Koulutuksen merkitys ulottuu tutkintoa pidemmälle

Monille lukuvuoden aloitus on jollain tavalla uusi alku. Se on aina jännittävää. Emme vielä tiedä, mitä kaikkea tuleva vuosi tuo tullessaan. Uuteen alkuun voi liittyä odotuksia ja mahdollisuuksia, mutta kenties myös ahdistusta. Voin vakuuttaa, ettei tämä koske ainoastaan uusia opiskelijoita, vaan myös monia meitä opettajia ja tutkijoita.

Oulun yliopisto tarjoaa yli 40 kandidaattiohjelmaa ja yli 50 maisteriohjelmaa kahdeksassa tiedekunnassa. Lukuvuoden aikana on tarjolla tuhansia kursseja. Tutkinto-ohjelmien lisäksi Oulun yliopisto tarjoaa satoja avoimen yliopiston kursseja ja opintosisältöjä. Jo nämä luvut osoittavat, että vaihtoehtoja on runsaasti, mikä antaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden rakentaa osaamistaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Vaikka opintopolut voivat olla erilaisia, niitä yhdistävät kriittinen ajattelu, tutkimukseen perustuva opetus sekä halu ymmärtää maailmaa entistä paremmin.

Yliopistokoulutuksen tehtävä ei kuitenkaan ole vain tiedon välittäminen. Koulutuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa kasvamaan asiantuntijaksi. Asiantuntijana hän kykenee arvioimaan tietoa, soveltamaan sitä ja toimimaan erilaisissa ympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa.

Oulun yliopistossa kiinnitetäänkin entistä enemmän huomiota geneerisiin taitoihin. Tästä lukuvuodesta lähtien näitä taitoja tuodaan paremmin esille opintojaksoilla. Näihin taitoihin kuuluu esimerkiksi analyyttinen ja luova ajattelu, hyvinvointi ja itsensä kehittäminen, digiosaaminen ja viestintä- ja vuorovaikutus. Myös monitieteisyys, kansainvälisyys sekä kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät valmiudet ovat osa näitä taitoja. Taitoja, joita tarvitaan riippumatta siitä minkä alan asiantuntijaksi opiskelija valmistuu.

Monet näistä taidoista ovat aina kuuluneet yliopistokoulutukseen. Uutta on kuitenkin se, että pyrimme tekemään ne näkyväksi. Näin opiskelijat osaavat paremmin sanoittaa osaamistaan työelämää varten ja kiinnittävät enemmän huomiota näihin asiantuntijuuden tukipilareihin.

Samalla korostuu kyky oppia jatkuvasti uutta. Tieto, työskentelytavat ja teknologia muuttuvat yhä nopeammin. Tästä hyvä esimerkki on tekoäly. Se muuttaa opiskelua, opetusta, tutkimusta ja työelämää monin tavoin. Yksittäisiä tietoja tärkeämmäksi nouseekin kyky hankkia, arvioida ja soveltaa tietoa koko elämän ajan.

Oppiminen ei ole pelkästään tiedollinen prosessi, vaan myös ihmisenä kasvamisen prosessi. Opintoihin kuuluu onnistumisten lisäksi epävarmuutta ja joskus myös pettymyksiä. Juuri siksi hyvinvointitaidot, itsensä johtaminen ja itsemyötätunto ovat nousseet osaksi yliopistokoulutusta.

On hyvä muistaa, ettei kaikkea tarvitse osata valmiiksi. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumalla voi oppia valtavasti uutta. Jos opinnot tuntuvat ajoittain liian haastavilta, apua on saatavilla. Yliopistoyhteisö tarjoaa opiskelijoille monenlaista tukea aina tutoropettajista ja opiskelijapalveluista opintopsykologeihin sekä terveydenhuollon ammattilaisiin.

Koulutuksen merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin tutkintoon tai ammattiin. Koulutus avaa uusia mahdollisuuksia, ja samalla se tuo elämään uusia ihmisiä, näkökulmia ja kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa elämässämme vuosikymmenten ajan.

Kun katson omaa polkuani, huomaan kuinka suuri merkitys koulutuksella on ollut. Ilman sitä en olisi nykyisessä työssäni, en olisi päätynyt jatko-opintoihin ulkomaille, enkä olisi saanut tehdä tutkimusta aiheista, jotka ovat aidosti minua innostaneet. Vielä tärkeämpää on ehkä se, että koulutus on tuonut elämääni ihmisiä, joista on tullut tärkeitä kollegoja ja rakkaita ystäviä.

Nyt uuden lukuvuoden kynnyksellä kannustan teitä tarttumaan rohkeasti yliopiston tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tutustukaa ihmisiin myös oman oppiaineenne ulkopuolelta. Tehkää yhteistyötä myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka ajattelevat vähän eri tavalla kuin te ja voivat siten täydentää omaa osaamistanne. Kaikkea ei tarvitse osata itse.

Yliopistossa oppiminen tapahtuu moniin suuntiin: opettajilta opiskelijoille ja opiskelijoilta opettajille. Oppimista tapahtuu myös opiskelijoiden kesken sekä opettajien välillä. Oppiminen voidaan ymmärtää vielä laajemminkin: yliopistot ja yhteiskunta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja vastaavat yhdessä uusiin haasteisiin.

Uusien haasteiden äärellä edustan itse humanistisia tieteitä ja arkeologiaa, tieteenalaa, joka auttaa meitä ymmärtämään ihmisyyttä menneisyyden kautta. Menneisyyden ei tarvitse olla tuhansien vuosien takana. Jo muutamat vuodet tai kuukaudet voivat jättää jälkeensä aineellista kulttuuria, jota arkeologit voivat tutkia. Voimme selvittää ihmisten liikkeitä esineiden ja DNA:n avulla. Voimme tutkia sodan maisemaan jättämiä jälkiä ja niiden vaikutuksia ihmisiin. Voimme tarkastella työkaluja ja teknologioita, jotka ovat aikanaan mullistaneet ihmisten elämää. Kaikki nämä ilmiöt ovat toistuneet useita kertoja ihmiskunnan historian aikana.

Vaikka haasteet ja mullistavat keksinnöt ovatkin meidän kohdallamme uusia, eivät ne välttämättä ole ainutlaatuisia. Työelämä ja tiedonvälitys ovat muuttuneet moneen kertaan aiemminkin. Näin on käynyt esimerkiksi 1400-luvun kirjapainon, 1700-luvun teollisen vallankumouksen ja 1990-luvun internetin myötä. Osa meistä jopa muistaa tuon jälkimmäisen muutoksen. Niinpä pohtiessamme tämän päivän haasteita, emme voi unohtaa niitä polkuja, joiden kautta olemme kulkeneet tähän hetkeen. Onnistuneella yliopistokoulutuksella ratkaisemme yhdessä ongelmia ja varaudumme tulevaan unohtamatta menneisyyden oppeja.

Vaikka katse onkin nyt suunnattu tulevaan lukuvuoteen, menneisyydestä saadut kokemukset antavat syytä luottaa siihen, että edessä on paljon hyvää. Toivotan kaikille antoisaa ja onnistunutta lukuvuotta!

Blogikirjoitus perustuu yliopistonlehtori Heli Maijasen Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisissa 8.9.2026 pitämään puheeseen.