Soten amk-opiskelijoiden tiedonhaun opetus – etänä, lähinä vai hybridinä?

Koronan aiheuttamasta massaetäopetustilanteesta päästyämme olemme nyt korkeakouluissa uudessa tilanteessa, jossa opetusta voidaan järjestää joko paikan päällä, etäopetuksena tai hybridimallina – yksiköiden linjauksista sekä tuntien pedagogisista tarpeista riippuen. Jokainen opettaja onkin joutunut pohtimaan, mikä opetuksen järjestämistapa palvelee sekä kurssin tavoitteita että opiskelijoiden tarpeita parhaiten. Myös me Sosiaali- ja terveysalan kirjaston informaatikot olemme miettineet tätä kysymystä kuluvan lukuvuoden aikana soten amk-opiskelijoille tarjottavan tiedonhaun opetuksen suhteen.

Kuten aikaisemmin tässä blogissa julkaistussa kirjoituksessa todettiin, tiedonhaun opetus soveltuu etäopetukseen loistavasti. Yllättäen ja nopealla aikataululla tullut hyppäys etäopetukseen pandemian alussa sujuikin ilman suurempia ongelmia, koska tiedonhaun opetus tapahtui ennen pandemiaa tietokoneluokissa päätteiden ääressä työskennellen. Siirtyminen Zoom-luokkaan ei muuttanut opetusta merkittävästi, mutta uskoisimme kuitenkin, että niin opettajien kuin opiskelijoidenkin etätaidot ovat kasvaneet huimasti kuluneen kahden vuoden aikana. Tiedonhaun opetusmateriaalit ovat myös hioutuneet entistä paremmin etäopetukseen sopiviksi ja paljon tukimateriaalia, kuten videosisältöjä, on tuotettu opiskelijoiden hyödynnettäviksi.

Luentotallenteet tärkeitä

Etäopetuksen aikana opetusmateriaalit pyrittiin rakentamaan siten, että poissaollut opiskelija pystyi suorittamaan kurssiosuudet myöhemmin omalla ajallaan itsenäisesti. Oppitunteja on esimerkiksi joko tallennettu kokonaisuudessaan tai tunneista on laadittu tiivistetympiä videotallenteita opiskelijoiden itsenäiseen käyttöön. Poissaoloja korvaavat tehtävät ovatkin jääneet kokonaan pois, kun opiskelija ei enää jää juuri mistään paitsi, vaikka hän ei osallistuisi reaaliaikaiseen opetukseen.

Tammikuussa 2022 etäopetuksena tiedonhaun opetusta saaneet 1. vuoden sosionomiopiskelijat kiittelivätkin kirjallisessa kurssipalautteessa juuri luentotallenteita. Erityisesti niistä hyötyivät ne, jotka eivät päässeet osallistumaan etätunneille. Mahdollisuus oppia kuuntelemalla etäluento videotallenteena on aivan toisenlaista, kuin vain katsoa luennon PowerPoint-esitys läpi. Sosionomiopiskelijat kertoivat myös kerranneensa luentotallenteelta asioita siinä vaiheessa, kun tekivät kurssille kuuluvaa itsenäistä tehtävää. Palautteen lisäksi myös videotallenteiden katselumäärät kertovat opettajalle niiden merkityksestä ja tärkeydestä opiskelijoille. Tämä motivoi meitä tarjoamaan tallenteen kunkin luennon sisällöstä myös jatkossa.

Onnistunutta etäopetusta

Etäopetuksen onnistuminen riippuu pitkälti kahdesta tekijästä: opettajan valitsemista opetusmenetelmistä sekä käytössä olevista työkaluista. Pelkkä luennointi käy nopeasti puuduttavaksi sekä opiskelijoille että opettajille, varsinkin etäopetuksessa, mutta uuden asian opettaminen selkeästi selittämällä ja esimerkkejä hyödyntämällä puoltaa edelleen paikkaansa. Kokonaan luennoinnista ei tiedonhaun opetuksessa varmasti päästä eroon eikä ehkä halutakaan.

Etäopetukseen soveltuvia työkaluja, joilla piristää luennointia ja aktivoida opiskelijoita, on onneksi tällä hetkellä saatavilla enemmän kuin pandemian alussa. Olisipa kaksi vuotta sitten korkeakoulussamme ollut käytössä esimerkiksi aktivointityökalu Presemo, jolla opiskelijat olisivat etäopetuksen aikana voineet nimettömästi ja ilman paineita vihjata opettajalle, että nyt menee opetus yli hilseen. Olemme kuitenkin jatkuvasti saaneet opiskelijoilta valtaosin positiivista palautetta etäopetuksen onnistumisesta ilman vastaavia osallistavia työkalujakin, joten ihan metsään ei olla opetuksessa onneksi menty.

