn tulevaisuutta.

”Vähintä mitä voimme tehdä on, että ettemme luo enää lisää ongelmia tekoälyn avulla. Meistä itsestämme riippuu, tuleeko tekoälystä kaiken loppu vai uuden, loistavan ajan alku”.
–Petteri Järvinen

Kirjan seitsemännessä luvussa Järvinen pohtii keinoja, kuinka pitää mieli avoinna uusille ideoille urautumisen välttämiseksi. Järvinen kehottaa lukijoita käymään kirjastossa ja saamaan sieltä uusia ideoita seuraamalla vaikkapa varattujen kirjojen hyllyn tarjontaa. Järvinen toteaa kirjassaan, että kirjastolaitoksen arvo on jäänyt digimaailman kehityksen jalkoihin.

Kirjoittaja:
Tommi Lindström, tietopalveluneuvoja
Oulun yliopiston kirjasto

Katso kirjojen saatavuustiedot Oula-Finnasta:

Tutustu myös kirjaston Tekoäly tiedonhaussa -oppaaseen.