Lähiopetuksesta kohti hybridiopetusta

Pitkään kestäneen etäopetusjakson jälkeen kampuksella paikan päällä pidetyt tunnit ovat jälleen muistuttaneet meitä opettajia siitä, kuinka tehokkaasti opiskelijat pystyvät oppimaan toinen toisiltaan. Kynnys on todella matala kysyä apua luokkatoverilta kesken harjoitustehtävien teon. Myös opiskelijoiden keskellä luokkaa kiertävältä opettajalta on helpompi kysyä neuvoa kuin Zoomin ruudulla näkyvältä nimeltä.

Hybridituntejakin, joissa osa opiskelijoista on paikan päällä luokassa ja osa etänä koneen äärellä, on tiedonhaun opetuksessa pidetty tarvittaessa. Tässä toteutustavassa on kuitenkin vielä tällä hetkellä paljon teknisiä rajoitteita, ja väistämättä hybriditunnille etänä osallistuva opiskelija ei saa tunnista samanlaista kokemusta kuin paikan päälle luokkaan tuleva. Valtaosa tällä hetkellä kampuksellamme käytössä olevista luokista ei sovellu hyvin hybridiopetukseen, mutta parannusta tähänkin on ilmeisesti jo tulossa. Hybridiopetus vaatii opettajalta siltikin väistämättä paljon, koska hänen täytyy ottaa huomioon sekä etäkuulijat, että paikan päällä opiskelevat.

Opiskelijoiden toiveet

Millaisia tarpeita opiskelijoilla itsellään on tiedonhaun opiskelun suhteen? Haluavatko he saada tiedonhaun opetusta mieluiten etänä, paikan päällä kampuksella vai kenties opiskella asiat ajasta ja paikasta riippumatta itsenäisesti verkossa? Keväällä 2022 tätä kysymystä kysyttiin 1. vuoden sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijoilta kurssipalautteen yhteydessä sen jälkeen, kun he olivat jo saaneet tiedonhaun opetusta sekä etä- että lähitunteina.

58 opetukseen osallistuneesta opiskelijasta 35 vastasi tähän palautelomakkeen kysymykseen. Vastanneista sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijoista suurin osa (48,6 %) haluaisi suorittaa tiedonhaun tunnit mieluiten lähiopetuksessa paikan päällä kampuksella, mutta melkein yhtä suuri osa (42,9 %) suorittaisi tunnit mieluiten etäopetuksessa. Itsenäisesti suoritettava verkkototeutus taas kiinnosti vain kahta palautteen antanutta opiskelijaa. Avoimessa kommentissa kiiteltiin senhetkistä etä- ja lähiopetuksen yhdistelmäopetusta, jossa ensimmäinen tunti oli itsenäisesti katsottava tallenne, toinen tunti pidettiin etänä Zoomissa ja viimeinen tunti paikan päällä luokassa.

Tiedonhaun opetuksen järjestäminen tulevaisuudessa?

Paras ratkaisu tiedonhaun opetukselle voisikin jatkossa olla se, että tunteja tarjottaisiin samalle ryhmälle sekä paikan päällä että etänä – jokaiselle jotakin. Osan luentopainotteisista tuntisisällöistä voisi hyvin toteuttaa vaikkapa itsenäisesti katsottavalla tallenteella, jonka jälkeen lähitunnilla harjoiteltaisiin käytännössä luentotallenteella läpikäytyjä teemoja. Tämä edellyttäisi opiskelijoilta itseohjautuvuutta sekä vastuunottoa omasta oppimisestaan, mutta antaisi toisaalta hieman joustavuutta aikatauluihin.

Ihanteellisinta olisi, jos opiskelija pystyisi itse valitsemaan, haluaako hän opiskella tiedonhakua paikan päällä vai etänä. Opetusta voisikin tarjota ryhmittäin sekä kampusryhmissä että etäryhmissä, joista opiskelija voisi valita haluamansa. Tämän vaihtoehdon puuttuessa toteutamme tiedonhaun opetusta todennäköisesti jatkossakin etä-, lähi- sekä hybridimallin välillä tasapainotellen.

Merja Sormunen-Harvey, informaatikko
Maria Ahokas, informaatikko
Oulun yliopiston kirjasto/Tietopalvelut

Kuva: RODNAE Productions/pexels.com